Wikipedia-sivustolta löytyi luettelo yhdysvaltalaisista televisio-ohjelmista. Pääsivua on päivitetty viimeksi vuonna 2013, joten mitenkään kattava luettelo ei ole ja suhtautuisin pienellä varauksella Wikipedian artikkelin tietoihin.
Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa (21.10.2016) muistellaan 1980-lukua. Artikkelissa mainitaan muun muassa Dallas, Dynastia ja Kauniit ja rohkeat.
Iltasanomien artikkelissa (6.9.2016) palataan 1960-luvulle Peyton Placen, Bonanzan ja The Munstersin pariin.
Mahdollisesti Veijo Hietalan teoksesta Ruudun hurma voisi myös olla apua.
Tällä hetkellä katsottavia sarjoja voi tarkistaa muun muassa Yle Areenasta (The Sinner, Catch-22), MTV Katsomosta (Always sunny in...
Hei!
Tinder Horror Story -runo löytyy Kalevauvala -runokokoelmasta (Atena, 2018)
"Kun sanoista katoaa leikki" näyttäisi olevan Arto Lapin runokokoelmasta Laululento (Sammakko, 2011)
Virkamielen vastausta en löytänyt mistään. Ehkä tämän palstan muut lukijat osaavat auttaa asiassa.
Alistussuhteet ovat voineet vaihdella tarpeen mukaan. Jatkosodan historia -teossarjassa mainitaan 23.6.1944 silloisen Rask.Psto 23:n olleen siihen asti osa 10.D:n tykistöä ja tukeneen Ratsuväkiprikaatia Karjalan kannaksella. Seuraavan kerran nimeään vaihtanut Raskas Patteristo 33 löytyy kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 3. Prikaatin tykistökomentajan, everstiluutnantti A. Ilvan johtaman Ryhmä Ilvan alaisuudesta, jossa se oli edelleen 6.8.1944. Patteristolla on saattanut olla muitakin alistussuhteita, joita ei ole katsottu aiheelliseksi mainita Jatkosodan historia -sarjassa. Näiden selvittämiseen hyvä lähtökohta voisivat olla Raskas Patteristo 23:n ja Raskas Patteristo 33:n säilyneet digitoidut sotapäiväkirjat, jotka löytyvät...
Oulun seudun ammattikorkeakoulussa on tehty vuonna 2003 opinnäytetyö lastenkirjastotyöstä:Berg, Kaisu - Soikkeli, Elissa, Tutkimus lastenkirjastotyöstä Suomessa. Oulu, 2003.AMK-opinnäytetyö : Oulun seudun ammattikorkeakoulu, kaupan ja hallinnon yksikkö, kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma. Opinnäytteen lopussa on melko kattava lähdeluettelo aiheesta. Se löytyy Oulun Ammattikorkeakoulun kirjastosta.
Lastenkirjastotyön nykynäkymiä esittelee myös Vuokko Blinnikan artikkeli ”Uudistuva lastenkirjastotyö” teoksessa Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia (Tammi 2003, s. 148–152).
Tuore opinnäytetyö Oulun yliopistossa on
Lindström, Anni, Lasten- ja nuortenkokoelmien kehittäminen ja arviointi :...
Valitettavasti näistä tanskalaisista nuorten salapoliisisarjojen kirjoittajista ei löydy tietoja suomeksi. He ovat yhdessä kirjoittaneet 12-osaisen Jan-sarjan, joka suomennettin 1970-luvulla sekä teokset Nelitoistavuotias salapoliisi, Käykää päälle, pojat ja Nuoret salapoliisit (nämä kolme kirjaa kertovat samoista henkilöistä ja tämä kolmiosainen sarja suomennettiin 1950-luvulla).
Internetistä löysin pari sivua, joilta saa kirjailijoiden synnyin- ja kuolinajat sekä luettelot heidän tuotannostaan, tanskankielisinä.
Osoitteet ovat http://www.bibliografi.dk/forfatter.asp?nr=48 (samalta sivulta löytyvät tiedot molemmista kirjailijoista) ja http://www.gravsted.dk/person.php?navn=knudmeister (täältä löytyy jopa kuva kirjailija Meisterista).
BEAM-robotiikasta ei löytynyt kirjallisuutta suomalaisista kokoelmatietokannoista. Artikkelitietokannoissakaan ei ollut viittauksia aiheesta. Nettikirjakauppojen kokoelmista ei löytynyt Tildenin teosta.
Netistä löytyy kyllä runsaasti tietoa aiheesta; kannattaa kokeilla esim. Google-hakua osoitteessa http://www.google.com/intl/fi/ hakusanoilla Mark Tilden, tulokseksi tulee runsaasti sivuja, joissa käsitellään BEAM-robotteja.
Valitettavasti meiltä kirjastoistakaan ei löytynyt tietoa sienestä. Olisiko rakentaja.fi-sivuston Kysy, vastaamme -palvelusta apua sinulle?
https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu/piharakennukset/mita_kasvustoa_ulkorakennuksen_autotallissa_48146.htm
Hei
Sain apua Sibeliusmuseosta joka sijaitsee Turussa. Sieltä löytyi arkistosta Axel von Kothenin omin käsin tekemiä nuottikäsikirjoituksia missä oli myös laulujen tekstit. Löytyvät tässä pdf-kopioina liitteinä. På stranden kappaleen tekstin on tehnyt Ernst V. Knape ja tekstin kappaleeseen Och molnen de segla on Sigurd Bomanin käsialaa.
En onnistunut löytämään sanoituksia näihin. Näistä ei ole nuotteja eikä nettihautkaan auttaneet. Oletan, että et ole hakemassa Naurava kulkuri -albumille levytettyä huumoriversiota Spainista, vaan sitä tavallista versiota. Kappaleet on alun perin julkaistu singlenä (Ukkolaan A-puolella ja Spain B-puolella). Tätä löytyy Kansalliskirjastosta ja Jyväskylän yliopiston kirjastosta, mutta tässä tuskin on sanoituksia mukana, koska se on vain sinkkujulkaisu.
Satakunnassa, Hämeessä ja Keski-Suomessa tunnetaan murresana luha, jolla on merkitys "riihen yhteydessä oleva puimahuone". Luhalahden nimi sisältänee siis lahden rannalla sijainneen rakennuksen nimityksen samaan tapaan kuin vaikkapa nimi Riihilahti.Lähde: Suomalainen paikannimikirja
Minkäänlaista vahvistusta tällaiselle huhulle ei löydy. Vierailu olisi voinut tapahtua vain kesäkuun 4. päivänä vuonna 1942, jolloin Hitler kävi marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivillä. Saksan lähettilään Wipert von Blücherin mukaan Hitlerin yksityiskone saapui Imatran Immolan lentokentälle kello 12.30 ja lähti sieltä takaisin noin kello 18.30. Tulon ja lähdön välinen aika vietettiin ruokaillen, neuvotellen ja seurustellen Kaukopään tehdasradalle ajetussa juhlajunassa, joten kysymyksessä mainittu vierailu Hausjärvellä ei edes aikataulullisista syistä olisi mitenkään voinut olla mahdollinen.
KIRJALLISUUTTA:
Kesäkuun neljäs päivä 1942 : Suomen marsalkan, vapaaherra C. G. Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuudet / toimituskunta: W. E....
The Internet Movie Database asiasanoittaa kaksi elokuvaa aiheella age discrimination:
Mr. Winkle Goes to War (1944)
The Book of Eve (2002)
http://www.imdb.com/keyword/age-discrimination/
Pääkaupunkiseudun kirjaston Helmet-hausta löytyy muutama elokuva aiheella "sukupolvien välinen kuilu"
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=sukupolvien+v%C3%A4linen+kuilu…
Kovin paljon suomenkielistä tietoa kirjailija Evelyn Waughista ei löydy. Alla mainituissa kirjoissa häntä käsitellään yhtenä kirjailijoista:
- Rakkaus, köyhyys ja sota / Christopher Hitchens (2007)
- Ruumiillisuus : merkillisiä ruumiita kirjallisuudessa / toimittaneet Sanna Karkulehto ja Ilmari Leppihalme (2003)
- Atlantiksen perintö : kirjailijoiden uusi alku / Jukka Koskelainen (2000)
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kirjailijan esittely:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kirjailija_evelyn_waugh_11551.htm…
Helmukuun Talouselämä -lehdessä esitellään Nordea-johtaja hans Dalborgin muistelmakirja "Vastuun ihana taakka, vuoteni Nordean johtajana 1991-2011". WSOY, 2016. Kirja sivuaa Suomea, ei pelkästään Nordean vuoksi vaan myös siksi, että Dalberg oli suuri Suomen ystävä.
Voisiko täma olla toinen kaipaamistasi kirjoista?
Toista kirjaa en valitettavasti löytänyt. Listaan siksi joitakin uudehkoja Suomea käsitteleviä kirjoja, joiden kirjoittaja on ainakin syntynyt jossakin muuallla kuin Suomessa. Ehkä toivomistasi kirjoista toinen olisi näiden joukossa.
Abu-Hanna, Umayya
Alienin silmin : Helsinki ja Uusimaa muukalaisen kokemana
Siltala, 2014
Alizad, Arman
Riisuttu Suomi
Docendo, 2015
Aitoja. Ihania. Omanlaisia : suomalaisia
menestystarinoita / [...
Jos kysyjä tarkoittaa kirjoja, joiden tekijänä on Pentti Eskola (ja toisessa myös muita), molemmat löytyvät HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta ja ovat normaalisti varattavissa. Tässä suorat linkit:
Pentti Eskola: Atomit ja kiteet (1948) http://luettelo.helmet.fi/record=b1236048~S9*fin
Rolf Arnkil, Sigfrid Sirenius ja Pentti Eskola: Perimmäisten kysymysten äärellä (1963) http://luettelo.helmet.fi/record=b1141947~S9*fin
Heikki Poroila
Pikku-Huopalahden kirjasto on tosiaan auki seuraavan kerran 25.2. klo 12 alkaen. Sitä ennen odottamassa olevia varauksia ei myöskään käsitellä.
Varausten nouto-aika on Pikku-Huopalahden kirjastossa yleensäkin pitempi kuin muissa, eli kaksi viikkoa.
Kannattanee soittaa kirjastoon heti 25.2. klo 12 jälkeen.
Kysymykseen on osittain vastattu aikaisemminkin Kysy kirjastohoitajalta –palstassa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-nils-ferlinin-runo-vart?from=term/195244&language_content_entity=fi
Runoilija ei näköjään olekaan Nils Ferlin, vaikka hänet usein mainitaan runon yhteydessä. Runo on siteerattu kuolinilmoituksissa Ruotsissa 1970-luvusta alkaen. Sitä ei tiedettävästi ole käännetty suomeksi.
Koska tekijä on tuntematon, tekijänoikeus ei estä sitä, että runo käytetään kuolinilmoituksessa. Sen voi siis vapaasti siteerata vaikka lehti-ilmoituksessa.
