Voisiko kyseessä olla uusi painos jo 40-luvulla ilmestyneestä kirjasta
TEKIJÄ Kilpeläinen, Irja
TEOS Kisulan lapset / Irja Kilpeläinen, Asmo Alho
PAINOS 2. uudistettu painos 1986. - 3. painos 1994.
Julkaisutiedot [Helsinki] : Kirjapaja, 1986
ULKOASU 56 sivua : kuvitettu ; 24 cm
Kannessa ei äidillä ollut essua, mutta kirjan kuvituksessa essu oli esillä.
Uusin lehti on luettavissa Lauttasaaren, Munkkiniemen, Pohjois-Haagan ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Tämän vuoden numeroita voi myös varata Helmetin kautta. Vanhempia numeroita voit käydä lukemassa Pasilan kirjastossa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2159356?lang=fin
Aale Tynni on suomentanut tämän William Shakespearen sonetin 33 ensimmäisen rivin näin: Kuinka moni aamu loistossaan / hiveli vuorta hallitsijankatsein, [---].
William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni (1965, s. 93)
Helsingin Yliopiston kirjaston pätevä henkilökunta kehottaa käyttämään kirjoittamisesta ja kirjoituksen historiasta hakutermiä "kirjoitusjärjestelmät", englanniksi "writing sytems" tai sitten yhdistämällä kieli ja kirjoittaminen, esim. kiinan kieli - kirjoittaminen.
Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta, esim "The world´s writing systems", "Handbook of scripts and alphabets" ja "The Blackwell encyclopedia of writing systems". Kaikki edellämainitut löytyy Helkasta.
Jos lähdette hakemaan kyseistä teosta, on suositeltavaa, että soitatte ensin Pasilan kirjaston yhteydessä olemaan kirjavarastoon (puh. 09 3108 5230) ja pyydätte tarkistamaan, että kyseinen teos on paikalla. Samalla voitte pyytää varamaan teoksen nimellänne. Teos toimitetaan saman tien Pasilan kirjaston lainaustoimistoon, josta voitte noutaa sen.
Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Hei!
Valitettavasti en ole löytänyt nuotteja ja sanoja tähän lauluun. Olen etsinyt monesta tietokannasta, mm. HelMet, Viola.
Kappale "Ohi älä käy" sisältyy kokoelmaan "Eikö milloinkaan", joka löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista C-kasettina ja digitoituna. Teos on käytettävissä digitoituna vapaakappalekirjastoissa http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/julkaisuala/vapaakappaleet.html#Vapa….
Helsingin kaupunginkirjaston tämän vuoden (2017) kuukausitilastojen mukaan Kontulan kirjastosta lainataan kuukaudessa noin 20 000 kirjaa tai muuta lainaa. Kirjasto on avoinna kuukaudessa noin 26 päivänä. Lainoja kertyy siis keskimäärin 769 päivässä. Kirjoja lainoista on lähes 80 prosenttia.
Verkkokirjastossa (https://satakirjastot.finna.fi/) voi uusia koko perheen lainat yhdellä kirjautumisella. Tähän tarvitaan jokaisen perheenjäsenen kirjastokortin numero ja PIN-koodi, jonka saa kirjastossa käymällä. Lainat voi myös uusia puhelimitse; lainauspalveluiden numero on 02-623 4200.
Valitettavasti Rudyard Kiplingin runoa En-Dor vuodelta 1919 ei ole suomennettu.
http://www.kiplingsociety.co.uk/rg_endor1.htm
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
TEPA-termipankki määrittää laajakaistaisen: "tavallista leveämpää taajuuskaistaa käyttävä". Television kohdalla mainitaan, että laajakaistaisena pidetään järjestelmää, jossa on ainakin 25 kanavaa käytettävissä samanaikaisesti.
Laajakaistan termipankki määrittää tietoliikenneyhteydeksi, jonka avulla tiedon siirtäminen verkosta käyttäjälle on nopeaa. Vuoden 2015 määritelmän mukaan laajakaistayhteyden tiedonsiirtonopeuden täytyy olla vähintään 256 kilobittiä sekunnissa. Vuoden 2012 laajakaistasanasto pyrkii määrittelemään, minkälaisista yhteyksistä on kyse.
Wikipediassa mainitaan, että laajakaistaisella tietoliikenneyhteydellä voidaan tarkoittaa laajakaistaista Internet-yhteyttä tai laajakaistaista modulointitekniikkaa....
Tähän kysymykseen paras asiantuntemus voisi löytyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat vastaavat kielenkäyttäjiä askarruttaviin kieli- ja nimikysymyksiin.
Kysymyksiä voi esittää lomakkeella tai puhelimitse, täällä tarkemmat ohjeet.
Palsamoimalla suojattua ruumista merkitsevä muumio on vakiintunut suomen kieleen 1900-luvun alussa. Latinan mukaisessa asussa muumia se on tullut kirjakielessämme käyttöön jo Daniel Europaeuksen sanakirjasta 1853 alkaen.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Jennifer Weinerista ei löydy tietoa suomeksi mutta englanniksi on pari hyvää sivua internetissä:
http://www.jenniferweiner.com/
http://www.bookreporter.com/authors/au-weiner-jennifer.asp
http://www.bookslut.com/features/2004_10_003482.php
http://www.beatrice.com/archives/001240.html
Koska kysymys on osoitettu Helsingin kaupunginkirjastolle, niin oletan kysyjän luoneen tulostustilin asiakastulostus.hel.fi -sivulla. Käyttäjätunnus (username) on käyttäjän sähköpostiosoite ja salasana (password) käyttäjän tulostustiliä luodessa tekemä salasana. Jos tulostustilin kanssa on ongelmia, pyydä apua kirjaston henkilökunnalta seuraavalla kirjastokäynnilläsi.Omalta laitteelta tulostaessa pitää kirjautua omalle tulostustilille, mikä kysyjältä ei ollut onnistunut. Kirjaston koneelta tulostaessa riittää oman tulostustilin pin-koodi. Pin-koodi on tulostustilin vahvistusviestissä.Asiakastietokoneella:Valitse tulostettava tiedosto tai etsi nettisivu, jonka haluat tulostaa ja klikkaa Tulosta. Tulostusasetukset-ikkuna avautuu. Voit...
Internetistä löytyy ainakin kaksi sivua, joilla on kerrottu lyhyesti tämän fantasiakirjailijan elämästä ja lueteltu hänen teoksensa; sivuilta on myös linkkejä eteenpäin. Osoitteet ovat: http://www.rasalvatore.com/ ja http://charon.sfsu.edu/salvatore/salvatore.html .
Kirjastopalvelulta on lisäksi juuri ilmestynyt teos Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, jossa käsitellään myös R.A. Salvatorea.
Jokaisella kirjastolla saattaa tässä asiassa olla omat käytäntönsä. Joistakin kirjastoista saa varata poistolehtiä etukäteen, mutta yhteisesti sovittua käytäntöä ei ole. Kannattaa kysyä asiaa siitä kirjastosta, josta haluaa poistolehdet.
Kysymäsi dvd on tällä hetkellä lainassa Riihimäeltä, eräpv. on 26.4. Laitoimme tästä varauksen sinulle. Jos haluat saada aineiston nopeammin, voimme pyytää sen seutulainaksi (2€) Kirkesistä, jossa se on paikalla tällä hetkellä. Ilmoittele Tietopalveluun p. 019 758 4678, kirjasto@riihimaki.fi
Ihmisellä on noin viisi miljoonaa ihokarvaa, ja niistä vain 100 000 kasvaa päänahassa. Eli ihmisellä voi olla karvoja melkein kaikkialla ruumiissaan. Suurin osa karvoituksesta on niin hentoa ja ohutta, ettei sitä juuri erota.
Jokainen karva kasvaa karvatupessa, joita siis on ihmisessä viitisen miljoonaa. Karvatupen toimintaa säätelevät viestiaineet, jotka kertovat, milloin karvatupen on kasvatettava karvaa ja milloin sen on jäätävä lepoon. Levossa karva irtoaa karvatupesta. Hiukset harvenevat, jos suurin osa karvatupista on lepotilassa. Näitä karvatuppien verenkiertoa sääteleviä viestiaineita on viime aikoina kovasti tutkittu, jotta voitaisiin vaikuttaa mm. kaljuuntumiseen ja liialliseen karvaisuuteen. (Lähde: Tieteen kuvalehti, 2002,...
