Google vastaa vastauksella, jonka se on kääntänyt englannista:
Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan tiedon käsittelyyn liittyviä toimintoja eli muun muassa havaitsemista, ajattelua ja muistamista. hyödyntää havaintoja työssä ja arjessa selviämiseen. Neurologiset sairaudet voivat aiheuttaa ohimeneviä tai pysyviä muutoksia kognitiiviseen suoriutumiseen.
Kognitiivisella heikkenemisellä tarkoitetaan näiden taitojen huononemista.
Itse en ohjelmaa muista, mutta Klassista värikkäästi (Musiikin helmiä animaation keinoin) -nimistä ohjelmaa on esitetty Yle TV2:ssa vuosina 1998-2000. Ohjelman jaksoja ei näyttäisi netistä löytyvän.
Lähde: Helsingin Sanomat https://www.hs.fi/
Elämäni, kuolemani ja kohtaloni -kokoelman Kauneuden patsas ja Tulevaisuuteni ovat Pentti Saaritsan suomennoksia. Tässä Edith Södergranin tuotannon "harventamattomassa kokonaisuudessa" Saaritsa on korvannut joitakin varhaisempia Uuno Kailaan ja Aale Tynnin käännöksiä omillaan ja aiemmin julkaistuihin omiin suomennoksiinsa hän on tehnyt "aiheellisia korjauksia eli parannuksia".
Hei!Olisiko kyseessä mahdollisesti dokumentti nimeltä The Secret Life of Plants (Walon Green, 1979)? Ei vastaa aivan kaikkia kriteereitä, mutta elokuva kertoo botanistista, joka uskoo kasvien pystyvän keskustelemaan ihmisten ja eläinten kanssa. Se tosin on englanninkielinen ja nopean selailun perusteella en nähnyt kohtausta, jossa kasvit puhuisivat/niitä äänitettäisiin. Elokuvassa tosin mitataan kasvien sähköimpulsseja, jotka voidaan myöhemmin tulkita ääneksi. En tosin tunnistanut tätä kohtausta, jos sellainen elokuvassa on.
Helsingin kaupunginkirjastoon on tilattu yksi amerikansuomalaisten sanomalehti, The Finnish Update, joka oli aikaisemmin nimeltään mainitsemasi Amerikan uutiset. Lehti on tilattu Rikhardinkadun kirjastoon, ja sitä säilytetään kuluva ja sitä edellinen vuosi, joten sielläkään ei ole 1990-luvun lehtiä. Lehdellä on verkkosivut, internetosoite on http://www.finnishupdate.com/ Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy amerikansuomalaisten sanomalehtien mikrofilmiluettelo, mutta se käsittää vain vuodet 1876-1970.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistotietokannasta löytyy runsaasti kirjallisuutta burn outista l. uupumuksesta vuosilta 1996-2006, muun muassa seuraavat teokset:
-Vartiovaara, Ilkka: Burnoutista jaksamiseen: aika itkeä, aika iloita, Otava, 1996
- Koivisto, Kari: Tunnista ja torju työuupumus, Yrityskirjat, 2001
- Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla : Kuntatyö 2010 -tutkimus / Pauli Forma, Janne Väänänen (toim.), Kuntien eläkevakuutus, 2004
- Kalimo, Raija: Työuupumus Suomen työikäisellä, Työterveyslaitos, 1997
- Merikallio, Annukka: Unohtuiko inhimillisyys :ehkäise uupumus, Kauppakaari, 2001
- Voiman lähteet : työn voimavarojen abc / Jari Hakanen .. [et al.], Työterveyslaitos, 1999...
Hei!
Omakustannetta voi hyvin tarjota kirjastolle hankittavaksi. Olisiko sinun mahdollista tulla näyttämään teosta? Jos teos katsotaan sopivaksi ja yleisesti kiinnostavaksi, niin se voidaan hankkia. Sisällöstä riippuen teosta voidaan hankkia lainattavan kappaleen lisäksi myös kotiseutukokoelmaan, josta sitä ei lainata, mutta jossa se on asiakkaiden vapaasti tutkittavissa.
Voit myös lähettää sähköpostitse (kirjasto@rauma.fi) teoksestasi mahdollisimman tarkan kuvauksen, jos et pääse käymään kirjastossa.
Runo löytyy Aale Tynnin runokirjasta Lähde ja matkamies, mutta se löytyy myös hänen Kootuista runoistaan. E-kirjana teosta ei löydy.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2081961__Stynni%20kootut__…
Hei!
Hae vaikkapa sellaiselta hakupalvelimelta kuin :
http://www.northernlight.com seuraavalla haulla:
"free black and white images" (free-sanan voin jättää poiskin, mutta jos senkin sisällyttää hakuun, saa tulokseksi sivuja, joiden kuvia voi vapaasti kopioida rikkomatta tekijänoikeutta).
Suomalaiset kirjastot hankkivat aineistoa kirjakaupoista kirjavälittäjien kautta, ja useimmissa kirjastokimpoissa/aluekirjastoissa kirjahankinta on keskitetty omaksi palvelukokonaisuudekseen. Kirjoja valitaan mm. kirjakauppojen ja kustantajien uutuusluetteloiden kautta, mutta itse hankinta tapahtuu pääsääntöisesti kirjavälittäjien, kuten Kirjastopalvelun tai Kirjavälityksen kautta. On siis hyvin todennäköistä, että jos kirjasi ilmestyy joltakin kotimaiselta kustantajalta, sitä hankitaan myös ainakin joihinkin yleisiin kirjastoihin, kunhan se on kirjaston kokoelmapolitiikan (ks. esim. Kansalliskirjaston kokoelmapolitiikka) mukainen.
Kirjaa voi markkinoida myös suoraan kirjastoille. Voit ottaa yhteyttä...
Lassi Nummen runo Kohtaaminen louhikkoisella solatiellä on hänen kokoelmastaan Taivaan ja maan merkit (1956). Voit lukea runon myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947-1977.https://finna.fi/Record/anders.40745?sid=4927505682
Hectorin Pop eilen - toissapäivänä -ohjelma on pyörinyt sunnuntaisin klo 11-12 Roll FM:llä ja ohjelma on uusittu seuraavan viikon keskiviikkona klo 14-15. Näyttää, että radiossa on pyörinyt arkistolähetyksiä joulukuussa, ja nopeasti vilkaistuna Hectorin ohjelmasta on uusittu ainakin elokuun jakso.Voit tutkia Roll FM:n ohjelmia ja aikatauluja heidän nettisivuillaan kohdassa Ohjelmat: https://www.rollfm.fi/ohjelmat/Uutisten mukaan tammikuussa alkaa taas uudet lähetykset.
En tiedä, mikä kirja silloin on ollut kyseessä, mutta kaipaamasi tieto löytyy myös Ville Hännisen toimittamasta teoksesta ”Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä 2” (BTJ Kustannus, 2007). Se on kyseisessä kirjassa Fosteria käsittelevässä Timo Ronkaisen artikkelissa ”Realistisen sarjakuvakerronnan taituri” (s. 68–73). Sivulla 72 mainitaan, että Prince Valiant eli Prinssi Rohkea alkoi ilmestyä sanomalehdissä 13.2.1937. Toivottavasti tämä lähde kelpaisi kadottamasi lähteen tilalle.
Kannattaa tutustua vaikka seuraaviin teoksiin:
Kansanparannus eilen ja tänään - huomisen tutkimushaaste, 1987
Kansanomainen lääkintätietous, 2000
Kansa parantaa, 1983
Parantavat voimat, 1991
Pekka Rokka: Ennen vanhaan : perinnekirja, 1998
Asiasta löytynee tietoa arkistosta, jossa Suomen Huolto on säilytetty. Siis aloittaisin Kansallisarkistosta http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/ , toinen vaihtoehto voisi olla Sota-arkisto, http://www.sota-arkisto.fi/index.html .
Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksia käsitteleviä tutkimuksia on ilmestynyt mahtava määrä, jopa maatalouden ja maatalouspolitiikan kehitystä 1960-luvulta näihin aikoihin valottavia, joten tämä on vain pintahipaisu. Tietoa löytyy sekä kirjoista että Internetistä: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/AGRONET , http://64.233.183.104/search?q=cache:a1ONSE3sxOkJ:www3.hamk.fi/kirjasto…
http://64.233.183.104/search?q=cache:JJb_spza94wJ:www.tiedekirjasto.hel…
http://64.233.183.104/search?q=cache:KnMR4tX6OOMJ:www.kunnat.net/k_peru…
Kirjoja löytyy runsaasti yleisistä kirjastoistakin, esimerkiksi HelMet-kirjastoista: Suomalaisen kirjallisuuden seura on toimittanut tänä vuonna Sirkka-Liisa Rannan kulttuurihistoriallisen teoksen Hellettä,...
Kovin tuoretta tilastoa kirjastojen asiakaspäätteiden määrästä ei ole. Opetusministeriössä tehtiin vuonna 2005 selvitys julkisista asiakaspäätteistä.
(http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tyoeryhmaet_ja_…)
Selvityksen mukaan vuoden 2004 lopulla kirjastoissa oli 8930 tietokonetta, joista asiakaspäätteitä oli 3630. Helsingin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä eli lokakuussa 2007 338 asiakastietokonetta eli Asko-konetta.
Tarkoitat varmaan Nuori kotiseutututkija -kirjaa. Kirjaa on tosiaan Helmet-kirjastoissa vain nämä kaksi kappaletta, eikä kovin monta enää muuallakaan Suomen kirjastoissa. Aineistoa poistetaan kirjastojen kokoelmista mm. sen huonon kunnon tai vanhentuneen tietosisällön takia. Kirjavarastossa taas säilytetään vanhaa, vielä asiakkaita kiinnostavaa aineistoa. Emme siksi valitettavasti voi nimenomaan harvinaisia vanhoja kirjoja poistaa kokoelmista ja myydä.
Nimen alkuperälle ei löytynyt selitystä. Juhani Pöyhösen kirjassa Suomalainen sukunimikartasto 2: Karjalassa esiintyneet nimet Jälkö esiintyy. Kirjasta löytyy nimen levinneisyys Suomessa ja Venäjän Karjalan alueella. Suomen sukututkimusseuran Hiski-hakuohjelman avulla voi myös etsiä nimen haltioita erilaisin perustein:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1…
Ehkäpä seuran Suku Forumin avulla saisit selvyyttä nimelle:
http://suku.genealogia.fi/
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 171 Jälkö-sukunimistä:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Elina, Elna, Ellen, ELLA 10.2. Kustaa Vilkuna tarkisti nimipäiväkalenterin v 1950 almanakkaa varten. Silloin lisättiin nimet Elna ja Ella, jotka olivat siihen aikaan kuitenkin jo vanhoja nimiä.
Ella tunnetaan monien eri nimien lyhennettynä muotona. Tällaisia ovat Elina tai Eleonoora, jonka Englannissa tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista. Eleonooran alkuperä on arabian sanassa Ellinor = Jumala on valoni. Ella voi olla muunnos myös Helenasta (kreikan ’loistava, säteilevä’) tai Elisabetista (hepr. ’Jumala antaa avun’, ’Jumala on valani’). Alkuperä voi olla myös germaaninen Alia tai Alja (suom. ’kaikki’).
MARIA, Maija, Mari 2.7. Maria, Jeesuksen äidin nimi, on Suomen yleisin naisennimi, koko maailmassa toiseksi yleisin (tilastoa on...
