Kirjan arvioitu ilmestymisaika on kolmastoista viikko 2008. Elokuvasta ei kirjoittamishetkellä ole tietoa, mahdollisesti tuonnempana. (Soundtrack on jo kirjastoissa.)
Valitettavasti kirjastoaineistojen varaaminen etukäteen siten, että varaus astuisi voimaan vasta tietyn päivämäärän jälkeen, ei ainakaan toistaiseksi onnistu pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmässä. Järjestelmässä olisi tosin teoriassa tuollainenkin varausten kohdistamisvaihtoehto, mutta se on ilmeisesti havaittu vielä liian epäluotettavaksi, ja voi aiheuttaa teknisiä sekaannuksia varausten käsittelyyn, joten ominaisuutta ei ole voitu ottaa vielä käyttöön.
Aikatarkennuksena varauksiin voi toistaiseksi määritellä vain päivän, jonka jälkeen varausta ei enää tarvittaisi.
Varauksen voi tehdä myös puhelimitse, tai Internetin kautta helmet.fi -sivuilla, jos esim. ei pääsisi asioimaan kirjastossa vaikkapa lomamatkan aikana...
Voit lähettää tekstisi ammattilaisen arvioitavaksi arvostelupalveluun. Arvostelupalveluita on useita erilaisia, tunnetuin näistä lienee Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu.
Alta löydät linkkejä eri arvostelupalveluiden nettisivuille:
Nuoren Voiman Liitto: http://www.nuorenvoimanliitto.fi/kirjoittajakoulutus/arvostelupalvelu/
Kirjan Talo:
http://www.kirjantalo.org/arvostelupalvelu/
Kulttuurivihkot:
http://kulttuurivihkot.fi/lehti/arvostelupalvelu
Kriittinen Korkeakoulu
http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/arvostelupalvelu/
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Äyräpäässä ilmestynyttä Keski-Vuoksi -lehteä mikrofilmeinä vuodet 1928-1939. Niitä voit kaukolainata oman kirjastosi kautta.
Periaatteessa kirjastot voivat ottaa vastaan mangaa lahjoituksina. Kirjojen täytyy luonnollisesti olla hyvässä kunnossa, jotta niitä voidaan lainata ja jotta ne kestävät käytössä.
Se, voidaanko lahjoituksia ottaa kokoelmiin, riippuu hyvin paljon kirjasta. Jos kirjaa on Helmet-kirjastoissa paljon ja sitä seisoo runsaasti hyllyssä, kirjaa ei luultavasti tarvita kokoelmiin. Jos taas se on hyvin lainassa tai sitä ei ole ollenkaan kokoelmissa, kirjalle voisi olla hyvinkin käyttöä. Hiukan suuntaa voi katsoa osoitteesta https://haku.helmet.fi kirjojen nimillä.
Tarkka arvio kirjan soveltuvuudesta kokoelmiimme täytyy kuitenkin tehdä tapauskohtaisesti, joten asiaa kannattaa kysellä suoraan kirjastosta, kun lahjoitus on ajankohtainen. Yleisesti...
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin tällaisia kaksikielisiä editioita. Niiden löytäminen Helmet-haulla vaatii tosiaan hiukan kikkailua (kahden kielen sisällyttäminen kielirajaukseen vaatii AND-operaattorin käyttöä hakulausekkeessa). Alla suorat linkit hakutuloksiin. Hakutulosten joukossa on joitakin muita monikielisiä teoksia (joissa italia on yksi monista käytetyistä kielistä), mutta suurin osa niistä on juuri kuvailemasi kaltaisia kirjoja, joissa alkuteksti ja käännösteksti ovat rinnakkain. Haut on kohdistettu tässä kaunokirjallisuuteen, koska tietokirjallisuuden sisällyttäminen hakuun toisi mukaan oppikirjat ja sanakirjat.
Helmet-haku: kaunokirjallisuus, kieli: italia ja suomi
Helmet-haku: kaunokirjallisuus, kieli: italia ja...
EU- ja ETA-maita koskevia ohjeita virallisista määräyksistä mm. Elintarvikkeiden kuljettamisesta löytyy monesta eri lähteestä
Euroopan unionin viralliselta verkkosivulta https://european-union.europa.eu/index_fi löytyy paljon tietoa aiheesta. Valikon Asuminen, työskentely ja opiskelu alta löytyy oma sivunsa Matkustaminen EU:ssa. Eläintuotteiden, elintarvikkeiden ja kasvien kuljettamisesta löytyy Euroopan unionin sivulta oma osionsa https://europa.eu/youreurope/citizens/travel/carry/meat-dairy-animal/index_fi.htm
Kyseisellä sivulla mainitaan seuraavasti:
Eläintuotteiden, elintarvikkeiden ja kasvien kuljettaminen EU:hun:
“EU-maissa matkustaessasi voit kuljettaa mukanasi liha- ja maitotuotteita henkilökohtaiseen kulutukseen....
Kirjoittaja on Timo Harakka. Kirjoitus on ilmestynyt teoksessa Viemärirotta.
Harakka, Timo, Viemärirotta : .. mutta miksei Erkko ole vieläkään adoptoinut minua? Helsingissä : Otava, 1998.
Thorbjorn Egnerin kuvakirja Karius og Baktus löytyy monesta kirjastosta, mm Helmet-kirjastoissa norjankielinen versio löytyy Kauniaisista, painos on vuodelta 1967 ja Helsingissä NIFIN:in kirjastosta, ja tämä laitos on vuodelta 1999. Katso Bibbi-tietokantaa
http://www.nifin.helsinki.fi/bibbi/index1.php?lang=se
ja Helmet
http://www.helmet.fi/search*fin/tkarius+og/tkarius+og/1%2C1%2C2%2CB/fra…
Oheisena linkit Kauniasten kirjastoon ja NIFIN:in kirjastoon:
http://bibban.net/main.php?lang=FI&p=bibban/2
http://www.nifin.helsinki.fi/index_sve.htm
Margit Sandemo kirjoitti 47 romaania käsittävän kirjasarjan nimeltä Jääkansan tarina (http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kansan_tarina ). Siihen kuuluvia kirjoja on runsaasti Suomen yleisissä kirjastoissa saatavana. Kysyjän omassakin kirjastossa on tähän sarjaan kuuluvista kirjoista Ihmiseläin, Luciferin rakkaus, Sarvipäinen enkeli, Tuli ja jää, Tulivuonon talo ja Valheella on lyhyet jäljet. Kirjoja on mahdollista tilata muista kirjastoista kaukolainaksi, jota varten on käännyttävä oman kirjaston puoleen.
Missään HelMet-kirjastossa ei säilytetä Numismaatikkoa kuluvaa + viittä edellistä vuotta pidemmälle. Kyseistä vuoden 1972 numeroa voit kuitenkin mennä lukemaan Kansalliskirjastoon.
Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit hakea kirjallisuutta esimerkiksi hakusanoilla rikoskirjallisuus tai jännityskirjallisuus ja yhdistää hakuun esimerkiksi hakusanan 1950-luku. Näin saat "listan" jossa on suomalaista ja suomeksi ja ruotsiksi käännettyä rikos- tai jännityskirjallisuutta, jonka tapahtuma-aika on 1950-luvulla. Tuloslistassa on usein myös lyhyt kuvailu teoksesta sekä kerrottu mm. teoksen eri painokset.
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus
Myös kirjastojen tietokannoista voit hakea uudempaa kirjallisuutta em. hakusanoilla, mutta Kirjasammosta löydät kattavamma tiedot.
Vera Bull oli venäläisen Vera Bulitšin (1898-1954) käyttämä nimi. Vera Bulitš asui Suomessa vuodesta 1918. Hänestä ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa Ida Sofia Schulginin pro gradu -tutkielmasta, joka on sekä henkilö- että kulttuurihistoriallinen työ. Siinä Schulgin käsittelee myös satukokoelmaa ”Satu pikkiriikkisestä prinsessasta”, jonka on suomentanut Toivo Kaila. Schulgin kirjoittaa myös Bulitšin merkityksestä aikalaisille ja nykyaikana.
Kerttu Böök (1898-1944) oli kuvittaja, kääntäjä ja lastenkirjailija. Inka-Maria Laitila on kirjoittanut näyttelyjulkaisun Padasjoella 6.-16.7.1990 järjestettyyn näyttelyyn, jossa esiteltiin Kerttu Böökin maalauksia ja kuvituksia.
Lähteitä:
Bulitš, Vera Kanto – kansalliset toimijatiedot -palvelussa...
Sara Hildén ei tiettävästi itse maalannut tauluja, mutta hän oli taitava liikenainen, taidemesenaatti ja suuri taiteen suosija. Sara Hildén syntyi Tampereella 16.8. 1905. Osoitteesta http://www.tampere.fi/hilden/ voit lukea lisää tietoa Sara Hildénistä ja hänen taidemuseostaan Tampereen Särkänniemessä. Aamulehden arkistotietokannasta löytyi tieto, että Sara Hildén kuoli 7.10. 1993. Aamulehden arkistotietokantaa voit käyttää Tampereen kaupunginkirjastossa. Sieltä löytyy erilaisia artikkeleita Sara Hildénistä. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös mielenkiintoinen kirja, jonka on kirjoittanut Timo Vuorikoski. Kirjan nimi on Sara Hildén - mesenaatin muotokuva. Kirja on lainattavissa ja sitä voi myös pyytää varastosta lainaksi, mikäli...
Tutkin koko joukon henkilöhakemistolla ja myös muutaman aiheenmukaisesella hakemistolla varustettuja sitaattisanakirjoja, mutta näiden runsaasta Emerson-tarjonnasta en tämän sitaatin suomennosta löytänyt. On täysin mahdollista, että se sisältyy johonkin otokseni ulkopuolelle jääneeseen tai tyystin hakemistottomaan valikoimaan. Emerson on yksi aforismikokoelmien toimittajien ahkerimmin siteeraamista ajattelijoista, mikä tekee nimenomaisen lainauksen löytämisestä lähes neulan heinäsuovasta etsimistä muistuttavan urakan – olkoonkin, että eri teokset paljolti toistavat samoja sitaatteja. Internetin runsaudensarvesta vastaani tuli yksi harrastelijan kotitarvesuomennos (ks. Rex McCandless – Motowiki (motot.net)).
Huomautettakoon...
Benjamin Hoffin kirjoittama, Ernest H. Shepardin kuvittama teos The tao of Pooh on Erik Frykmanin ruotsintamana nimeltään Tao enligt Puh (1993, lisäpainos 1995).
Tao enligt Puh Helmet-kirjastoissa
Maanmittauslaitoksen Vanhat kartat -palvelu on lähinnä tuon kaltaista on Vanhat kartat -sovellus, mutta siinä ei ole karttoja 1600-luvulta, varhaisimmat ovat 1800-luvulta. Historiallisia karttoja voi tutkia Maanmittauslaitoksen Suomen vanhat kartat -kokonaisuudesta, https://www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartat. Myös Heikki Rantatuvan Historiallset kartat -sivustolla on laajasti tietoa vanhoista kartoista sekä pääsy karttoihin. Molemmissa on yleiskarttoja 1600-luvultakin, mutta ne ovat siis vanhoja karttoja, eivät uusia, joissa olisi vanha tilanne. Historialliset kartastot eivät yleensä kuvaa myöskään seutuja samoin kuin peruskartta. Suomen historian kartastoja löytyy Helmet.finna.fi:stä useita, https://helmet.finna.fi/Search/...
