Valitettavasti näillä hivenen hatarilla tiedoilla runon tai sen kirjoittajan jäljitys ei onnistunut. Vaikuttaa ainakin epätodennäköiseltä, että runo olisi julkaistu kirjassa. Ehkä jossakin luonto- tai mielipidelehdessä?
Kirjoittamiseen ja kirjoittajakoulutukseen liittyviä teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjastossa pääasiassa luokasta 800.86. Esimerkkinä mainittakoon teokset:
Rentola: Kirjoita hyvin (1997), Jonsson: Luova kirjoittaminen (1996), Waltari: Aiotko kirjailijaksi (1994).
Erilaista kirjoittajakoulutusta järjestävät mm. opistot ja avoimet korkeakoulut, esim.
Pekkas-Akatemia (http://www.kotka.fi/kulttuuri/htm/pekas.htm ),
Oriveden opisto (http://www.orivedenopisto.fi/), Jyväskylän avoin yliopisto (http://www.cec.jyu.fi/avoin/kirkou/yht/ala.html ) ja Päätalo-instituutti (http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/ ). Myös työväen- ja kansalaisopistot järjestävät luovan kirjoittamisen ryhmiä eri-ikäisilleja eri tavoitteisiin pyrkiville...
Näyttää siltä, että Petter Wilhelm Aurénin teosta Keisari Alexander I:sen matka Pohjanmaalla v. 1819 (1894) ei saa kaukolainaan Oulun kaupunginkirjastosta, ei myöskään muista kirjastoista, joiden kokoelmiin teos kuuluun. Åbo Akademin kirjaston kohdalla ei ole mainintaa siitä, että teoksen saisi vain lukusalilainaan, joten voitte tehdä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Teos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä.http://digi.kirjastot.fi/files/original/5ef86c5a27fdf70a652122aaf12fe7ed.pdfSara Wacklinin Hundra minnen från Österbotten (1887) sen sijaan on tilattavissa kaukolainaan. Voitte tehdä kaukopalvelupyynnön omassa kirjastossanne.Finna https://finna.fi/Fennica https://finna.fi
Etätyötä tehdään monissa ammateissa, tosin läheskään kaikki eivät työskentele kotonaan vaan jossakin muussa etätyöpisteessä. Teemu Roineen opinnäytetyön Etätyö ajankäytön tehostajana (Metropolia Ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma, 2016) mukaan etätyötä hyödynnetään ainakin IT-alan, taloushallinnon, markkinoinnin, konsultoinnin, asiakaspalvelun, suunnittelun, elokuvatuotannon, rahoituksen, lakiasioiden, vakuutuksen ja rekrytoinnin aloilla:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/119572/Opinnaytetyo_Roine_valmis_Theseus.pdf?sequence=1
Lisää tietoa etätyöstä esim. Työturvallisuuskeskuksen ja etatyopaiva.fi-sivuilta:
https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoymparisto/...
Lintukirjoissa kyhmyjoutsenen kerrotaan aggressiivisesti puolustavan omaa reviiriään, jos kokee sen olevan uhattuna. Hyökkäykset, joissa vastapuoli voi myös kuolla, kohdistuvat lähinnä omiin lajitovereihin ja laulujoutseniin ja jopa poikasiin (ja joskus myös ihmisiin). Muihin lintulajeihin kohdistuvista hyökkäyksistä ei löytynyt varsinaisesti mainintaa, mutta ilmeisesti sekin on mahdollista.
Lähteet:
Koskimies, Pertti: Suomen linnut (2019)
Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas (2014)
Helpoimmin löydät kiinankieliset vastineet näille sanoille kiinan kielen sanakirjoista, joita on sekä Tuusulan että Järvenpään kirjastoissa. Ne ovat pääasiassa käsikirjastokappaleita, mutta voit tulla kirjastoon tutustumaan niihin.
Kirjastoista löytyy myös erilaisia tatuointimalleja käsitteleviä kuvitettuja kirjoja, esim. "1000 tattoos" ja "500 tattoo designs". Niistäkin voi löytää vinkkejä tatuointia varten.
Tehdessäsi varauksen Espoon kirjastoautolle HelMet-sivuilla,
sinun tulee kirjoittaa samalla varaussivulla olevaan laatikkoon haluamasi noutopysäkin nimi.
Pysäkkien nimet ja niillä pysähtyvien kirjastoautojen aikataulut löydät alla olevasta linkistä. Pääset tietoihin myös HelMet-sivuston etusivun kautta > HelMet kirjastot > Espoo > Kirjastojen yhteystiedot ja kotisivut > Kirjastoautot > Kirjastoautojen aikataulut. Pysäkit aakkosjärjestyksessä.
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;37955;37956
Pikainen tuntuma on, että esseekokoelmien kysyntä on viime aikoina vähän lisääntynyt. Etenkin nuorten miesten, kuten Antti Nylenin ja Tommi Melenderin kirjoitelmien myötä on esseiden suosio kasvanut. Viime vuonna on ilmestynyt Johanna Venhon toimittama Mitä essee tarkoittaa ( Savukeidas ), löytyisikö siitä parempaa tietoa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2032408__Smit%C3%A4%20esse…
Seuraavalla HelMet haulla löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista 469 esseekokoelmaa. Avaamalla kirjan tiedot näkyy, onko kirja lainassa. Lainalukuja ei valitettavasti saa näkyviin.
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/?searchtype=h&searcharg=041&search…
Molemmat lehdet löytyvät Lahden pääkirjastosta.
Juoksija-lehden tämän vuoden numeroita voi lukea pääkirjaston toisessa kerroksessa lukusalissa. Vanhempia lehtiä voi lainata pääkirjaston aikuistenosastolta. Pari uusinta vuosikertaa löytyy osastolta, vanhempia voi saada varastosta.
Hiihto-lehti tulee myös lukusaliin, tämän vuoden numerot löytyvät sieltä ja vanhemmat aikuistenosastolta tai varastosta.
Seuraavissa kirjoissa on kuvia Suomen kivikauden esineistöstä, usein sekä valokuvia että piirroksia:
Matti Huurre: Kivikauden Suomi
Ville Luho: Suomen kivikauden pääpiirteet
Carl Fredrik Meinander: Die Kiukaiskulttuuri
Ville Luho: Die Askola-Kultur
Ville Luho: Die Suomusjärvi-Kultur
Kirjat löytyvät ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta, josta ne haetaan pyydettäessä.
Valitettavasti en löytänyt suomenkielistä kirjaa Boudoir nukeista.Antiikki kirjoissa saattaa löytyä tietoja myös nukeista, muttei mitään kovin kattavaa.Netistäkin löysin vain yhden suomenkielisen sivun. https://fi.craftme.eu/boudoir-nuket-kerailijoille/Englanniksi, ranskaksi ja venäjäksi sivustoja nukeista näyttäisi olevan runsaasti.
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko tilaisuuden tarjoitus olla avoin kaikille vai onko se suunnattu tietylle määrätellylle ryhmälle. Jos kyse on kaikille avoimesta tilaisuudesta, asia täytyy sopia kyseisen kirjaston kanssa. Helmet-sivulal on kirjastojen yhteystiedot. Yleensä on varminta tiedustella asiaa kirjaston johtajalta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jos tilaisuus ei ole avoin yleisölle vaan tarkoitettu omalle ryhmälle, sitä varten voi varata sopivan tilan Varaamo-palvelun kautta. Suurimmat tilat ovat maksullisia, mutta ilmaistilojakin on. Varaamoon täytyy kirjautua Facebook-, Yle- tai Google-tunnuksilla.
https://varaamo.hel.fi/search?date=2019-12-11&purpose=meetings-and-working
Denise Rudbergin uutuusteos Elva änkors man ei ole vielä tullut kirjastoihin. Teoksen julkaisuajaksi on mainittu lokakuu, mutta jostain syystä teosta ei vielä ole saatu. Sitä on tilattu HelMet-kirjastojen kokoelmiin 13 nidettä, joten saatte teoksen heti ensimmäisten joukossa, kun se on luetteloitu ja valmisteltu lainauskuntoon.
Denise Rudbergin Elva änkors man HelMetissä
Kuvaillun kaltaisia eläimiä ovat vaippaeläimiin lukeutuvat meritupet (luokka Ascidiacea). Kirjassaan The ancestor's tale Richard Dawkins on luonnehtinut sellaista "kallioon kiinnittyneeksi meriveden täyttämäksi pussiksi, jolla on suoli ja lisääntymiselimet" (“a bag filled with sea water, plus a gut and reproductive organs anchored to a rock").Meritupet eivät muistuta selkärankaisia vähimmässäkään määrin. Ne elävät pohjassa joko kallioon tai muihin eliöihin kiinnittyneinä ja niiden ruumista verhoaa paksu vaippa, jonka rakennusaine on lähellä kasvien solunseinien selluloosaa. Ruumiin yläpäässä on sisäänhengitysputki ja siulla uloshengitysputki. Päätä ei ole. Eläin pumppuaa vettä sisäänsä sisäänhengitysaukosta, minkä jälkeen vesi kulkee...
Svensk jakt -lehteä ei tule Kokkolan kaupunginkirjastoon, mutta kirjastoon tulee ruotsalainen Jaktmarker och fiskevatten -lehti. Lehteä on kirjastossa vuodesta 2001 lähtien.
Helmet-tietokannasta, joka on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen aineistotietokanta, löytyvät ainakin nämä kaksi alla mainittua rentoutusäänitettä, jotka sisältävät sanallisia rentoutusohjeita:
- Fanning, Patrick: Visualization for stress reduction, ISBN 1879237172 (c-kasetti)
- Miller, Emmett E.: The 10-minute stress manager, ISBN 1561703761 (cd-levy)
Lisäksi löytyy runsaasti rentoutusta käsittelevää kirjallisuutta engalannin kielellä. Sitä voi hakea Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi ). Hakutavaksi voi valita sanahaun ja hakusanaksi rentous, aineistoksi kirjat ja kieleksi englannin kieli tai muu haluttu kieli.
Pirjo Tuomisesta löytyy tietoa esim. sivuilta: http://www.pori.fi/kirjasto/kirjailijat/tuominen.htm ja
http://www.lounakirjailijat.net/kirjailija.php?kirjailijaID=36 . Lisää linkkejä saat Googlesta, osoite: http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakulaatikkoon: "pirjo tuominen".
Pirjo Tuomisesta kerrotaan myös teoksissa Kotimaisia nykykertojia 1-2 ja Kotimaisia naisviihteen taitajia. Nuo molemmat teokset ovat tällä hetkellä paikalla Vesilahden kirjaston aikuisten osastolla.
Väinö Tannerin puheesta Tampereella heinäkuun lopulla 1941 ei löydy digitoitua julkista kopiota. Kansan Lehden selostus puheesta löytyy Finna-hakupalvelun kautta (ks. linkki alla) ja Työväen arkiston sähköisestä arkistosta. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Työväen arkistoon ja tiedustella puheen kopiosta sieltä.
https://finna.fi/Record/ta_yksa.136996808398400_140715317824700
https://yksa.disec.fi/Yksa4/download/140715317824700/file/5716b961-8df9…
https://finna.fi/Record/ta_yksa.136996808398400_158512222450800/Hierarc…
https://www.tyark.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston johtoryhmästä annettiin tällainen vastaus:
Kaukopalvelun mukaan Helsingin kaupunginkirjasto on perinyt kaukopalvelumaksuja asiakkailta jo vuosikymmeniä. Helmet-kirjastojen kaukopalvelumaksujen hinnasto löytyy sivulta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelumaksut
Maksuilla katetaan postituksesta aiheutuvat kulut. Lain yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492 12 §) mukaan "Kunta voi periä myöhässä palautetuista aineistoista, varatun aineiston noutamatta jättämisestä ja muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista yleisen kirjaston suoritteista kohtuullisen, enintään suoritteen tuottamisesta kunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää vastaavan maksun."...
Hei!
Valitettavasti lainaustietoja ei saa takautuvasti tietoon. Tällä hetkellä voit laittaa verkkokirjastossa omissa tiedoissa ruskin kohtaan lainaushistorian säilytys, joka kerää tästä hetkestä eteenpäin lainahistoriaasi. Valitettavasti tästäkään ei ole nyt juurikaan hyötyä, koska olemme vaihtamassa kirjastojärjestelmää 31.8. alkaen ja sen myötä kaikki kerätyt lainahistoriat poistuvat muistista.
Jos nyt päätät ruveta keräämään tietoa, niin tässä pääkäyttäjämme ohje tämän historian siirrosta suosikkien kautta uuteen järjestelmään ennen 31.8.
"Yksi kirjastojärjestelmänvaihdon seurauksista on valitettavasti se, että asiakkaan lainahistoria katoaa Finna-verkkokirjastosta. Lainahistoriaa ei saa siirrettyä järjestelmien...
