Veli Valpolan Suuri sivistyssanakirja (WSOY 2000) antaa karpaasi-sanalle kaksi merkitystä.
Karpaasi viittaa sanaan karbaasi, mikä tarkoittaa hihnoista punottua ruoskaa, ratsupiiskaa tai patukkaa.
Toiseksi karpaasi tarkoittaa sitkeää, rohkeaa miestä, kovaa jätkää.
Suomeksi on käännetty kuusi osaa tästä Sara Shepardin sarjasta:
1. Kaivattu (2012)
2. Virheetön (2012)
3. Täydellinen (2012)
4. Uskomaton (2013)
Viides ja kuudes osa, Paha ja Tappava, ovat aivan uusia, eikä niitä vielä ole saatavana kirjastoista tai kirjakaupasta.
Puolisoiden omistussuhteet eivät avioliiton solmimisen johdosta muutu, vaan kumpikin puoliso omistaa edelleen yksin sen omaisuuden, jonka hän omisti ennen avioliiton solmimista. Samalla lailla omaisuus, jonka puoliso hankkii avioliiton aikana tai saa perintönä, lahjana taikka lotossa, on yksin hänen omaisuuttaan. Katso myös
http://www.laki24.fi/pepe-puolisovaratelatus-avioliitoyhteinenomaisuus…
Vuonna 1930 ja sen jälkeen solmituissa avioliitoissa omaisuus on erillistä, siis sen puolison, jonka nimissä se on. Yhteistä on vain se, mikä on molempien nimissä eli puolisoiden yhdessä hankkimaa.(Norri: Perintö ja testament-ti: käytännön käsikirja, 2007, s. 21)
Puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Avio-oikeuden tarkoituksena on...
Palkkauksesta saa tietoja mm. Tilastokeskuksen StatFin –tietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html.
StatFinin mukaan:
Kuntasektorilla vuonna 2008 sähköasentajan tuntiansion keskiarvo oli 13,85 €.
Kuukausipalkan keskiarvo oli 2156 €.
Valtiolla vuonna 2008 säännöllisen työajan kuukausiansion keskiarvo oli 2597 €.
Yksityisillä työnantajilla vuonna 2007 (vuoden 2008 tietoja ei ole saatavilla StatFinistä) oli sähkölaitteiden asentajien ja korjaajien kuukausipalkka keskimäärin 2664 €.
Yksittäisissä tapauksissa palkkaan vaikuttavat monet tekijät. Palkkojen arvioinnissa auttavat esimerkiksi työehtosopimukset.
Eri ammattien palkoista saa tietoa myös esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta,...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman, Erkki Helamaan Vanhan rakentajan sanakirjan mukaan käytettävä termi on smyygi (smyyki, myyki). Myykilauta on luultavasti jonkin alueen murresana.
Smyygi tulee ruotsalaisesta sanasta smyg. Suomennettuna siitä on käytetty useita eri muotoja: pieliovi, loukko, komero, viistomalli. Smyyg ts. oven ja ikkunan pieli.
Kyseessä lienee Mikael Nybergin laulu, joka esiintyy eri nimillä. Laulun nuotti löytyy kokoelmasta "Pienten lauluja" (WSOY 2000) nimellä "Syksyn tullessa" ja äänitteenä se on kasetilla/CD:llä "Anni Tannin syksylauluja" (1990) nimellä "Syksyn saapuessa" sekä CD:llä "Lintu ruutuun koputtaa" (2001) nimellä "Syksy jo saa", jotka löytyvät ainakin HelMet-kirjastoista, mutta varmaan muualtakin.
Pentti Lempiäisen mukaan nimi Elina on peräisin keskiajalta ja luultavasti suomalainen versio Helenasta.
Helena-nimen taustalla on aurinkoa tarkoittava sana helios. Nimi saattaisi tarkoittaa aurinkoa tai loistavaa. Kreikan mytologian mukaan Helena oli ylijumala Zeuksen ja myöhemmin joutseneksi muutuneen Ledan tytär.Eurooppalaisiin kalentereihin nimen on tuonut kymmenen Helena-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua.
Lähde:
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja
WSOY, 1999
Hei
Vastaus kysymykseesi löytyy mm. sivulta
Auringonnousu ja -lasku (stanford.edu)
Osaathan käyttää Google-kääntäjää saadaksesi tekstin suomeksi? Mutta tässä osittainen lainaus tekstistä:
Useimmat ihmiset tietävät, että Aurinko "nousee idässä ja laskee länteen". Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan ymmärrä, että se on yleistys. Itse asiassa Aurinko nousee vain itään ja laskee länteen 2 päivänä vuodesta - kevät- ja syyspäiväntasaukset! Muina päivinä Aurinko nousee joko pohjoiseen tai etelään "suoraan itään" ja laskee pohjoiseen tai etelään "suoraan lännestä".
Joka päivä nousu- ja asetuspisteet muuttuvat hieman. Kesäpäivänseisauksessa Aurinko nousee niin kauas koilliseen kuin ennenkin ja laskee luoteeseen...
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Tarja on 1950-luvulta lähtien ollut yksi suosituimmista tyttöjen nimistä. Viime aikoina suosio on tosin ollut laskussa. Alkuperältään Tarja-nimi tulee kreikan Dariasta, joka taas on Dariuksen - mahtavan - feminiinimuoto. Venäjän kielessä Tarja-nimen eri muotoja on käytössä 17 kappaletta; muun muassa Darja tai Darija. Taru, Tari ja Taija ovat myös Tarja-nimen muunnelmia.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2003)
Anri nimen alkuperästä tai merkityksestä ei ole esitetty tietoja. Anri on mahdollista yhdistää nimiin Henri ja Henriette näiden ranskalaisen ääntämyksen perusteella. On myös esitetty, että Anri on mahdollisesti lyhennelmä nimestä Anitra.
Etunimenä Anri on tullut Suomessa näkyville ensimmäisen kerran vuonna 1924.
Aino Matilda Viitainoja kirjoitti salanimellä Aino Salla "Anri, tunturien tyttö" -kirjan, joka ilmestyi vuonna 1945. Kirja luultavammin lisäsi Anri -nimen suosiota.
Eero Kiviniemi esittää kirjassaan Suomalaisten etunimet (Karisto, 2006) erikoisen selitysmahdollisuuden nimelle. Vuodesta 1912 on alkujaan Euroopan alppilaaksoissa valmistettu lasta esittäviä puuveistoksia, joihin on ollut merkittynä veistokset tuottaneen yhtiön nimi...
Ossi on lyhentymä Ossianista. Ossian-nimen pohjana on luultavasti gaelin kielen sana ”oisin”, ”ossin”, joka tarkoittaa ”pieni hirvi”, ”kuusipeura”. Muinaisiiriläinen Ossin oli perimätiedon mukaan 200-luvulla Irlannissa elänyt taruhenkilö, josta skotlantilainen James Macpherson kirjoitti runoelman Ossianin laulut. Ossi on myös Osvaldin, Oskarin ja Osmon kutsumamuoto. Ossin nimipäivä on 17.7.
Lähteet: Etunimet / Kustaa Vilkuna, Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen
Rovaniemen historian ykkösosassa (1996)historian professori Jouko Vahtola on selvittänyt suht. laajasti alueen paikannimien taustaa ja merkityksiä.
Nimi Sonka(järvi) on hänenkin mukaansa saamelaisperäinen. Vahtola olettaa lähteittensä perusteella, että nimeen sisältyvä saamen kielen sana olisi 'sogge', joka tarkoittaa kulmaa, nurkkaa.
Murteissa käytetyt sanat 'vaivihkaa' ja 'salavihkaa' tarkoittavat 'salaa, hiljaa, huomaamattomasti'. Niiden alkuperä on verbissä vihkata ('suhista, mennä vauhdikkaasti') ja vihkaista ('mennä tai käydä nopeasti')
Verbi 'vihkaista' sekä 'vihistä' ('sihistä, havista') kuten myös 'viheltää' ja 'vihma' ovat samaa onomatopoeettista (eli toiminnasta aiheutuvaa ääntä jäljittelevää) alkuperää.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä 3: R-Ö. (SKS 2000)
Netin kautta asia selviää Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/ .
Kay Scarpetta -sarja alkuteoksen ilmestymisjärjestyksessä:
Postmortem, 1990 (1. Scarpetta)(suom. Post Mortem, 1994);
Body of Evidence, 1991 (2. Scarpetta)(suom. Ruumiin todistus, 1994);
All That Remains, 1992 (3. Scarpetta)(suom. Mitä jäljelle jää?, 1993);
Cruel and Unusual, 1993 (4. Scarpetta)(suom. Julma ja tavaton, 1995);
The Body Farm, 1994 (5. Scarpetta)(suom. Ruumistarha, 1996);
From Potter's Field, 1995 (6. Scarpetta)(suom. Köyhien kalmisto, 1996);
Cause of Death, 1996 (7. Scarpetta)(suom. Ansaittu kuolema, 1997);
Unnatural Exposure, 1997 (8. Scarpetta)(suom. Luonnoton surmaaja, 1998);
Point of Origin,...
Kaunokirjallisuuden tulkinta on aina jonkin verran henkilökohtainen asia. Minun mielestäni Tuntematon sotilas kuvaa sodan mielettömyyttä ja sen sanoma on siten rauhan tärkeyden korostaminen.
Väinö Linna ja hänen kirjansa ovat niin merkittäviä, kirjastoista löytyy hakusanoilla Linna, Väinö ja Tuntematon sotilas suuret hakutulokset, omasta verkkokirjastostasi näet kirjat ja niiden saatavuuden.
Väinö Linna itse kirjoittaa teoksessa Murroksia: esseitä, puheita ja kirjoituksia. WS 1990 seuraavasti: " Tahdoin luoda kuvan, josta sota paljastuisi mahdollisimman näköisenään, mutta ottaen huomioon kuitenkin sen rajan, mikä taiteen ja luonnon välillä on. Tahdoin antaa kuvan suomalaisesta sotilaasta hänen ydinolemustaan paljastaen ja hänen...
Se tapa, että lapset saattavat esim. urheilukilpailujen avajaisissa tai jalkapallo-ottelun alussa urheilijat kentälle - ja että lapset voivat usein muutenkin osallistua kisojen juhlallisuuksiin - on yleistynyt monissa suurissa urheilutapahtumissa. Eipä sille löytyne sen kummempaa historiaa kuin se, että kyseessä on hieno tapa antaa monille kisapaikan tai osallistujamaiden lapsillekin mieleenjäävä kokemus osallistua urheilutapahtumaan vieri vieressä urheilutähtien kanssa. Varmaankin monet katsojatkin ovat pitäneet tavasta kovasti, jonka vuoksi tapa on yleistynyt niin monissa urheilutapahtumissa.
Tapa voinee myös muistuttaa siitä, että urheilu ei ole vain huippuammattilaisten totista kilpailua vaan monenikäisille ja myös lapsille sopivaa...
Kirjassa Biologinen valomikroskopia, Helsinki 1998,
sivuilla 133-159 artikkelissa Immunohistokemia kerrotaan seuraavasti:"Immunohistokemialla tarkoitetaan antigeenin osoittamista kudosleikkeestä sille spesifillä vasta-aineella. Sitoutumisreaktio tehdään mikroskoopissa havaittavaksi erilaisilla merkkiaineilla liittämällä sellainen joko vasta-aineeseen eli leimaamalla se suoraan tai käyttämällä monivaiheista leimausmenetelmää." Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa kokoelmatietokannasta http://www.helmet.fi/
Ennakkoäänestys otettiin käyttöön vuoden 1969 edustajainvaalilaissa. Eduskuntavaaleissa äänestettiin ennakkoon ensimmäisen kerran vuonna 1970. Presidentinvaaleissa päästiin ennakolta äänestämään ensi kertaa vuonna 1978. Kunnallisvaaleissa uudistus toteutettiin kunnallisvaalilaissa vuonna 1972 - sillä erotuksella, että ulkomailla tapahtuva ennakkoäänestys mahdollistui vasta vuonna 1998.
Eduskuntavaalien vaalitoimitus säädettiin kaksipäiväiseksi vuoden 1906 vaalilaissa. Sen mukaan vaalit järjestettiin heinäkuun ensimmäisenä ja toisena päivänä kello 9-20. Jos jompikumpi päivä sattui pyhäpäiväksi, siirtyi vaalitoimitus seuraavaksi arkipäiväksi. Ajankohtaan ja äänestysaikaan puututtiin ensimmäisen kerran vasta sotien jälkeen. Vuoden 1952...
Netiltä löytyy ns. Whois-tietokantoja, joista voi hakea tietoja IP-osoiteella, esim. http://www.ripe.net/whois . Valitettavasti yksittäisten henkilöiden käytössä olevien IP-osoitteiden tietoja sieltä ei löydy, vaan palvelu ilmoittaa, mille organisaatiolle tietty osoitealue on rekisteröity. RIPE:n ilmoittamat yhteystiedot ovat siis lähes aina palveluntarjoajan tai yritysten yhteystietoja.
Yksittäisten ihmisten nimiä, osoitteita tai muita yhteystietoja ei voi hakea mistään. Laajakaistan käyttäjilläkin osoite yleensä muuttuu uutta yhteyttä muodostaessa, joten sama osoite voi olla eri henkilöiden käytössä eri päivinä. Käytännössä vain IP-osoitteen antanut Internet-palveluntarjoaja pystyy selvittämään tietokoneen omistajan. Tällöin...
Tässä suomennos: En saa pelätä. Pelko on mielen tappaja. Pelko on pikku kuolema, joka tuo täydellisen sammumisen. Katson pelkoani suoraan. Annan sen kulkea ylitseni ja lävitseni. Ja kun se on mennyt ohi, käännän sisäisen silmäni näkemään sen tien. Mistä pelko on kulkenut, siinä ei ole mitään. Vain minä pystyn. Suomentaja on Anja Toivonen (WSOY 2010).
