Saravesi-nimeä ei sukunimikirjallisuudessamme käsitellä erikseen, mutta mitä luultavimmin siihen pätevät samat taustatiedot kuin muihin Sara-alkuisiin sukunimiin.
Moni luontoperäisistä asutusnimistämme on siirtynyt sukunimeksi sellaisenaan. Luonto- ja asutusniminä Sara-alkuisia nimiä tunnetaan eri puolilla maatamme (Turun seudulla, Satakunnassa, Hämeessä, Keski-Suomessa, Savossa ja Karjalassa). Vesivarsien sarakasvit ovat antaneet aiheita järvien ja niiden ranta-asumusten nimeämiseen mm. Saimaan seudulla ja Pohjois-Suomessa.
Tavallisin Sara-alkuisista sukunimistämme on Sarajärvi, mutta nimistöömme lukeutuvat myös Sara-aho, Saraheimo, Sarahete, Sarakallio, Sarakorpi, Saralahti, Saralehto, Saraluhta, Saraluoto, Saramaa, Saramäki, Saraniva...
Kirjastot pyrkivät hankkimaan kirjasarjojen kaikki osat. Kirjoja toisaalta myös poistetaan jatkuvasti kokoelmista mm. niiden huonokuntoisuuden takia. Kirjasarjojen ensimmäiset osat ovat yleensä myös vanhimpia, ja siksi ne usein kuluvat loppuun ensimmäisinä. Jossakin vaiheessa ollaan tilanteessa, jossa kirjasarjan jonkin osan viimeinenkin kappale on huonokuntoisena poistettu kokoelmista.
Englanninkielisiä (ja muita ei-suomenkielisiä) kirjoja hankitaan myös kirjastoihin kappalemääräisesti suomenkielisiä vähemmän, joten jo muutaman kappaleen loppuun kuluminen saattaa hävittää kirjan kirjaston kokoelmista.
Eli todennäköisesti myös kysymiesi sarjakuvien muut osat ovat olleet aiemmin kirjastojen kokoelmissa.
Vanhempia kirjoja ei monesti enää...
Cry me a river löytyy ainakin Ella Fitzgeraldin cd:ltä Love letters from Ella (Concord, 2007, 0888072302136). Sitä on useiden kirjastojen kokoelmissa.
Joe Cockerin versio laulusta Ain't no sunshine on harvinaisuus. Discogs.com-tietokannan mukaan se on julkaistu kahdesti: Ranskassa hyväntekeväisyys-cd:llä Sol en si (WEA, 1995, 0630112802) sekä cd-singlen My father's son toisena raitana (Parlophone, 2000, 724388839129). Kumpaakaan näistä cd-levyistä ei ole kirjastojen kokoelmissa.
Kirjasto valitsee työllistettävät työntekijät yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimisto etsii kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon.
Oppisopimusopiskelijoiden ottamiseen ei kirjastolla ole tällä hetkellä mahdollisuuksia.
Internetistä löydät aiheesta lisätietoa sivuilta http://www.mol.fi ja http://www.oppisopimus.net.
Tarkoitatko Helmet-kirjastojen kokoelmien uutuuksia? Kovin monesta ensi vuonna julkaistavasta kirjasta ei vielä ole tietoja Helmet-sivustolla. Alla on lista kirjastoihin jo tilatuista. Ne eivät vielä ole kirjastossa eivätkä lainattavissa, mutta jo tilatuista voi tehdä varauksia. Joidenkin kohdalla on maininta tilauksen peruuntumisesta, mikä voi johtua ainakin siitä, että kirjan julkaiseminen on viivästynyt tai peruuntunut.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S2015__Orightresult__X0__Ks%…
Rajauksia aiheen mukaan ei voi vielä tehdä, koska kirjat saavat aihetta kuvaavat asiasanat vasta, kun ne kirjastojen hankintaosastoille saapuessaan luetteloidaan.
Kustantajien listoja ensi kevään uutuuksista löytyy esimerkiksi alla olevista...
Etsitty runo on Heikki Asunnan Debet - kredit, joka julkaistiin alun perin Asunnan vuonna 1929 ilmestyneessä kokoelmassa Mustaa ja kultaa. Se sisältyy myös runoilijan Valitut runot -valikoimaan (WSOY, 1948).
Kirjastokortista voi luopua käymällä jossakin Savonlinnan kirjastossa tai muussa Lumme-kirjastossa. Henkilötodistus mukaan. Alla osoitteet ja muut yhteystiedot:
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjastot
https://lumme.finna.fi/
Hän voi käydä yksinkin, jos kirjastokortissa ei ole takaajatietoja. Muussa tapauksessa takaajan on oltava mukana.
Fokus. Kurs 5 (tekijät Anna Blom, Mikaela Friis, Sari Kaunisto, Marko Paasonen, Anssi Salonen, Otava, 2017) ei ole tällä hetkellä lainattavissa missään Helmet-kirjastossa, ei siis myöskään Myyrmäen kirjastossa.
Teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa seitsemän kappaletta ja 8.2.20 teoksesta on 24 varausta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Sir Arthur Conan Doylen teoksesta The Sign of Four (1890) on kaksi suomennosta. Jussi Korhosen suomennoksessa vuodelta 2009 Baker Street Irregulars on suomennettu Baker Streetin palkkasoturit. Lea ja Timo Kukkolan suomennoksessa vuodelta 1999 kyseinen luku on suomennettu Baker Streetin vapaaehtoiset.
Verisolut syntyvät luuytimessä. Lisää tietoa verestä ja verisoluista löytyy mm. seuraavasta teoksesta:
Leppäluoto, Juhani: Anatomia ja fysiologia: rakenteesta toimintaan (Sanoma Pro, 9. uudistettu painos 2019)
Blogin perustamiseen on olemassa useampiakin eri alustoja ja vaihtoehtoja, joita vertaillessa kannattaa miettiä mitä blogiltaan tulevaisuudessa haluaa. Blogin pystyy perustamaan myös täysin ilmaiseksi, jos niin haluaa. Blogin perustaminen ja ylläpitäminen on yhtä turvallista kuin minkä tahansa sosiaalisen median käyttäminen, kun vain luo riittävän vahvan salasanan ja muistaa yleispätevät neuvot siitä, että kaikkia tietojaan ei kannata julkisesti jakaa.
Blogin perustamiseen löytyy hyvin ohjeita verkosta. Kannattaa kokeilla esimerkiksi hakusanayhdistelmää "blogin perustaminen".
M. J. Rosen romaanin "Yöperhonen" alkuperäinen englanninkielinen nimi on "The Venus Fix".Lähde: The Venus Fix (Butterfield Institute, #3) by M.J. Rose | Goodreads
Selailin eri hakusanoin kotimaista terveystieteellistä Medic tietokantaa, joka on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta. Tervetuloa kokeilemaan. Tietoja Medicistä http://www.terkko.helsinki.fi/medic/
Aiheesta ei juurikaan löytynyt. Tässä hakuni tuloksia:
Tekijä: Portin, Petter Otsikko: Sukupuolten väliset biologiset erot ihmisellä Lehti/sarja: Helsingin lääkärilehti 2001 ; 49(5):20-22
Tekijä: Rahkonen, O
Takala, P Otsikko: Terveydentilan ja toimintakyvyn sosiaaliset erot vanhoilla miehillä ja naisilla Lehti/sarja: Gerontologia 1997 ; 4 vol. 11 ss. 282-291
Tekijä: Tikkanen, MJ Otsikko: Hormonit ja sydäntaudit - miksi naiset elävät kauemmin kuin miehet? Lehti/sarja: Liikunta ja tiede 1994 ; liite s. 12
Hakutuloksia...
Kyseessä saattaisi olla Ensio Seppäsen suunnittelema Kuoskun kaukopartiouhrien muistomerkki Savukosken Kuoskun kylässä.
Laatan teksti on seuraavanlainen:
Tämä muistokivi pystytetty 3.9.1941
partisaanien uhreiksi joutuneille
Jälkipolvet:
Älä kysy mitä maaltasi saat,
kysy sitä mitä voit sille antaa.
http://3.bp.blogspot.com/-9Dxr9we0TVA/TgMGPMyZxuI/AAAAAAAAAIs/6CI1TuIPr…
"Kuoskun kaukopartiouhrien muistomerkin suunnitteli professori Ensio Seppänen. Sen mahtava graniittipaasi otettiin sodanaikaisesta Salpalinjasta. Muistomerkki paljastettiin 22.7.1979. Siihen lisättiin 15.7.1994 laatta, jossa on Kuoskussa surmattujen ja sodissa 1939 – 1945 kaatuneiden kuoskulaisten nimet. Nimiä on 19. Käyntiohje: Kuoskun kylä on noin 15 km Savukoskelta Sallan...
Teknillisten korkeakoulujen (Helsinki, Tampere, Lappeenranta) tietokannoista, joihin on pääsy sivulta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot.html ei juuri aineistoa ns. teollisuusmaaleista löydy. Asiasana maalit sekä korroosionesto antaa viitteitä: mm Maalit ja lakat - testaus, Suomen standardisoimisliitto SFS r.y 1990, 419 s, joka löytyy Teknillisen korkeakoulun Teemu-tietokannasta http://wwls.hut.fi/lomake.html
LINDAsta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) löytyy kirja nimeltä Paints, coatings and solvents / Dieter Stoye, Werner Freitag Weinheim : Wiley-VCH, 1998, 414 s. Sijaintipaikka Oulun yliopiston kirjasto.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevat Ebsco-lehtitietokanta, johon sisältyy noin 1500 sanoma- ja...
Emme ole valitettavasti vielä löytäneet tietoja kyseisen muistomerkin historiasta.
Kysyimme asiasta Paraisten museosta sekä Työväenmuseo Werstaalata, joka ylläpitää listaa punaisten muistomerkeistä Suomessa. Kenties saamme vastauksen kesäkiireiden jälkeen.
Jos tupakka keksittäisiin nyt, niin se ei saisi myyntilupaa enää missään päin maailmaa vakavien terveyshaittojensa vuoksi. Kun nämä terveyshaitat nykyään laajasti tunnistetaan, pyritäänkin tupakointia monin keinoin rajoittamaan. Nuuskan kohdalla tilanne on hieman toinen. Sen käyttö ei ole ensinnäkään niin laajamittaista kuin tupakan, joten sen myynnin ja käytön rajoittamiseen on ollut paikallisesti helpompi puuttua. Toisekseen on muistettava myös tupakkateollisuuden suuri työllistävä vaikutus. Lainsäädäntötyössä tasapainoillaan aina haittojen ja hyötyjen ristipaineessa. Todennäköisesti tupakoinnin rajoitustoimet aikojen kuluessa tulevat lähenemään nuuskan myynti- ja käyttökieltoja ennemmin kuin päinvastoin.
Nuuskan myynti...
