Kysymyksesi on varsin laaja kun etsit tietoa niin monelta eri elämänalueelta. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet-tietokannasta www.helmet.fi voit etsiä tietoa aiheesta seuraavalla tavalla: hakutapa sanahaku. Hakulause voisi olla esim. seuraavanlainen: nuoret and naiset and not (kaunokirjallisuus or romaanit). Hakua voi rajata vielä aineistotyypin (esim. kirjat) ja kielen (esim. suomi) mukaan. Näin saat rajattua haun tietokirjallisuuteen, jossa asiasanoina on käytetty sanoja naiset ja nuoret. Hakutuloksessa ovat mm. teokset Kuuntele minua!: nuorten naisten elämää monien kulttuurien Suomessa ja Pysy nuorena -elä kauemmin: tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja. Yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla on käytettävissä...
Valitettavasti tuota Hellstenin kirjaa ei ole julkaistu äänikirjana. Fennica- ja Helmet-tietokannan mukaan Hellsteniltä on julkaistu kasettikirjoina teokset ”Alkoholismin mahdollistava yhteisö” (Suomen Raamattuopiston Kustannus, 1986), ”Elämän lapsi” (Suomen äänikirjat, 1994), ”Ihminen tavattavissa” (Suomen äänikirjat, 1997), ”Tietäjä” (WSOY, 2004), ”Tietäjän kylä” (WSOY, 2005) ja ”Tietäjän silmin” (WSOY, 2004).
Voit halutessasi ehdottaa Hellstenin kirjojen pääkustantajalle Kirjapajalle tai tuoreimmat kasettikirjat julkaisseelle WSOY:lle, että ”Saat sen mistä luovut” julkaistaisiin äänikirjana. Kirjapajan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kirjapaja.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=67&It…. WSOY:n tiedot...
En tiedä, mitä selainta käytät, ja toimintojen nimet vaihtelevat selainkohtaisesti jonkin verran, mutta selaimen yläpalkista löydät varmaankin kohdan "Työkalut" (tms.) ja sen alta "Internet-asetukset" (tms.). Näiden kautta sinun pitäisi päästä käsiksi niihin asetuksiin, joilla säädetään sitä, pysyvätkö erilaiset tunnukset, salasanat ynnä muut selaimen muistissa.
Ainakaan HelMet-kirjastot eivät ole vielä tätä levyä hankkia, mikä ei toisaalta ole poikkeuksellista näin keskellä kesää, nyt on vasta elokuun alkupuoli. Frank-monihaun perusteella yhtyeen Ashbury Heights levyä vuodelta 2014 on muutamassa suomalaisessa kirjastossa, mutta ei vielä tätä uutuutta. Täytyy siis vielä odottaa.
Heikki Poroila
Linjaus perustuu lain 12. §:ään "kirjaston OMIEN aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen - - - on maksutonta" (suuraakkoset vastaajan). Asiasta on kuntakohtaisesti erilaisia päätöksiä.
Väitöskirjoja kannattaa etsiä LINDAsta, yliopistokirjastojen yhteistietokannasta. Kysy lähikirjastostasi sen käyttömahdollisuutta.
Tein sieltä muutaman haun. Haulla opettajat ja väitöskirjat tuotti kahdeksan viitettä, joista lähinnä aihettasi on Pasi Sahlberg ”Opettajana koulun muutoksessa” (1997, Pohjautuu Jyväskylän yliopistossa 1996 hyväksyttyyn väitöskirjaan Kuka auttaisi opettajaa.)
Hakusanoilla opettajat ja ammattikorkeakoulut löytyi 45 viitettä, myös Raijaliisa Laakkosen väitöskirja ”Ammattikorkeakoulureformi ja opettajan työn muutos. Opettajien käsityksiä ammattikorkeakoulukokeilun toteuttamisesta Keski-Pohjanmaalla vuosina 1993-1997” (1999, Vaasan yliopisto). Hyödyllinen lienee myös Pasi Tulkin lisensiaattityö ”Vanhat avaimet,...
Yleisteoksia kansallispuvuista löytyy, esim: Kansallispukuja kuvina (1987); Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985); Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta (2004); Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta (1994); Sirelius, Uuno: Suomen kansallispukujen historia (1990); Swantz-Rydberg, Eva: Suomalaisia kansallispukuja ja saamelaisia kansanpukuja kuvina (1984). Aleksi-lehtitietokannasta löytyy kansallispuvuista joitakin lehtiartikkeliviitteitä. Asiaa on käsitelty esim. Taito-lehdessä 1999: 6 (Wallin, Sirkka: "Pukeudutaan kansallispukuun: ihmeellisiä ovat ajatukset, joita kansallispuku herättää") sekä Taito-lehdessä 2000: 4 (Wallin, Sirkka: "Sukelletaan kansallispuvun saloihin!: monipuolisia ovat...
Alexandre Dumas vanhemman kirjoja kolmen muskettisoturin seikkailuista on ilmestynyt suomeksi erilaisina laitoksina, eri käännöksinä ja samojenkin käännösten eri painoksia eri nimellä.
Wikipedian artikkelista Alexandre Dumas vanhemmasta löytyy listaus Muskettisoturisarjasta. Listassa on lueteltu myös kirjojen vaihtoehtoiset suomalaiset nimet sekä Paul Févalin ja
M. Lassezin kirjoittamat seitsemän teosta. Ks. tarkemmin osoitteesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alexandre_Dumas_vanhempi
Kirjaston käytössä olevista kirjoista tai muista lähteistä ei löytynyt tietoa nimen alkuperästä. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Wasenius on tai on ollut sukunimenä 589 henkilöllä. Apua voisi löytyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkistosta ja Nimistökirjastosta. Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät täältä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=360
Kuntoluokitus määrää kolikon arvon, eli kuinka kulunut se on. Samoin kolikon materiaali. Kirjastosta voi lainata ja katsella erilaisia vanhoja kolikkoja käsitteleviä oppaita, joissa on arviohintatiedot eri kuntoisille ja eri materiaaleista tehdyistä kolikoista. (Esim. kirjan mukaan 1 markan kolikon arvo vaihtelee jopa 2-22 euron välillä)
Numismatiikan erikoisliikkeet antavat tarkempia arvioita kolikoista.
Suomen Numismaatikkoliitto ry, jonka kotisivu on: http://www.numismaatikko.fi/ auttaa myös alan harrastajia. Sivulla on tietoa ja keskusteluryhmä ym. Myös museovirastolta voi saada apua rahan arvon määritykseen.
George de Godzinskyn Mustalaispäällikön laulusta ja Georg Malmsténin Shamppajakuhertelusta (myös muodossa Shampajakuhertelu) ei ole olemassa nuottijulkaisua.
Unkarilaiseen kansansävelmään perustuvasta kappaleesta Budapestin sillat on julkaistu nuotti. Nuotin tiedot löytyvät Suomen kansallisfdiskografiasta Violasta ja nuotti kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin. Nuottijulkaisun saatavuudesta teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon. Muissa Suomen kirjastoissa nuottia ei valitettavasti ole lainattavissa.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Kuopion kaupunginkirjaston tiloja ja laitteita voi käyttää ilman Kuopion kirjastokortin ottamista. Meidän asiakastietokoneemme ovat vapaasti käytettävissä ilman kirjautumista. Konetta ei voi varata etukäteen.
Skannausmahdollisuus on esimerkiksi pääkirjastolla. Skannaaminen onnistuu omalle muistitikulle tai voit ostaa muistitikun myös kirjastosta; hinta 6,50 euroa.
Mikäli haluat lainata aineistoamme tai käyttää kirjastomme e-aineistoja, täytyy ottaa kirjastokortti. Sen saa täyttämällä sitoutumislomakkeen ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Kysymiäsi tietoja löytyy Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen jäsensivuilta. Siellä on digitoituna kirkonarkistoja myös 1900-luvun alkuvuosilta.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Sukututkimusasioissa kannattaa kääntyä Sukututkimusseuran puoleen. Löysin keskusteluketjun, jossa käsitellään Illman-sukua, https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-33324.html, mutta en teoksia aiheesta kirjastomme kokoelmasta.
Sukututkimuksen aineistoja löytyy seuran sivulta, siellä on myös neuvontapalvelu, josta saa apua:
Suomen Sukututkimusseura, https://www.genealogia.fi/
Sukututkijan lähteet, https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet/
Sukututkimusseuran neuvontapalvelut: https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut/
Lisäksi voi tutkia Sukuseurojen keskusliiton, https://www.suvut.fi/
ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen palveluja, https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm.
Mikrobi joutuu fagosyytoottisen vesikkelin eli soluja syövän kalvorakkulan sisään. Vesikkeliin sulautuu lysosomi, jonka sisältämät entsyymit tappavat ja hajottavat mikrobin. Jäännökset poistetaan solusta solukalvon läpi tai ne assimiloidaan solussa.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Makrofagi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalvorakkula
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lysosomi
https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/solu-bi2-ja-bi5/srsjnt
Hain kirjaston käyttämät lehtiartikkelitietokannat, mutta viilikupeilla hakemalla ei löytynyt mitään. Sireliuksen Suomen kansaomaista kulttuuria osa 1, kohdassa Ruoka-astiat ja ateriat (s. 344- eteenpäin)ei puhuta viilistä mitään. Ruokaperinnekirjoissa on kyllä viilin ohje, mutta ei astioista mitään.
Viilikuppeja on nimitetty monin eri tavoin. Nimitykset viittaavat mm. astian valmistusmateriaaliin:
viilikuppi, -astia, -vati, -pytty, -kulho, -kehlo; filbunke (ruots.)
Kuvia
http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/query.html
Hakulause: viili
Hakulause: filbunke
Hakulause: filbunkar
Hakutulokseksi tulee mm. pienpainatteita, joissa on keraamisten viilivatien kuvia. Mukana on myös kuvattomia tuotehinnastoja.
http://www.suomenmuseotonline.fi...
Tätä versiota ei löydy kirjastoista, sitä on ilmeisesti lähettänyt sekä Yle että Mtv, joten Yleltä tai Mtv:lta voisi yrittää kysyä, https://palaute.yle.fi/ ja https://www.mtv.fi/ota-yhteytta ja Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutistakin voisi kysyä neuvoa, https://kavi.fi/fi/kansallinen-audiovisuaalinen-instituutti/lakisaatein… . Löysin blogin, jonka kirjoittaja tuntuu tuntevan sisällöt hyvin http://lastenkulttuuria.blogspot.com/2017/03/pinocchio-pikorio-no-boken…
IMDb:ssä on sarjasta kuvaus ja mahdollisuus lisätä "watchlist"-iin eli näyttäisi siltä, että rekisteröityneet käyttäjät pystyisivät sitä täällä katsomaan, mutta kieli näyttäisi olevan saksa https://www.imdb.com/title/tt0204102/
Hei,
Ei tuota näyttäisi olevan suomeksi levytetty. Kyseinen sävellys näyttäisi olevan trad. sävellys, jonka Dassin on sovittanut ja levyttänyt. Pelkällä kappaleen nimellä ei löytynyt Fono-tietokannastakaan. Muutakaan kautta löydy mitään viitteitä suomalaisesta levytyksestä, joten näiden perusteella uskoisin, ettei tuota todellakaan löydy. Koetin myös hakea useilla mahdollisilla käännösnimillä, mutta mikään ei tuottanut tulosta.
Tuttu valokuvaaja otaksui, että kyseessä olisi vastavalosuoja. Tällä termillä etsiessä tietoa alkaa löytyä, mm. Wikipediassa on lyhyt selitys millainen laite on kyseessä: Vastavalosuoja – Wikipedia
