Teatteriarvosteluja ei internetistä näytä liiemmälti löytyvän. Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen Skenet -verkkolehdessä http://www.skenet.fi/ on jonkun verran teatteriarvosteluja sekä myös arvosteluarkisto. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen teatteriosioon http://www.makupalat.fi/teatteri.htm on koottu teatteriaiheisia linkkejä joihin kannattaisi myös tutustua, samoin Linkkikirjastoon http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/. Helsingin kaupunginkirjaston virkailijakoneilla on käytettävissä Helsingin Sanomien tekstiarkisto.
Kysymäsi video on olemassa: Kärpästen herra (Lord of the flies) USA 1989, ohj. Harry Rook.
Teoksesta Video-opas 95 käy ilmi, että elokuvasta ei ole lainkaan myyntikasetteja
eikä myöskään kirjastolevitystä, jäljelle jäävät videovuokraamot.
Runo löytyy Valistuksen julkaisemasta Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen aapisesta Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapinen. Runon tekijäksi on mainittu Aune Laaksi. Kirja on Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, mutta sen voi tilata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon joko netin kautta osoitteesta http://www.helmet.fi tai käymällä lähimmässä kirjastossa.
Kirjoista hyödyllinen voisi olla Uimaopetuksen käsikirja (Docendo 2011, myös aiempia painoksia). Internetissäkin tietoa on, esim. Ylen Olotilasta löytyy 10-osainen artikkeli- ja videosarja Lasten uimakoulu: http://olotila.yle.fi/category/asiasanat/lasten-uimakoulu. Oman paikkakunnan liikuntatoimesta voi myös tiedustella, järjestetäänkö lähistöllä ohjattuja uimakouluja.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat ja Kirjastot.fi:n Linkkikirjasto yhdistettiin vuoden 2013 alussa. Yksi syy yhdistämiseen oli, että säästämme resurssejamme, kun ylläpidämme yhdessä linkkihakemistoa. Samalla aineiston valinnan kriteerit muuttuivat. Ensisijainen valintakriteeri on linkin tietosisältö, koska Makupaloja kehitetään erityisesti tiedonhakupalveluksi. Palvelusivustoja emme enää kerää hakemistoomme. Tästä syystä majoituspalvelusivustot jäävät tietosisältöjemme ulkopuolelle, poistamme vähitellen entisetkin hakemistoon yhdistämistyön yhteydessä jääneet vastaavat.
Olemisen sietämätön keveys (Nesnesitelná lehkost bytí) on tosiaan Milan Kunderan teos, joka julkaistiin Kirsti Sirasteen suomennoksena ensimmäisen kerran vuonna 1985. Jaan Krossin kirjoja on suomennettu paljon, mutta minkään suomennoksen nimi ei ole lähelläkään tätä ilmaisua. Juhani Salokannel on kyllä kääntänyt Krossin kirjoja, mm. Keisarin hullu (1982), Pietarin tiellä (1984), Professori Martensin lähtö (1986) ja Silmien avaamisen päivä (1991). Voisikohan kyseessä olla joku näistä?
Heikki Poroila
Päiväperho(nen)-sanan kuvaannollisesta merkityksestä "nopeasti ohimenevä muoti-ilmiö" johdettu päiväperhokirjallisuus tarkoittaa hetkellisesti suosittua kirjallisuutta, jonka kysyntä laantuu nopeasti.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/päiväperhonen
Ritva Korhosen kirja Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus on sitä mieltä, että ollaan Sappeessa - vieläpä kaikissa kolmessa teokseen päätyneissä samannimisissä paikoissa (Pälkäneen lisäksi Sappee löytyy myös Hauholta ja Kuhmoisista). Korhonen muistuttaa, että nimiemme taivuttamisen yleisohjeena on, että "paikalla olemisen ilmaisemiseen käytetään sitä muotoa, joka nimelle on sen omimmassa ympäristössä vakiintunut". Kirjan tavoitteena onkin ollut sellainen paikallissijataivutuksen esitys, joka perustuu mahdollisimman pitkälle paikalliseen perinteeseen. Se, miten paikallinen asujaimisto kotipaikkansa nimen taivuttaa, on siis merkittävä kriteeri oikeata ja korrektia taivutusta määriteltäessä.
Kyseessä on latinan kielen sana, ja sanakirjan mukaan tristitia on käännettynä murhe, surumielisyys, tylsyys.
Ensimmäinen lista, jonka koosti Pyhä Antonius, koostui 25 paheesta, joka sittemmin pienentyi kahdeksaan paheeseen Evagrios Pontoslaisen käsissä. Näissä käännöksissä mainitaan mässäily, himokkuus, ahneus, melankolia, viha, henkinen velttous, turha kunnianhimo ja ylimielisyys. Nämä kuolemansynnit levisivät länteen Evagrioksen oppilaan Johannes Cassianuksen mukana, joka puhui "kahdeksasta pahasta ajatuksesta": vatsanpalvonnasta, lihanhimosta, rahanhimosta, vihasta, murehtimisesta, alakuloisuudesta, turhamaisuudesta ja ylpeydestä.
Seitsemäksi kuolemansynniksi lista muuttui paavi Gregoriuksen aikana, jossa murehtiminen ja alakuloisuus...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Ilmoitamme sinulle, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Hei,
voisikohan kyseessä olla 8-osainen Intiaanikansat –sarja (alkuperäiseltä nimeltään 500 Nations)?
Sarjan ensiesitys oli Ylellä TV2:lla vuonna 1996 (tämän jälkeen sarja on lähetetty uusintana neljä kertaa).
Tässä Kevin Costnerin juontamassa dokumenttisarjassa intiaanit kertovat omaa historiaansa. Sarjaa varten haastateltiin lukuisia intiaaneja, ja tehtiin laajaa taustoitustyötä, jota johti alkuperäiskansaan kuuluva Lee Miller.
Alla linkki Kanadassa ilmestyvään alkuperäiskansan omaan julkaisuun Windspeaker, jossa vuonna 1995 julkaistu artikkeli koskien 500 Nations -sarjaa
http://ammsa.com/publications/windspeaker/500-nations-aims-accuracy
Jos tämä on kysymäsi sarja, ja toivoisit uusintaa, niin voit esittää...
Emme löytäneet yhtään kirjastoa, joka olisi määritellyt tulostamisen määrästä vuositasolla.
Espoon kaupunginkirjaston itsepalvelutulostamisesta on vastattu tässä palvelussa ihan hyvin jo aiemmin, linkki vastaukseen jäljempänä.
Vastauksessa on mainittu myös Yhteispalvelupisteiden, nykyään Asiointipisteiden, tulostushinnat. Asiointipisteiden nykyisistä itsepalvelukopioinnin ja-tulostamisen hinnoista ei löytynyt tietoa, tieto selviää kysymällä sieltä. Asiointipisteiden yhteystiedot: https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Organisaatio_ja_yhteystiedot/Yhteystiedot/Espoon_asiointipisteet/Leppavaaran_asiointipiste
Itsepalvelutulostaminen Espoon kaupunginkirjastossa https://www.kirjastot.fi/kysy/maksaako-...
Ilmatieteen laitoksen internetsivulla puhutaan Kastepisteestä ks. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lampotila-ja-kosteus. Kyseessä voi olla myös sumu, esim. säteilysumu, utu tai auer.
Suomen kansallibibliografia Fennican mukaan J.E. Gordonin teosta Structures or why things dont fall down (1978) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.worldcat.org/
Helmet-kirjastoalueella on neljä kaupunkia, joiden kirjastojen käytännöt ja hinnoittelu myös tulosteissa voi vaihdella hieman kaupungeittain. Tämäkään - eri kaupunkien kirjastojen erilaiset hinnat - ei kyllä selittäisi isohkolta tuntuvaa hintaeroa, jos kyse on ollut aivan samankokoisesta tulosteesta eri päivinä. Kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen kirjastoon, ja kysyä asiasta siellä tarkemmin, jos tulostehinta ei ole tuntunut ollenkaan oikealta.
Ensimmäisiä Erast Fandorin -romaaneja ovat kääntäneet suomeksi Kari Klemelä ja Anton Nikkilä. Nikkilän suomennoksista kaksi, Erikoistehtäviä ja Valtioneuvos, ovat ilmestyneet ilmestyneet Into Kustannuksen julkaisemina vuosina 2015 ja 2016. Erikoistehtäviä sisältää itse asiassa kaksi romaania, Patasotilas ja Somistaja.
Syitä käännösten kesken jäämiselle voi olla useita. Niitä voi tiedustella esimerkiksi kääntäjiltä itseltään tai teosten alkuperäiseltä Suomen kustantamolta WSOY:lta.
