Tuomaan päivään liitetyistä symboleista on tähän päivään säilynyt ainoastaan Tuomaanristi, eli lastukoristeinen risti. Valitettavasti en löytänyt mistään etsimistäni lähteistä tietoa vanhoista Tuomaan päivään liitetyistä aurinkosymboleista. Etsin tietoa verkosta hauilla "Tuomaan päivä aurinkosymbolit", "Tuomaan päivä aurinko symbolit" ja "Tuomas aurinko symbolit". Lisäksi kokeilin hakua "talvipäivänseisaus aurinko symbolit" Hain tuloksetta tietoa myös kirjoista Symbolit & merkit : [alkuperä ja merkitys] sekä Hans Biederman ja Pentti Lempiäinen: Suuri symbolikirja
Tähän kansansävelmään tai joidenkin julkaisutietojen mukaan Teodoro Cottraun säveltämään tai muokkaamaan lauluun on useita ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä sanoituksia. Tämän sanoituksen on tehnyt Arvid Rosén, jolta kustantaja tilasi sen uutta koululaulukirjaa varten vuonna 1928. En löytänyt siitä suomenkielistä versiota.Laulusta käytetään julkaisuissa monenlaisia nimiä (esimerkiksi "Santa Lucia", "Sankta Lucia", "Pyhä Lucia") ja sitä on pidetty napolilaisena kansansävelmänä. Osa sanoituksista liittyy Lucian päivään, osa ei. Yleisin suomenkielinen Lucian päivään liittyvä sanoitus on Erkki Ainamon sanoitus, joka alkaa: "Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa". Se vastaa Signe Psilanderin ruotsinkielistä sanoitusta ("När i den mörka natt...
Värillisiä(kin) piilolaseja saa, mutta hajataittoa ne eivät korjaa. Opitikkoliike Näkökenttä kertoo sivuillaan http://www.nakokentta.fi/piilo5.html
seuraavaa: "Hajataitteisiin silmiin ei aina tavallisilla linsseillä saada riittävän hyvää korjausta. Tällöin voidaan kovien linssien lisäksi kokeilla
ns. toorista linssiä, joka korjaa myös tämän kaltaista taittovirhettä."
Valitettavasti sivuilla ei kerrota, mitä tällaiset tooriset linssit maksavat.
Tarkemman vastauksen antaa sinulle silmälääkäri tai optikko, joista edellinen tekee perusteellisen näön määrityksen eli diagnoosin ja jälkimmäinen osaa kertoa parhaiten, millaisia erilaisia linssejä hän pystyy Sinulle toimittamaan.
Suosittelen kääntymistä kotipaikkakuntasi asiantuntijan, esim....
Valitettavasti tästä ei löytynyt tietoa. Kannattaa olla yhteydessä Volkswagen Suomeen, yhteystiedot sivulla https://www.volkswagen.fi/fi/yhteystiedot.html#yhteydenottolomake
Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa 1) varhaisin tieto Seppälöistä on vuosilta 1540–1560-luvuilla. Tuolloin Seppälöitä asui ainakin Ilmajoella, Laihialla, Toholammella sekä Lappeella. 1884–1933 välisenä aikana Seppälöitä syntyi Etelä- ja Länsi-Suomessa, myös Tornion lähellä.
Geanet-sivustolla 2) moni 1600-1700- luvun monen Seppälän asuinpaikka oli Etelä-Pohjanmaa, mm. Iitti ja Ilmajoki. Sivusta päätellen Ilmajoki on yleisin Seppälöiden asuinpaikka 1600-luvulla, ja tuohon aikaan, eikä tätä aiemminkaan, Suomessa paljoakaan muutettu pitkien matkojen päähän.
Näiden kahden sivuston tietojen mukaan, Etelä-Pohjanmaa vaikuttaa ko. suvun lähtöalueelta.
1) https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/seppala.html
Sivun lopussa...
Almanakkaan Antti otettiin vuonna 1862 marraskuun 30. päivän kohdalle. Päivä on ollut 300-luvulta lähtien apostoli Andreaksen muistopäivä. Antti - Kotimaisten kielten keskus
Voisikohan kyseessä olla joku seuraavista teoksista?Nuorvala, Kaarlo: Kagaali (Otava, 1939)Eletään vuotta 1904, ensimmäisen sortovallan aikaa Suomessa. 17-vuotiaan Voiton vanhempi veli Arvi opiskelee Kuopiossa ja Voitto on saanut tietää, että tämä on innokkaimpia 'kagaalin', vastarintaliikkeen, kannattajia. Hän on mm. kierrellyt tapaamassa asevelvollisia ja rohkaissut heitä kieltäytymään kutsunnoista. Myös Voitto pääsee mukaan kagaalin toimintaan, kuljettamaan viestejä ja lentolehtisiä. Voiton ja Arvin isä on kirkkoherra ja vastustaa ensin aktiivista vastarintaa, mutta muuttaa mielensä, kun heidän entinen renkinsä, Juutinen, osoittautuu ilmiantajaksi. Isän pitämä saarna vaikuttaa osaltaan kutsunnoista kieltäytymisiin. Kirjan lopussa tulee...
Ohjelmassa mainittiin Pentti Saarikosken entisen vaimon Tuula-Liina Variksen teos Kilpikonna ja olkimarsalkka. WSOY 1994. ISBN 9510195928
Teoksesta on otettu useita painoksia, vuoden 1999 pokkaripainoksen ISBN on 9510240346 ja vuoden 2003 isotekstisen painoksen ISBN on 9510280100.
Myös Saarikosken leski Mia Berner on kirjoittanut muistelmateoksen PS : merkintöjä suruvuodelta. Tammi, 1986 (PS : anteckningar från ett sorgeår. Rabén & Sjögren, 1985)
Muita Saarikoskea käsitteleviä teoksia löytyy Helmet aineistotietokannasta: https://helmet.finna.fi tai yhteistietokannasta Finna.fi, https://finna.fi, Kannattaa käyttää aihehakua ja kirjoittaa asiasanaksi Saarikoski Pentti.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa kysymääsi kirjaa ei ole, mutta Helsingin yliopiston kirjastossa se on. Tällä hetkellä se näyttää olevan Opiskelijakirjaston hyllyssä. Ajantasasaisen tiedon löydät täältä:
http://www.helsinki.fi/helka/
Hei Kerhotäti, rajoitukset varmaan vaihtelevat eri kirjastoissa eri puolella Suomea. Meillä Outi-kirjastoissa saa asiakkalla olla kerraallaan 5 dvd-levyä kerrallaan lainassa.
Ville Hytönen-kuvitus Matti Pikkujämsä: Hipinäaasi, apinahiisi (Tammi)
ei löydy Inkeroisten kokoelmasta, mutta varaamalla sen saa kyllä muista toimipiteistä Inkeroisten kirjastoon.
Jukka Laajarinne-Timo Mänttäri : Isä vaihtaa vapaalle kirjoja (WSOY)löytyy läheisestä Myllykosken kirjastosta. Varaamalla senkin saa Inkeroisten kirjastoon. Lasten- ja nuorten aineiston varaaminen on ilmaista.
Finna -hakupalvelu tiesi kertoa, että Levyä löytyy vielä Jyväskylän kirjastosta. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=pohjant%C3%A4hden+alla+sotilaallista+perinnemusiikkia+Karjalasta+Pohjanmaan+kautta+Lapin+tuntureille&type=AllFields
Frank monihaun mukaan äänite löytyy myös kansalliskirjaston kokoelmista. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Levy (ja kasetti) näyttävät olevan melko harvinaisia. Tarkan julkaisumäärän voisi tarkistaa levyn kustantajalta eli Jääkäriprikaatin killalta. http://www.jprkilta.fi/
Heillä näyttäisi olevan vielä levyä myynnissä. http://www.jprkilta.fi/pdftiedostot/kiltatuotteet/kiltatuotteet2013.pdf
Raaseporin kirjastosta kerrottiin, että tällä hetkellä kirjastojen ollessa kiinni tunnuksia kirjastokorttia varten ei ole mahdollista saada, mutta mahdollisuutta tähän selvitellään. Kannattaa seurata kirjaston sivuja:
https://www.raasepori.fi/vapaa-aika/kirjasto
Hämeenlinnan pääkirjastosta kerrottiin, että heillä ei tiistaina 1.12. ollut tapahtumia. Otatko yhteyttä suoraan pääkirjastoon, niin asia selviää: kirjasto@hameenlinna.fi
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/library-page/%2Fh%C3%A4meenlinnan-p%C…
Hei,
Oikeastaan se viittaa lauluun/loruun "Mary had a little lamb", joka tunnetaan Suomessa nimellä "Maijal oli karitsa". Hänet kuvataan usein hieman vastaavanlaisessa puvussa ja hatussa.
Welsh Corgi cardigan -koirarodusta ei ole julkaistu kirjoja suomeksi. Kokkolan kaupunginkirjastosta rodusta löytyy vain yleistietoa seuraavista kirjoista: Adlercreutz, Carl-Johan: Suuri koirakirja sekä Wintzell, Åke: Maailman koirat.
Rodusta löytyy paremmin tietoa Internetistä. Linkkikirjastosta (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto ) saa kirjoittamalla hakuruutuun koirat listan koira-aiheista linkeistä, joista esim. osoitteesta http://www.koirat.com/ löytyy hyvä rotukuvaus.
Suomen Welsh Corgi Seura ry:n www-sivut ovat osoitteessa http://www.corgiseura.net/ .
Kyseessä on torpedovene S-2, joka upposi 4. lokakuuta 1925 Pohjanlahdella. Alus valmistui vuonna 1900. Lisää tietoa onnettomuudesta on kirjassa Torpedovene S-2:n muisto (Otava 1925).
Venäläinen Serasevski ei kerta kaikkiaan kyennyt unohtamaan kokemaansa tai lukemaansa, vaan muisti esimerkiksi keskusteluja sanatarkasti vuosikymmenien takaa. Näillä eväin hän ansaitsi elantonsa yleisöä ihmetyttävänä muistihirviönä. Venäjänjuutalaisen psykologin Alexandr Lurian mukaan Serasevski oli myös haka löytämään pitkistä teksteistä ristiriitaisuuksia, joita kirjoittaja itse ei ollut huomannut. Hyvä muisti ajoi Serasevskin kuitenkin lopulta vaikeuksiin. Kaikki asiat herättivät hänessä niin paljon muistikuvia, että normaali eläminen kävi tukalaksi. Serasevski koetti lääkitä pulmaansa kirjoittamalla muistojaan paperille, jottei hänen tarvitsisi enää muistaa niitä, ja jopa polttamalla kirjoittamiaan tekstejä unohtamisen toivossa. Mikään...
Näemme omasta kirjastojärjestelmästämme kuinka paljon kutakin kirjaa on lainattu ja tämän alueen Piki-järjestelmä näyttää tilanteen melkein koko Pirkanmaan alueella, mutta ei ole olemassa mitään yhteisrekisteriä, joka näyttäisi lainaustilanteen koko maassa.
Kollektiivisesti täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa voimme ehdottaa seuraavaa kolmea kertomusta:
Arvid Järnefeltin romaani Onnelliset kertoo varakkaan kaupunkilaisperheen tyttärestä, joka rakastuu maalaispoikaan. Heidän välilleen kehittyy merkillisen jännitteinen suhde; he pyrkivät välttämään seksuaalista kontaktia ja tavoitellakseen sen sijaan henkisempiä rakkauden muotoja ja korkeampaa ihmisyyttä. Poika on Helsingissä ylioppilaana, mutta opinnoilla ei tunnu olevan päämäärää; hän opiskelee mitä haluaa miettimättä työuraa tai muuta mahdollista maallista hyötyä. Tällaista haaveilijaa ja tyhjäntoimittajaa eivät tytön vanhemmat katso hyvällä. Vastustuksesta huolimatta he kuitenkin solmivat avioliiton. Lisäksi J. R. R. Tolkienin...
