Richard Brooksin vuonna 1962 ohjaamasta elokuvasta "Sweet Bird of Youth" eli "Nuoruuden suloinen lintu" ei valitettavasti ole Suomessa dvd-tallennetta kirjasto- tai vuokraamolevityksessä. Elokuva pohjautuu Tenessee Williamsin samannimiseen näytelmään vuodelta 1959.
"Nuoruuden kultainen lintu" on esitetty Ylellä joitakin kertoja, viimeksi vuonna 2009. Teidän kannattaa lähettää Ylelle ohjelmatoive elokuvasta.
http://www.elonet.fi/fi
http://www.imdb.com/title/tt0056541/
http://yle.fi/aihe/yleisradio/palautetta-ja-toiveita-ylelle#anna-palaut…
Lähdin ratkomaan kysymystäsi Helmet-haulla. Katsoin Pimeän poika -kirjan asiasanoja ja tein uuden haun. Lapsuus ja pahoinpitely tai henkinen väkivalta. Hakutuloksena olivat mm. Jorma Hyvösen Pillipiipari, Linda Olssonin Kaikki hyvä sinussa, Ulla Appelsinin Lapsuus lahkon vankina ja Riikka Pulkkisen vieras. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lapsuus%29%20%28pahoinpitely%20%7C%20%28henkinen%20v%C3%A4kivalta%29%29__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Torey Haydenin teosten innoittamana kokeilin hakua lapset ja sopeutumattomuus ja sain tulokseksi esim. Doris Lessingin Viides lapsi ja Tiina Pihlajamäen Rant. Ta. Li. ...
Aivan kattavaa listaa on vaikea koota tuolla aikarajauksella. Maailmanhistoriaa käsitteleviä suomenkielisiä teoksia julkaistiin kyseisenä ajanjaksona lukuisia, joten niiden läpikäyminen veisi pitkän ajan. Tyros oli varsin merkittävä kaupunki antiikin aikana, joten on kuitenkin todennäköistä, että siihen viitataan monissa näissä teoksissa. Tässä yksi Finna-palvelussa tekemäni haku, jossa hakusanana oli ”foinikia”, kieleksi oli rajattu suomi ja aikajaksoksi 1930-1951:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=%22Foinikia%22&type=Subject&filter[]=search_daterange_mv:%22[1929%20TO%201951]%22
Valitettavasti minulla ei ollut...
Fennica-levysarjan julkaiseminen alkoi vuonna 1953. Teoston verkkosivuilla mainitaan sarjan käsittävän 46 teosta yli 50:llä äänilevyllä. https://historia.teosto.fi/
Mitä ilmeisemmin se on edelleen olemassa vain vinyylilevyillä. Jonkinlaista digitointiaikomusta on ehkä ollut, sillä ainakin Suomen Säveltäjät Ry:n vuosikertomuksessa vuodelta 2013 mainitaan Fennica-levysarjan digitointihanke, jota yhdistyksenkin oli tarkoitus tukea. https://composers.fi/wp-content/uploads/migrated_media/2014/11/Vuosiker…
Tästä voisi vielä kysyä ainakin Musiikkiarkistosta. Se on tekemisissä useiden digitointiprojektien kanssa, vaikka ns. taidemusiikki ei olekaan arkiston toiminnan ydinaluetta. https://musiikkiarkisto.fi/toiminta/...
Viimeksi Kansainväliselle avaruusasemalle on tehty miehitetty lento maaliskuussa 2023 SpaceX-yhtiön Crew Dragon -avaruusaluksella. SpaceX:n seuraava miehitetty lento asemalle on suunniteltu elokuulle 2023. Axiom Mission aikoo lennättää Crew Dragonilla ihmisiä avaruusasemalle toukokuussa. Myös Boeing-yhtiön Starliner-avaruusaluksella on tarkoitus tehdä miehitetty lento asemalle vuonna 2024.
Venäläisellä Sojuz-avaruusaluksella on edelleen tarkoitus viedä ihmisiä asemalle syyskuussa 2023, joskin on epävarmaa, toteutuuko lento. Edellinen Sojuz-lento oli syyskuussa 2022.
Lisäksi asemaa on koko ajan huollettu miehittämättömillä avaruusaluksilla Progress, ATV, Kounotori, Dragon ja Cygnus.
https://en.wikipedia.org/...
Oivallinen lähde oppikouluaiheisen tietämyksen äärelle on Kyösti Kiuasmaan kirja Oppikoulu 1880–1980 (Pohjoinen, 1982). Siitä löytyvät seikkaperäiset tiedot kahdeksanvuotisen oppikoulun lukusuunnitelmista eri aikoina, niin reaali-, klassillisissa kuin tyttölyseoissa. Ajanjakson 1890–1910 ensimmäisellä puoliskolla noudatettiin 1880-luvulla muotoiltuja suunnitelmia. Sortovuosina venäjän kielen osuutta lisättiin tuntuvasti muiden aineiden kustannuksella, ja 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla palattiin taas "normaaliin".Ajan uudet kasvatustavoitteet, jotka olivat reaalilyseoiden synnyn taustalla, vaikuttivat myös näiden oppilaitosten lukusuunnitelmaan. Tavoitteeksi oli asetettu perinteisen klassisen sivityksen...
Viljo Mäkisestä löytyy tietoa esim. kirjasta Kuvataiteilijat 1986, jonka on julkaissut Suomen taiteilijaseura 1987. Tietoa Mäkisestä ja kuvia hänen töistään löytyy myös Satu Itkosen kirjasta Sydän siveltimellä, suomalaista naivismia. Taidepiste 1998. Myös Keravan taidemuseon 1998 julkaisemassa näyttelyluettelossa Seitsikko naivisteja on tietoa ja kuvia. Näitä voi kysellä kirjastosta.
Myös netistä löytyy esim. Googlen tarkennetulla haulla "Viljo Mäkinen" monia sivuja, esim. Turun taidemuseon sivu http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/makinen/3981.shtml
Kupittaan Saven useita luetteloita on julkaistu näköispainoksena. Niitäkin löytyy kirjastosta.
Lordin voiton jälkeen järjestettiin massatapahtuma Rovaniemen keskustassa, jonne saapui tuhansia faneja. Lordin voitettua euroviisut Rovaniemen keskustassa sijaitseva Sampo aukion nimi muutettiin Lordin aukioksi. Aukion yhteydessä Rovaniemen keskustassa on yhtyeen jäsenten kädenjäljet (sekä nimikirjoitukset), jotka on ikuistettu sementtiin – ja ne löytyvät pilarista, joka sijaitsee aukion modernin kellotornin alaosassa. Lisäksi Mr. Lordi (Tomi Putaansuu) itse perusti paikkakunnalle ravintolan, Lordi's Rocktaurant (2006-2011). Lapin panimo julkaisi rajoitetun erän Lordi-olutta. Paikallinen grilli, Torikeidas, myy asiakkailleen edelleen Lordi's Special kebab-annosta. Kauppakeskus Revontulessa on sekä Lordin kunniaksi pystytetty, lattiaan...
Over the Rainbow on elokuvasta Ihmemaa Oz (1939), jossa sen esitti Judy Garland.
Katkelma Video-oppaasta 95: " Harold Arlen ja E.Y. Harburg kuittasivat Oscarit Judy Garlandin riipaisevasti tulkitsemasta Over the Rainbow -laulusta. Herbert Stothart oscaroitiin musiikista. Judylle lahjoitettiin kunnia-oscarina minipatsas."
Aiheesta hakiessa kannattaa käyttää hakusanaa "reitittimet".
Kirjoja ei aiheesta kovin paljoa löydä, ja lisäksi tietotekniset aiheet ovat niin nopeasti muuttuvia, että kirjojen sisältö vanhenee aika nopeasti. Tässä muutama kirja, joissa reitittimiäkin käsitellään: Hakalan kirjassa käytännöllisemmin ja Anttilan kirjassa teoreettisemmin.
Hakala, Mika: Tietoverkon rakentaminen. Docendo, 2005.
Anttila, Aki: TCP/IP tekniikka. Helsinki Media, 2000.
Internet olisi varmasti hyvä tiedonlähde tällaisesta aiheesta, mutta myös aikakauslehdistä löytyy tuoretta tietoa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy mm. seuraavat lehtiartikkeliviitteet, jotka käsittelevät reitittimiä.
Blom, Elina: Mikä kumma on reititin? : yksi digikodin keskeisimmistä...
Täydellisen ajantasaista tilastoa kirjastoautoista ei taida olla, mutta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1 löytyvien Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 154 kirjastoautoa. Luku koskee siis kirjastokäytössä olevia kirjastoautoja, ei esimerkiksi käytöstä poistettuja. Pysäkkejä kirjastoautoilla oli peräti 12 606. Osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx löytyvällä tilastohaulla saa näkyviin myös sen, montako kirjastoautoa on missäkin kunnassa.
Ainakin alla mainituista kirjoista löytyy reseptejä ja tietoa tuorepuristetuista mehuista. Kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Herkuttele tuoremehuilla : 75 raikasta ohjetta / Joanna Farrow
- Parhaat mehut ja pirtelöt : ravitsevia ja maistuvia juomia joka tilanteeseen / Christine Ambridge
- Mehukas : terveeksi & hoikaksi vastapuristetuilla mehuilla / Petra Sippola
- Pirtelöt ja smoothiet : helppoja ja maistuvia juomasekoituksia / Christine Ambridge
- Superjuomat
Laitan kysymyksesi listalle josta kaikkien kirjastojen henkilökunta voi siihen vastata. Itselle tuli mieleen että olisiko kyse jostain Kaari Utrion kirjasta? Oliko kirja nuorten vai aikuisten kirja? Tämäkin auttaisi teoksen löytymistä.
Kyselit tietoja puukaasumoottorista ja sen kehityksestä. Etätietopalvelun arkistosta - http://tietopalvelu.kirjastot.fi/ - löytyy asiasanalla häkäpönttöautot kaksi vastausta. Vastauksissa mainittu R. Boijerin kirja Puukaasu autoissa vuodelta 1940 on Helsingin pääkirjaston varastossa. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Plussa-tietokannasta. Muut vastauksissa mainitut kirjat voit hankkia luettavaksesi Kaukopalvelun välityksellä. Osoite internetissä on http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/kaukop.htm.
Näytelmän esittelyteksti löytyy Helsingin kaupunginteatterin sivuilta sekä ruotsiksi että suomeksi https://hkt.fi/esitykset/morfars-mauser/.
Suomenkileinen kuvaus on ruotsinkielisen jälkeen.
Kirjan ainoa nide on jouduttu poistamaan. Se on ollut joko rikki tai kadonnut.
Kirjasta on tehty uusi tilaus. Toivottavasti teos saadaan taas pian Helmet kirjaston kokoelmiin.
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica) on mahdollisuus hakea teoksia
alkukielen (tässä tapauksessa italia) mukaan. Turun kaupunginkirjastossa
Fennica CD-ROM on asiakaskäytössä käsikirjastossa (2. krs.), ja siitä
voi myös tulostaa viitteitä.
Kaupunginkirjaston omasta rekisteristä voi myös hakea alkukielen mukaan, mutta haku rajoittuu vain 1990-luvulla luetteloituihin teoksiin. Asiaa voi kysyä neuvonnasta. Lisäksi neuvonnasta löytyy italiankielestä suomennettujen romaanien valikoimaluettelo, joka on tehty 1980-luvun alussa.
