Kysymyksesi koskenee Vilho Lampea. Hänestä on kolme teosta, jotka ovat lainattavia täällä Oulun kaupunginkirjastossa.
-Aalto, Eeli: Vilho Lampi, lakeuden maalari, esittelyä ja taustaa. Hämeenlinna : Karisto, 1967.
-Lampi, Vilho: Vilho Lampi : 11.6.-7.8.1988 ; artikkelit Pertti Pulkkinen, Antero Kare. Taidekeskus Pyrri, 1988.
-Lampi, Vilho: Vilho Lampi 1898-1936, toimitus Marja Junttila ; valokuvat Ilkka Soini...et al. Oulu : Pohjoinen, 1998. Tästä kirjasta tietoa myös netissä
http://personal.inet.fi/taide/heikki.kastemaa.kulttuurinavigaattori/lam… .
Aineistotietokantamme on myös Internetissä http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Mikäli haluat teoksen tai teokset meiltä kaukolainaksi pitäisi kaukolainapyynnön tulla Boråsin...
Esa Hietikon Autodesk Inventor (ISBN: 9789525655452) ilmestyy kustantajan readme.fi:n kotisivun tietojen mukaan 15.8.07.
Kustantajan ilmoittama hinta on 58,00 euroa.
Tarkempia tietoja teoksesta saat osoitteesta http://www.readme.fi/product.php?isbn=9789525655452.
Teos on tilattavissa myös useamman nettikirjakaupan välityksellä (esim. Bookplus, Akateeminen kirjakauppa, Suurikuu.fi, Dataclub).
Ibn al-Arabi (1165-1240) oli merkittävä mystikko ja filosofi. Hän syntyi Espanjassa ja kuoli Damaskuksessa joten kyllä hänkin matkusteli ja liikkui, mutta varsinaisesti hän ei ollut tutkimusmatkailija.
Merkittävimmät arabi"tutkimusmatkailijat" keskiajalla olivat 1) Al-Ya'qubi, täydeltä nimeltään Ahmad Ibn Abu Ya'qub Ibn Ja'far Ibn Wahb Ibn Wadih Al-ya'qubi, kuollut 897, 2) Al-Idrisi, eli ash-Sharif al-Idrisi, 1100-1165/66, Sisilian Roger II:n neuvonantaja, sekä 3) Ibn Battuta, täydeltä nimeltä Abu 'abd Allah Muhammad Ibn 'abd Allah Al-lawati At-tanji Ibn Battutah, 1304-1368/69. Al-Ya'qubin kirjoituksista on säilynyt joitakin katkelmia, Al-Idrisilta on runsaasti erilaisia versioita käännettyinä. Ibn Battutaa on saatavana jopa ruotsiksi, "...
Sadeviitan riisuminen on sadetakkia helpompaa. Vedenpitävä takki, joka ei ole varsinainen sadetakki, esimerkiksi Gore-Tex-pintainen, voisi myös olla vaihtoehto sadetakille.
Jos on saanut kävelykepin lainaksi, kannattanee kysyä apuvälinelainaamosta lisävinkkejä.
Valitettavasti kyseistä lehteä ei ole tilattu mihinkään Helsingin Kaupunginkirjaston toimipisteeseen ilmeisesti vähäisen kysynnän vuoksi. Lehden verkkosivut ovat osoitteessa http://www.pointdevue.fr.
Kaupungin päättäjien mahdollisesti muuttuneisiin asenteisiin on vaikea päästä käsiksi, aiheesta ei ole tehty tutkimuksia. Sinänsä venäläisten matkailusta, ostokäyttäytymisestä ja taloudellisista vaikutuksista löytyy lehtikirjoituksia ja tutkimuksia. Paras osoitus kaupungin päättäjien halusta helpottaa venäläisten tuloa Etelä-Karjalaan oli yritys saada Venäjän konsulaatti Lappeenrantaan 1995-96. Tästä kirjoitettiin myös lehdissä paljon.
Aiheesta on mahdollista hakea tietoa Korkeakoulukirjastojen yhteisrekisteristä Lindasta tai lehtiartikkeleita Aleksista tai Artosta esim. hakusanoilla venäläiset ja matkailu, ostokäyttäytyminen,kauppa, ostajat, yrittäjät, taloudelliset vaikutukset, taloudellinen tai alueellinen yhteistyö, rajakauppa....
Sinun kannattaisi tutustua ainakin Fintran julkaisuun nro 37: "Tuontiopas", 7. uud.p., 2002, ISBN 952-468-007-6. Siitä on esittely ja sisällysluettelo Fintran sivuilla, osoitteessa http://www.fintra.fi/ . Valitse etusivulta linkki "Kirjoja kansainvälistyjille". Sieltä
edelleen "Aakkosellinen julkaisuluettelo".
Koska olet vasta perustamassa yritystä, sinun kannattaisi perehtyä KTM:n työvoima- ja elinkeinokeskuksen yritysosaston julkaisuun "Yrityksen perustamisopas--käytännön perustamistoimet", 12. uud. p, 2002, ISBN 951-37-3704-7. Tätä kirjaa näyttää tällä hetkellä olevan saatavissa esim. Espoon Pääkirjaston yrityspisteessä.
Hyödyllinen osoite on varmasti myös oheinen Yritys-Suomi-porttaali: http://www.yrityssuomi.fi/
Eteläisen Suomen tai Uudenmaan ruokaperinteestä löytyy tietoa esim. seuraavista kirjoista:
-Uusmaalaista ruokaperinnettä, koonnuut Raija Huttu
-Suomen pitäjäruoat, toim. Jaakko Kolmonen
-Uusimaa a la carte: ruokakirja
-Itä-Uusimaa - Östra Nyland a la carte
Myös esim. Finfood - Suomen Ruokatieto ry:n internetsivuilla on tietoa:
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/80042A2B7B9A1E21C2256F3A004692… ja
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/0B1E13B82C359627C2256F3A0043C3…
Hevoset ja ratsastus -lehden numerossa 4/08 sivuilla 24-25 on artikkeli Marianne Korhosen teuraskuljetuksista tekemästä TV-dokumentista. Lehti on lainattavissa Hämeenlinnan pääkirjaston
nuortenosastolla ja se on tällä hetkellä hyllyssä.
Etsitty romaani on Pirkko Saision Voimattomuus (WSOY, 2005). Kirjan avaa papin rouva Harrietin näkökulmasta kerrottu luku, jonka ensimmäiset sanat ovat "Se juhannus nostatti tsunamin, josta minä selvisin."
Geologisen tutkimuskeskuksen internetissä olevan kuvatietokannan mukaan okeniitti on mineraali. Esiintymät mm. Intiassa.
Kuvatietokanta löytyy osoitteesta http://www.gtk.fi/tietopalvelut/palvelukuvaukset/selausohje.html
Ohjeita ja malleja on alan kirjoissa, joiden tekijät, nimet ja saatavuustiedot löytyvät kirjastojen tietokannoista (Suomen yleisten kirjastojen tietokannat http://www.kirjastot.fi/) hakemalla asiasanoilla JÄRJESTÖT ja TILINPÄÄTÖS tai TILINTARKASTUS.
Näin hakemalla saa tiedot esim. seuraavista: Perälä, Johanna Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös (1999); Kuusiola, Arto Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkistus ja taloudenhoito (1998); Nurminen, Herman: Järjestöjen uusi tiliopas (1998) ja Lydman, Kari: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös ja hallintotilinpäätös, konsernitilinpäätös, verotus ja vastuukysymykset sekä
tilintarkistus (1995).
Hei! Runo on Einari Vuorelan Metsässä hänen esikoiskokoelmastaan Huilunsoittaja v. 1919. Runo on julkaistu myös esim. kokoelmassa Einari Vuorela, Runot: valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta, WSOY 1979, mikä on lainattavissa Nurmijärven kunnankirjaston varastosta.
Valitettavasti kyseisen teoksen ainoa kappale on melko hiljattain poistettu Helmet-kirjastojen kokoelmista. Teoksen tiedot näkyvät Helmetissä jonkin aikaa vielä poistamisen jälkeen.
Ikävä kyllä teosta ei näytä olevan missää muussakaan Suomen kirjastossa, ei myöskään muiden Pohjoismaiden kirjastoissa.
https://finna.fi/
https://www.worldcat.org/
Seuraavilta nettisivuilta löydät tietoa Marilyn Kayesta:
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/CC5C78F72871C358C2256A8D002C5A9C/A8A657…
http://www.marilynkaye.com/
Sellainen yleiskuva, joka ei keskity pelkästään kirjojen kansiin, tuskin voi olla jälkikäyttönsä osalta rajoitettu. Mitään tarkkoja määräyksiä tällaisesta käytöstä ei ole olemassa, mutta ainakaan tällaisen kuvan käytöllä ei rikota mitään selkeää lain kieltoa.
Yksittäisen lehden kannen valokuvaaminen on hiukan toinen asia. Kannen grafiikka on tekijänoikeuden suojaamaa, joten sen kuvaamisella ja käyttämisellä tietotuksessa täytyy olla esimeriksi sitaattioikeuteen nojaavia perusteluja. Pelkästään kuvituksena, koristeena, ei tällaisia kuvia saa ilman lupaa käyttää.
Mitä edellä on sanottu yleisestä näyttelykuvasta voidaan toki soveltaa myös lehtien kansiin, kun kyseesä on selkeästi yleiskuva, jolla on muu funktio kuin esitellä yksittäisiä...
Hakusanoilla ”ei kyyneleitä” löytyy useita kappaleita.
Antti Holopainen ja Kyösti Hartikainen ovat julkaisseet kappaleen Ei kyyneleitä voi selittää samannimisellä levyllään. Sitä ei valitettavasti löydy kirjastosta, mutta sen voi kuunnella YouTube-palvelussa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=t1PkZ7kCLAA. Videossa on myös sanat.
Tulipunaruusut on julkaissut kappaleen Ei kyyneleitä välttää voi levyllään Rakkauden kuvakirja. Sitäkään ei löydy kirjastosta, mutta sen voi kuunnella tämän linkin takaa. http://www.themusichutch.com/listen-song/tulipunaruusut-69105321071211211101011081011051162283211822810811611622822832118111105/131157/
Aarni Varjonen on julkaissut kappaleen Ei kyyneleitä levyllään Hyvä elämä....
Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti, mutta ei halunnut syödä tavallista ruokaa, vaan olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Toinen varmaan kuulumpi ruoasta kieltäytyvä lapsi löytyy Jörö-Jukasta. Pikku Lassi, joka ei soppaa syönyt löytyy s.29 digitoidusta Lasten Joulutauluja eli opettavaisia juttuja -teoksesta Kansalliskirjaston palvelusta, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985141?...