Jos kysyttyä aineistoa ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa, sitä voi pyytää kaukolainaksi.
Kaukopalvelupyynnön voit itse tehdä Internetissä, Helsingin kaupunginkirjaston sivulla on erikseen kohta kaukopalvelu. Osoite on http://www.lib.hel.fi/. Valitettavasti tämän palvelunkautta ei ole mahdollista laittaa kaukopalvelupyyntöä eteenpäin.
Kaukopalvelupyyntö maksaa 5 mk. Helsinkiläisiltä ei peritä muuta maksua silloin, kun aineisto saadaan lainaksi kotimaasta tai Pohjoismaista.
Picatinny- kisko kehitettiin jo 1980-luvun alussa, mutta se standardoitiin vasta 3.2.1995.
https://en.wikipedia.org/wiki/Picatinny_rail
http://www.biggerhammer.net/picatinny/1913_specs.pdf
Picatinny-kisko sovitettiin metri-järjestelmään 8.5.2009.
Siviilimarkkinoille tuloan aikaa en saanut selville. Olisiko se tuon metrijärjestelmään sovittamisen tietämillä?
Hei! Kannattaa ottaa yhteyttä omaan kotikirjastoon tai muuhun Helmetin kirjastoon ja selvittää asia. https://www.helmet.fi/Masterpages/#tab-libraries Tuolta löytyy kaikki Helmet-kirjastojen yhteystiedot. Täällä palstalla emme selvitä asiakkaiden lainaustietoja, koska ne ovat tietosuojan alaisia.
Toivottavasti teoksen mysteeri selviää!
Kirjastoista löytyviä kiireeseen, myöhästelyyn ja ajoissa olemiseen liittyviä kirjoja:
Kuvakirjat:
-Bergström, Gunilla (1 p. 1977): Mikko Mallikas panee töpinäksi
-Birck, Jan (2018): Sara ja Takku : varastetun ajan tapaus
-Erickson, Karen (1989): Osaan lähteä ajoissa
-Herätys Wilson! (2010)
-Jüngling, Christine (2012): Vähän aikaa vielä!
-Kunnas, Mikko (2005): Jopas sattui, Noksu
-McKee, David (2018): Elmerin kävelyretki
-Teräs, Mila (2015): Hämärinkäinen
-Marlow, Layn (2008): Jo loppui hoppu
-Kalliola, Anne (2006): Veka viilettää
-Morton-Shaw, Christine (2004): Herra Jalon kumma kotimatka
Sadut:
-Erkkilä, Leena (2007): Lentävät satutossut -teoksesta sadut: Kana myöhästyy junasta ja Kukko myöhästyi junasta
-Laulajainen,...
Tietoa mitä saa tehdä teoksella jolla on tämä Creative Commons-lisenssi löytyy täältä - Creative Commons — Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen — CC BY-NC-ND 4.0.
Sivu kertoo että materiaalia saa "kopioida [...] ja levittää [...] missä tahansa välineessä ja muodossa". Kuitenkin on pakko mainita teoksen lähde, eikä sitä saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.
Hankalin osa tätä lisenssiä, kandin kirjoittamisen näkökulmasta, on ND-osa (No Derivatives). Tämä tarkoittaa että materiaaliin ei saa tehdä muutoksia, muuten sitä ei saa jakaa. Teosta ei saa kääntää suomeksi jos sen alkuperäiskieli on joku muu.
Tämä artikkeli CC-lisensseistä kertoo poikkeuksista tähän osaan lisenssiä - Why Sharing Academic...
Hei,
Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston leikkiperinnekortistosta löytyy ainakin yksi versio säännöistä. Kortistoa ei pääse selaamaan sähköisesti, mutta arkisto on sattumalta julkaissut säännöt Facebook-päivityksessään: https://www.facebook.com/suomalaisenkirjallisuudenseura/photos/a.101503…
"Noppaa.
5 kiveä ensin suoraan kädestä. Sitten 2 yhtä aikaa, sitten 3, sitten 4. Sitten kivet noukitaan, ensin 1 kivi ylös, sitten 2, sitten 3 ja 4 kunnes kaikki tulee. Sitte heitetään kivet käden päälle, jos saa kaikki 5 niin siitä luetaan 10. Ja jos toisen kerran taas saa kaikki 5 niin sitten luetaan 15. Yhä pitää pyytää kunnes kaikki saa."
Kurkijoki. Lilli Lilius 503. 1891. Kati Timuska 12 v."
Jos haluat tarkempia tietoja,...
Säkeistö "Ja niittyvillakuormat toi lapset äidilleen..."
löytyy Aarni Penttilän kirjasta Hyvästi aapiskukko.
Runossa ei ole säkeistöä "vitsaa vielä...".
Runo perustuu Elsa Beskowin kuvakirjaan Tonttulan lapset.
Hyvästi aapiskukko löytyy Turun kaupunginkirjaston lastenosastolta v. 1958 ja näköispainos v:lta 1939. (painettu 1985). Myös Elsa Beskowin Tonttulan lapset löytyy
lastenkirjastosta.
Hei,
Tähän on jo kerran vastattu, mutta tässä lisätietoa.
Eduskunnan kirjastosta löytyvää aineistoa voi etsiä verkkosivuiltamme www.eduskunta.fi/kirjasto löytyvästä Selma-kokoelmatietokannasta. Hakusanaksi voi kirjoittaa Selmaan esimerkiksi huoltoasem? – tällä haulla löytyy neljä lähdettä.
Jos sinulla on mielessä joku tietty laki tai asetus, jonka muutoksista ja voimaantulosta haluat tietoa, kehottaisin käyttämään Finlexin säädösmuutosten hakemistoa: http://www.finlex.fi. Sen ja muiden oikeudellisen tiedon tiedonlähteisiin löytyy verkkosivuiltamme opas: http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/oikeudellinentieto/koulut….
Jos osaat kertoa tarkemmin etsimästäsi asiakirjasta, voimme auttaa sen etsimisessä.
Kirjallisuutta katolisesta kirkosta löytyy varmasti kaikista kirjastoista. Tässä muutamia hyviä kirjavinkkejä:
Orlandis, José:Katolisen kirkon historia (1999)
Katolisen uskon perusteet (1992)
Heino, Harri : Mihin Suomi tänään uskoo (1997)
Muutama internet-linkki aiheesta:
http://www.katt.fi/ (Suomen katolisen kirkon kotisivut)
Kattava kokoelma linkkejä aiheesta (valitettavasti näissä ei ole suomenkielisiä) osoitteessa:
http://www.kirkkopalvelut.fi/opinto/katekismus/tietopd.htm#rooma
http://www.freie-volksmission.org/frank/kirjoitukset/rooma.htm
Uuden tunnusluvun (pin-koodin) saa kuten edellisenkin eli kirjastossa paikan päällä. Mukana on oltava kirjastokortin lisäksi kuvallinen, kirjaston hyväksymä henkilöllisyystodistus (passi, ajokortti, suomalainen ajokortti, EU-maan henkilöllisyystodistus).
Tunnuslukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
Annettua tunnuslukua ei myöskään ole mahdollista selvittää, sillä tunnusluku tallentuu salakielisenä. Henkilökunta ei näe tunnuskua tallennuksen jälkeen, ainoastaan sen onko asiakasrekisteriin tallennettu tunnusluku vai ei.
HelMet -verkkokirjastosta ei löydy (ainakaan kaikkien) tietoa säveltäjien syntymä ja kuolinvuosista, se tieto pitää etsiä muista luotettavista lähteistä. Yksi lähde on Sibelius-akatemian Muhi – Musiikinhistorian verkkosivut. Muhi sisältää musiikinhistoriallisten artikkelien tietokannan sekä suppean yleisesityksen länsimaisen taidemusiikin historiasta. Muhin sisältö on referoitua ja korkeatasoista edustaen parasta suomalaista tietämystä. Muhin artikkeleissa on säveltäjien syntymä- ja kuolinvuosia. Vaikkapa J.W.Bachinkin, jota pidetään jazz-musiikin "kantaisänä", häneltähän ovat peräisin monet Jazzin tahtilajit kuten 2/4,4/4 ja 6/8. Kaikki 12 jazz-musiikissa käytettyä sävellajia ovat muuten myös peräisin Bachilta.
Muhin osoite on http://muhi...
Valitettavasti Espoo lainaa vain luistimia.
Helsingissä Herttoniemen kirjasto näyttää lainaavan myös suksia.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1928290__Ssukset__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
puh. (09) 3108 5080
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan! Palaamme asiaan heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Ylen TV2:lla esitettiin 17.1.1993 Stanislav Párnickýn elokuva Prinsessa Ruusunen (Šípková Růženka/ Šípová Ruženka, 1990). Se esitettiin Ylellä uusintana helmikuussa 1996. Elokuva on valmistunut tsekkiläis-saksalais-ranskalaisena yhteistyönä. Muun muassa alla olevista linkeistä löydät kuvia elokuvasta. Olisikohan kyse tästä elokuvasta.
Ranskankielisestä Prinsessa Ruusunen -elokuvasta ei tuolta ajalta ole tietoja.
https://www.csfd.cz/film/27701-sipkova-ruzenka/galerie/?type=1
https://www.filmovamista.cz/2082-Sipkova-Ruzenka?zaber=24175&&pocet=19
https://www.imdb.com/title/tt0100626/
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_200367
Päijänne kuuluu Järvi-Suomeen.
Tieto löytyy esimerkiksi kirjasta Rautio Jukka, Ahonen Olli: Suur-Päijänne.
Wikipediasta voit lukea Järvi-Suomesta artikkelista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Järvi-Suomi
Lapsiperheiden lukumäärät perhetyyppien ja lasten lukumäärän mukaan saa Tilastokeskuksen internetsivustolta tilastokeskus.fi kohdasta tilastot -> tilastotietokannat -> väestö ( ->siirry palveluun)-> perheet. Tiedoissa on lapsiperheiden suhde kaikkiin perheisiin kunnittain vuodesta 2000 lähtien. Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2005.
Tilastokeskus on vuosittain julkaissut tilastoteosta nimeltään "Perheet", josta tuorein versio on "Perheet 2004". Tiedot ovat sisällöltään laajemmat kuin Tilastokeskuksen verkkosivuilla on nyt.
Lapsiperheiden tuloista ja ostovoimasta on kunnittaisia tietoja SuomiCD:llä. SuomiCD on maksullinen tuote. Tietojen saatavuutta siitä voi tiedustella Tilastokirjaston tietopalvelusta p. 09 - 1734 2220.
Lahden kaupunginkirjastossa on olemassa Janet Evanovichin Stephanie Plum -sarjaa yhteensä yhdeksän osaa. Näistä kaksi ensimmäistä on olemassa myös suomeksi ja loput vain englanniksi. Yhtään kirjaa ei ole poistettu, vaan osa niistä on tällä hetkellä lainassa.
Kaiken kaikkiaan sarjassa on olemassa 13 osaa. Viimeiset neljä osaa ovat nimeltään Ten Big Ones (2004), Eleven on Top(2005), Twelve Sharp (2006) ja Lean Mean Thirteen (2007). Kymmenes osa laitetaan tilaukseen.
Todennäköisesti kirja on Henning Mankellin Italialaiset kengät, vaikka Mankell onkin miespuolinen eikä tämä kirja ole dekkari, vaikka kirjailija on paljon dekkareita kirjoittanutkin. Kirjassa saarelle erakoitunut kirurgi on nuorena lääkärinä vahingossa amputoinut potilaan väärän käden, ja nainen joka saarelle tulee, on kirurgin vanha rakastettu. Paljastuu myös, että heillä on yhteinen tytär.
Pääkaupunkiseudun neljän kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) nykyinen järjestelmä on kuvailemasi, eli yleisöpäätteillä varauksen voi kohdistaa vain sen kirjaston aineistoon, missä kulloinkin varauksen tekee.
Järjestelmätason varausta eli varausta joka kohdistuisi teoksen kaikkiin niteisiin ei voi toistaiseksi tehdä. Paperilappuja kirjoitellaan, kun henkilökunta tekee varauksia toisten kirjastojen aineistoon. Laput voi välttää, jos pyytää henkilökuntaa varaamaan suoraan omalle kortille, jolloin varausilmoitus tulee sieltä kirjastosta, minne varaus on tehty. Jos ei kirjaa halua kyseistä kirjastosta noutaa, voi ilmoituslapussa olevaan numeroon soittaa ja pyytää lähettämään sen lähikirjastoon.
Miksi systeemi ei voisi olla...
