FILIn tietokannan mukaan Eevan tyttäret on käännetty ruotsiksi, saksaksi, tsekiksi, liettuaksi, puolaksi ja unkariksi. Englanniksi kirjaa ei ole käännetty.
Näyttäisi siltä, että Suomessa on saatavissa vain Kuopion varastokirjaston kappale:
Tahan, Malba: The man who counted: a mathematical adventures. Canongate Press 1995. Voit pyytää sen sieltä kaukolainaksi tällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm tai tietysti myös lähimmän kirjastosi kautta.
Malba Tahan on brasilialaisen Júlio César de Mello e Souzan (1895 - 1974) salanimi. Portugalinkielisen alkuteoksen nimi on O Homem que Calculava
http://athena.mat.ufrgs.br/~portosil/malba.html
Teos on käännetty usealle kielelle, englanninkielisenä sitä on myynnissä esim. Amazon –verkkokirjakaupassa http.//www.amazon.com
Jos haluat ehdottaa kirjaa hankittavaksi Helsingin kaupunginkirjastoon, voit tehdä sen tällä lomakkeella: http://...
Keskiajan Bretagnessa bretonilaisen runoromaanin edustajia ovat olleet Marie de France, Chretien de Troyes ja Robert de Boron. Heidän teoksiaan ei löytynyt nopealla haulla edes kaukolainattavaksi ainakaan Suomen yleisistä kirjastoista. Mutta ulkomaisista kirjastoista varmaankin onnistuisi tämä kaukolainaaminen. Kannattaa kääntyä lähikirjaston puoleen.
Normandiassa vaikuttaneita kirjailijoita ei löytynyt kohtuullisessa ajassa valitettavasti. Niiden löytymiseksi kannattaa ehkä lukea teokset Vertainen, Ranskan kirjallisuuden historiaa sekä Maailmankirjallisuuden kultainen kirja, osa 4 Ranska.
Uudempia teoksia Normandiasta ja Bretagnesta:
Seuraavat teokset sijoittuvat Normandiaan aiheensa puolesta ainakin osittain, mikä saattaa olla...
Kirjastokorttiin liittyvä PIN-koodi on salainen, henkilökuntakaan ei pysty sitä näkemään. Jos et muista koodia, vanha voidaan poistaa ja tehdä uusi. Tätä varten tulee vierailla jossakin kirjastossa ja esittää virallinen henkilökortti.
Cd-levyn nimi on Hiljentymisen hetkiin : 40 rakastettua hengellistä laulua, ja se kuuluu sarjaan Musiikin tähtihetkiä (20. osa). Täältä löytyvät äänitteen tiedot:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&ID=3a6fb71d-53d9-4e3f-9e4…
Levyä löytyy seuraavista HelMet-kirjastoista: Sello, Tapiola, Haukilahti, Kirjasto Omena, Nöykkiö, Kirjasto 10, Töölö, Kallio ja Itäkeskus. Jos oma lähikirjasto ei ole mikään näistä, levyn voi myös varata kirjastossa tai HelMet-nettisivujen kautta (www.helmet.fi), jolloin levy lähetetään asiakkaan toivomaan lähikirjastoon.
SKS:n kirjailija matrikkelista löytyy kirjailijan tiedot:
http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7991
Kirjan kustantajalla, Karistolla, ei ole tietoa onko kyseessä nimimerkki tai onko kirjailija elossa. Heiltä ei myöskään löydy kirjailijan yhteystietoja.
Ensimmäinen kysymäsi virke Herodotoksen historia-teoksen neljännen kirjan 45. luvusta kuuluu Edvard Reinin suomennoksessa kokonaisuudessa näin:
"Mutta mitä Europpaan tulee, ei yksikään ihminen tiedä, onko se meren ympäröimä, eikä, mistä se on tämän nimen saanut; ei myöskään ole tunnettu, kuka sen on antanut, jollemme tahdo väittää, että maa on saanut nimensä tyrolaisesta Europasta, jolloin se siis olisi aikaisemmin ollut nimetön, niinkuin toisetkin maanosat."
Viidennen kirjan 58. luvun koko ensimmäisen virkkeen Edvard Rein on suomentanut seuraavasti:
"Tähän maahan asetuttuaan toivat mainitut Kadmoksen keralla saapuneet foinikialaiset, joita olivat gefyralaisetkin, useiden muiden taitojen muassa helleenien keskuuteen kirjoitusmerkit, joita...
Kyseisistä sukunimistä ei löydy mainintoja teoksista:
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Uusi suomalainen nimikirja
Sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta löytyy tietoa Tillaeus –nimestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tillaeus.html
Sukunimi Gynther esiintyy myös Sukunimi-info -sivustolla http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/gynther.html
Kuolinilmoituksen voi julkaista, missä lehdessä haluaa ja myös useammassa lehdessä. Kuolinilmoituksen julkaiseminen on täysin julkaisijan päätettävissä eikä siihen ole muita sääntöjä kuin eri lehtien julkaisuohjeet. Ilmoituksia voi tehdä nykyään nettiinkin, esim. Kuolinilmoitukset.fi-sivulle.
Epäselvissä maksuasioissa kannattaa ottaa yhteyttä läheiseen kirjastoon ja selvittää asia paikan päällä.
Kun maksuasia siirtyy perittäväksi perintätoimiston kautta, kyseisen maksun ei pitäisi enää näkyä kirjaston asiakastiedoissa vaan maksuasia on sen jälkeen perintätoimiston ja asiakkaan välinen.
Voisivatko omissa asiakastiedoissa mahdollisesti vielä näkyvät maksut olla muita maksuja kuin kyseinen jo maksettu perintämaksu?
.
Valkoisen hääpuvun käyttö on peräisin 1700-luvun englantilaisilta säätyläismorsiamilta, ja sen käyttö yleistyi 1800-luvun lopulla. Sen suosioon vaikuttivat antiikin patsaiden valkoinen väri joka yhdistettiin puhtauteen, viattomuuteen ja iloon.
Häiden historiaa käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1975)
Salakari, Tuula: Häät elämämme kaunein juhla (WSOY, 1996)
Hääpuvun historiaa käsittelee mm.
Franck, Marketta: Museomorsiamet: hääpuvut 1888-1991 (Nukke- ja pukumuseo Hatanpään kartano, 2001)
Lisää aihetta koskevaa tietoa löydät Helmet-aineistohausta (www.helmet.fi) valitsemalla hakutavaksi sanahaun ja käyttämällä hakusanoja häät, hääpuvut ja historia.
Voisiko olla kyse tästä runosta?
Shenstone: Toivo
Surinassa mettisen soi
unilaulu mun ahtehillain,
puut luolia vartioi,
mäet hohtavat lampaistain.
Minä harvoin tappion koin,
avun antoivat lähteeni sen,
nuo saartamat sammalistoin,
sinikelloin ja orvokkien.
Havupuuta ei lehdikkotie
näe; aitana kuusamat on.
Viel' ei pyökkini vihreä lie,
mut kaulaama ruususton.
Sulo ainoa laitumien
vain karjani on kevätsäin;
puro sees ei, mut veessä ui sen
kalat kultaiset kimmeltäin.
Hyvin eräälle mieleinen on
huvihuone mun pystyttämäin.
Hänen ihailla pensaikon
myös istutin kiirein päin.
Pian jasmiini korvasi jo
kera syreenin vaivani mun.
Nyt tiuhana oksasto,
rakas, vartoo kättäsi sun.
Lakeuksilta, lehdoista haan
miten villit sävelet soi,
satakielet kun...
Välitin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja haeskelin tietokannoista, mutta en saanut kokoon kuin kymmenisen teosta. Näyttäisi siltä että etsimästäsi aiheesta ei vain ole kirjoitettu kovin suurta määrää kaunokirjallisia teoksia...
Tässä lista teoksista:
Timo Pusan kirjat käsittelevät myös köyhyyttä suomalaisessa pikkukaupungissa (tuotanto -70-90-luvuilla)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (2002)
Arto Salmisen tuotanto (2000-luvulla julkaistuja)
Mathias Rosenlund: Kopparbergsvägen 20 / Vaskivuorentie 20 (2013)
Marja Björk: Prole (2012), sijoittuu 1970-luvulle
Jera Hänninen: Harakkapoika (2006), kertoo konkurssin kokeneen perheen pojasta
Emilia Pöyhönen: Leipäjonoballadi (2000-luvulle...
Suomen Pankin verkkosivuilta (http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/pages/defa…) voi lukea, että vaikka nämä pikkukolikot eivät ole Suomessa laajassa käytössä (koska hinnat pyöristetään lähimpään viiteen senttiin), kyseiset kolikot ovat virallisia maksuvälineitä, eikä niitä siten ole tarvis minnekään lähettää. Kauppias voi kieltäytyä ottamasta niitä vastaan, mutta asiasta täytyy ilmoittaa etuovella. Tämä lienee harvinaista eli jos lompakkoon on näitä pikkukolikoita kertynyt, kyllä niitä voi Suomessakin käyttää maksuvälineinä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
"Kipakan akan kehtolaulu" on mukana nuottikokoelmilla Kansan laulukirja (Kansankulttuuri, 1968 ja 1974) ja Keski-Pohjanmaa laulaa: uusia keskipohjalaisia lauluja (Keskipohjanmaan kansanmusiikkiyhdistys, 1990). Ainakin jälkimmäisestä pitäisi löytyy sanat, melodia ja sointumerkit kappaleeseen.
Voit hakea aineistoa aiheesta antamalla asiasanaksi unihäiriöt tai etsimällä luokista 613.2 ja 121.91 unta käsitteleviä kirjoja. Mahdollisia asiaa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Suuri unikirja, toim. Raisa Vuohelainen (kirja on tulossa lähiaikoina kaupunginkirjastoon), Lavery, Sheila: Hyvä uni - virkistävä, voimia antava uni luonnollisella tavalla , Hauri, Peter: Unettomuus: näin voitat sen itse (sisällysluettelossa sekä unissakävely että unissapuhuminen), Hyyppä, Markku: Uni- varjoko vain? (myös molemmat etsimäsi aiheet mainittu sisällysluettelossa). Kirjojen saatavuustiedot löytyvät aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi.
Kirjan kustantaja Otava osaa vastata kysymykseesi parhaiten. Otavan kotisivuilla on osoitteessa http://www.otava.fi/otava/palaute/ mahdollista sekä antaa palautetta että tehdä kysymyksiä.
