Hyvä lähtökohta on ainakin väitöskirja Toivoisin eläväni päivän kauemmin kuin lapseni, tekijä: Oiva Antti Mäki, 1998. (Acta Universitatis Tamperensis 616). Sen lähdeluettelo on laaja, ja siinä on myös englanninkielistä aineistoa. Fennica CD-ROM antaa hakusanoilla kehitysvamm* ja omaishoi* myös toisen viitteen, jossa tekijänä Johanna Kaunistola, 1998.
Lehtiartikkeleiden viitetietokanta Aleksi CD-ROM antaa samoilla hakuehdoilla vian yhden viitteen.
Olisiko hyötyä kirjasesta Hyvää palvelua 2000 : omaishoitajille, vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, 2000. Siinä mainitaan ainakin Omaishoitajat ja läheiset ry:n yhteystiedot.
Tässä tarvitaan nyt niin tarkkoja tietoja, ettei niitä verkon kautta näköjään löydy. Wikipedian artikkeli mainitsee kyllä Sumiaisten kirkonkylän asukasluvun (430), mutta ei haja-asutusaluetta erikseen. Postinumeroiden 44260 ja 44280 osoite on Äänekoski. Kannattaa varmaan ottaa yhteyttä suoraan Äänekosken kaupungin viranomaisiin, joilla todennäköisesti on tällainen asukaslukutieto olemassa. Puhelinvaihteen numero on 020 632 2000, sähköpostia voi lähettää osoitteella kirjaamo@aanekoski.fi. Suoraan voi yrittää soittaa toimistosihteeri Tuula Ruuskalle, puh. 040 740 7311, joka näyttää koonneen verkkosivuilla olevat perustiedot. Hän ainakin osaa sanoa, onko etsittyä tietoa saatavana.
Heikki Poroila
Kirjastojen tilastoja löytyy www-osoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi
Valitse perustilastot ja valintasi mukaan alue, esim. koko maa, ja sitten valitse vuosi, esim. 2006. Katso sitten otsikon Kokoelmat ja toiminta alta sarake Hankinnat: Nuotit ja partituurit ja esim. musiikkiäänitteet.
Vastaavasti voit valita esim. jonkin maakuntakirjastoalueen tai vaikkapa tietyn kunnan.
Opetusministeriön verkkosivuilla on kirjastoon liittyviä tilastoja:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi
Avaa esim. 2004 ja 2005: hankinnat löytyvät taulukosta, myös musiikkiaineisto.
Kirjastotilastoja julkaisevat myös läänit. Niitä löytyy painettuina ja verkosta halutun läänin mukaan. Yksi uusimpia meidän läänimme kirjoja on esim. kirja Etelä-Suomen...
Fernando Pessoan julkaistuista teksteistä valtaosa ilmestyi eri kirjallisuus- ja taidelehdissä. Hänen portugalinkielisistä teksteistään on käännetty englanniksi mm. seuraavat teokset: Selected poems / Fernando Pessoa ; translated by Jonathan Griffin ; Harmondsworth : Penguin, 1982http://finna.fi
Fernando Pessoa & CO. : selected poems / edited and transl. from the Portuguese by Richard Zenith ; New York : Grove Press, 1998. Teoksen saatavuustiedot löytyvät http://www.helmet.fi/
Rita Dahl on käsitellyt Pessoan runouden keskeisiä piirteitä opinnäytetyössään "Fernando Pessoan ortonyymi ja heteronyymit modernistis-romanttisena myyttinä" / Rita Dahl. Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Yleinen kirjallisuustiede, 2007. Opinnäytettä...
Ainakin Suomessa käytännöt vaihtelevat. Joissakin hotelleissa tai hostelleissa se on mahdollista. Usein varaajan tai ainakin jonkun yöpyjän on oltava täysi-ikäinen. Toisinaan taas vaaditaan lupa vanhemmilta. Kannattaa kysyä suoraan hotellista, ja lupa vanhemmilta.
Hei! Sukunimen muuttaminen kirjastojärjestelmään voidaan tehdä vain kirjastossa. Käy siis lähimmässä kirjastossasi ja ota mukaan kirjastokorttisi sekä kuvallinen henkilöllisyystodistus uudella nimelläsi. Jos et ole vielä saanut uutta henkilöllisyystodistusta, ota mukaan myös maistraatista saatava todistus, jossa uusi sukunimi näkyy.
Etsimänne teos on Einojuhani Rautavaan Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille (1972), joka tilattiin säveltämältä Oulun yliopiston promootiojuhlaan. Äänimateriaalina konsertossa soi orkesterin lisäksi nauhalta tuleva, eri tavoin käsitelty arktisten lintujen (tunturikiurun, laulujoutsenen ja kurjen) laulu.
Sävellyksessä käyttämänsä lintujen äänet Rautavaara kopioi osittain Radion tehosteäänikokoelman linnunääninauhoituksista. Osan äänistä hän äänitti Limingan soilla.
Samuli Tiikkaja kertoo Rautavaaran elämäkerrassa, että kun esityksen kapellimestari kertoi säveltäjälle, että kaavailtu kuoro oli heikossa laulukunnossa, Rautavaara sai idean käyttää teoksessa lintujen ääniä.
Teos on kuunneltavissa Helmet-kirjastojen tarjoamassa...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on valtakunnallinen tietopalvelu, joka ei kykene hoitamaan yksittäisten kirjastojen asiakasasioita. Ole hyvä ja ota yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, jonka käyttäjä olet.
Heikki Poroila
Lause taitaakin olla Karl Marxin kirjoituksesta "Juutalaiskysymyksestä", joka on julkaistu alunperin aikakauslehdessä "Deutsch-Französische Jahrbücher" vuonna 1844.
Antero Tiusanen on kääntänyt lauseen seuraavasti: "Raha on ihmisen työn ja olemassaolon ihmisestä vieraantunut olemus, ja tämä vieras olemus hallitsee häntä ja hän rukoilee sitä".
"Juutalaiskysymyksestä" löytyy teoksesta Karl Marx - Friedrich Engels: "Valitut teokset 6 osaa - Osa 1":
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1397810~S12*fin
Sama teksti löytyy suomeksi myös verkosta osoitteesta:
https://marxists.catbull.com/suomi/marx-engels/1843/juutalaiskysymykses…
Kyseessä on mahdollisesti taidemaalari Oiva Vuolaan teos. Hän on maalannut signeerauksilla V-las ja Ax.
Asia kannattaa todentaa taideasiantuntijoilla. Hänen teoksiaan on ollut myynnissä mm. Bukowskin ja Hagelstamin huutokaupoissa.
Useat huutokaupat lupaavat myös ilmaisen arvioinnin:
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell?gclid=CjwKCAjwx_eiBhBGEiwA15gLN_iDHsj…
Ulla-Liisa Heinon suomennos Elämäni Anton Tšehovin novellista Moja ziznj (1896) sisältyy teoksiin Nainen ja sylikoira (1973), Mestarinovelleja 2 (1975) ja Suuret kertomukset 2 (1961).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2728Martti Anhavan suomennos novellista sisältyy teokseen Onni : valitut novellit 1880-1903 (2025).https://finna.fi/Record/piki.5725525?sid=5324993164#toc
Ulla Selkälä on suomentanut kaikki muut Replica-kirjasarjan kirjat paitsi vuonna 1999 ilmestyneen Amyn takaa-ajon. Se on Tapani Baggen suomennos.
Tieto löytyy esim. Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Kirjoita hakuruutuun Replica ja valitse hakutyypiksi sanahaku.
http://finna.fi
Margit Sandemon kirjojen ruotsalainen kustantaja (www.boknoje.se)ilmoittaa, että yhteistyö suomalaisen Kirjaviihde-kustantajan kanssa on loppunut. Sarjaa Legenden om ljusets rike ei ehditty suomentaa eikä sitä näin ollen lähiaikoina olla suomentamassa. Ruotsiksi kirjoja voi tilata kirjastojen kautta.
Kyseisestä genrestä löytyy yllättävän vähän teoksia suomeksi, varsinkaan viime vuosina julkaistuja. Useimmat teokset ovat sekoituksia kauhua, fantasiaa ja/tai romantiikkaa. Tällä hetkellä mitään megasuosiota nauttivaa kirjailmiötä ei näyttäisi olevan, kuten aikanaan oli Stephenie Meyerin Twilight-vampyyrisaaga. Sinänsä sarja kannattaa muistaa tässä kohtaa, sillä kirjat ovat edelleen hyvin lainattuja. Ikiklassikot Mary Shelleyn Frankenstein (1818) ja Bram Stokerin Dracula (1897) lienevät edelleen ajankohtaisia ja suosittuja, samoin Edgar Allan Poen teokset. Helmet-kirjastoista löytyvistä uudemmista kauhu-fantasia-romantiikka -genreen luettavista mainittakoon Sini Helmisen Väkiveriset-sarja ja Lujaverinen-trilogia,...
Kävin läpi kirjastossa olevaa aapisten ja kansakoulun lukukirjojen kokoelmaa, mutta valitettavasti kuvaamaasi tarinaa ei löytynyt. Olisiko tämä tuttu jollekin palstan lukijalle?
