Tällä hetkellä sarjaa ei esitetä millään televisiokanavalla tai verkkopalvelussa. Sitä ei myöskään ole kirjastojen kokoelmissa. MTV3-kanavan palautesivun kautta voi lähettää toiveen sarjan esittämisestä uudelleen:
https://www.mtvuutiset.fi/yritys/ohjelmapalaute
Wikipedia vihjaa, että Wilhelm Meisterin oppivuodet -teosta edeltänyt Wilhelm Meisters theatralische Sendung löytyisi nimellä Wilhelm Meisterin teatterikutsumus ja että oppivuosia seurannut Wilhelm Meisters Wanderjahre olisi olemassa nimellä Wilhelm Meisterin vaellusvuodet. Tosiasiassa kyseisiä teoksia ei kuitenkaan ole käännetty, tai ainakaan niitä ei löydy yhdenkään suomalaisen kirjaston tietokannasta. Wikipedian maininnat lienevät artikkelin kirjoittajan omaa, lukijan avuksi tarkoitettua tulkintaa.
Ainoa Wilhelm Meisterin vaiheita suomeksi seuraava teos, Wilhelm Meisterin oppivuodet, ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1923. Kääntäjää ei teoksessa mainita.
Ikävä kyllä kyseistä signeerausta ei löytynyt. Katsoin Signaturer.se - Porslins- och Keramikstämplar -sivustolta sekä teoksesta Salakari & Kalha: "Keräilijän aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011). Kirjassa mainitaankin, että tehtaan puumerkeistä ei ole kattavia luetteloita.
Voit koettaa etsiä tietoa Googlen kuvahaulla. Liitteeksi laittamaasi kuva ei tuottanut tulosta, mutta ota kuva lautasen kuvapuolelta ja etsi sillä, jospa silloin onnistuisi. Hinta-arviota voi kysellä vanhojen tavaroiden kaupasta tai huutokauppakamareilta.
Samuel Pepysin päiväkirja on suomennettu 1966, mutta kyseessä on valikoima, ei koko päiväkirja. Päiväkirjan merkinnästä syyskuun 4. päivältä 1667 on valikoitu käännökseen vain osa, mutta kysymääsi tekstikatkelmaa ole suomennettu siihen.
Mahtaisiko kyseessä ole laulu Metsässä, jonka on säveltänyt C.M. v. Weber. Laulu löytyy Rikströmin nuottijulkaisusta Kolmiäänisiä laulua -vihkosta nro 2.
EU-maissa voimassa olevan tekijänoikeuslainsäädännön lähtökohtana on, että tekijänoikeutta ei voi kokonaan luovuttaa toiselle, vain taloudelliset oikeudet voi myydä, vuokrata tai lahjoittaa. Tällaista osittaistakaan luovutusta ei ainakaan kiistatta voi tehdä kysymyksessä ehdotetulla tavalla. Jotta oikeuksien luovutus olisi oikeudellisesti kestävä, täytyisi asiasta tehdä molempien osapuolten allekirjoitukset sisältävä sopimus.
Monet nettipalvelut kyllä käyttävät menettelyjä, joilla he ilmoittavat tekijänoikeuden siirtyvän itselleen, jos palvelun käyttäjä lähettää heille jotain tai käyttää palvelua tietyllä tavalla. En tiedä, onko tällaisen menettelyn laillisuutta vielä testattu, mutta ainakaan kiistaton se ei ole eikä sillä ole vaikutusta...
Helmet kirjavarastosta löytyy julkaisusarja Helsingin maalaiskunnan kunnalliskertomus. Saatavilla ovat julkaisut vuosilta 1931-1948.
Muita teoksia Helsingin maalaiskunnasta Helmet-kirjastoissa:
-Helsingin maalaiskunta, WSOY, 1968
-Leppänen, Lauri: Helsingin maalaiskunta-Vantaanjoen vauras pitäjä, Otava, 1961
Vanhempia tilastoja voisi tiedustella Tilastokirjastosta.
Kysymyksen sinne voi lähettää joko sähköpostilla tai lomakkeella.
Tilastokirjaston yhteytiedot voi tarkistaa sivulta http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/index.html
Yhteydenottolomake löytyy klikkaamalla kyseisellä sivulla otsikkoa Tietopalvelu ja neuvonta.
Tilastokirjaston tietopalvelupäivystys vastaa numerossa 029 551 2220 ma–pe klo 9.00–16.00
Saat netistä helposti tietoa ja kuvia musta leski -hämähäkistä tekemällä haun sen tieteellisellä nimellä "Latrodectus mactans". Esimerkiksi Google-haun kautta ( http://www.google.com/ ) tieteellisen nimen avulla löytyi sivu http://www.nejm.org/content/1997/0336/0023/1649.asp jossa varoitusmerkki näkyy hyvin.
Suomessa Musiikkiarkisto on valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentaa suomalaiseen musiikkiin tai Suomeen liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. Heillä on laajat kokoelmat erilaisia musiikkitallenteita ja aiheeseen liittyvää syvää tietämystä. Vanhoista tallenteista voi kysyä sieltä. Elleivät he voi auttaa, he osaavat ainakin neuvoa eteenpäin.
Musiikkiarkisto: https://www.musiikkiarkisto.fi/
Levyjen arvoa voi yrittää etsiä myös kansainväliseltä https://www.discogs.com/ -sivustolta. Sivustolta löytyy hyvinkin vanhojen ja harvinaisten tallenteiden hinta-arvioita ja muuta äänitteisiin liittyvää tietoutta.
Tuulisen saaren kirjakauppiaassa kuvaillaan monia oikeita kirjoja, mutta The Late Bloomer on keksitty kirja. Kirjailija Gabrielle Zevinin nettisivulla kerrotaan, että teos saanut piirteitä esimerkiksi Nicole Kraussin kirjasta The History of Love (suomennettu nimellä Rakkauden historia) ja Peter Pounceyn kirjasta Rules for Old Men Waiting (ei ole suomennettu).
Englanninkielisellä sivulla https://gabriellezevin.com/ajbooks/ voi tutkia tarkemmin kirjassa mainittuja kirjoja.
Espoosta ja ja pääkaupunkiseudulta löytyy useista kirjastoista kirjankierrätyspisteitä. Tuo niihin kohtuullinen määrä kirjoja kerralla ja sen kuntoisia ja sisältöisiä, että voisit viedä ne omaan kotiisi ilolla. Oheisesta listauksesta löydät koko maan kirjastojen kierrätyshyllyt.
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Arkkitehti Kai Blomstedt on yleisen kirjaston lähdekirjallisuudessa kovin tuntematon henkilö. Finna-haku "Blomstedt, Kai" antaa 16 osumaa (https://www.finna.fi), lähinnä Arkitekten-lehden artikkeleita. Mukana on myös viite Blomstedtin Teknillisen korkeakoulun diplomityöhön "Tennis-stadion" vuodelta 1934. Se on saatavilla Aalto-yliopiston kautta. Lisätietoja Kai Blomstedtin töistä voisi tiedustella Arkkitehtitoimistojen liitosta (atl.fi), vaikka heidän sivuiltaan löytyvästä hakuportaalista ei suoraan löytynytkään tietoja Kai Blomstedtista. Samoin Arkkitehtuurimuseon kirjaston Finna-haku antoi nollatuloksen. Arkkitehtuurimuseosta saattaisi kuitenkin olla apua Blomstedtin suunnittelemien rakennusten kartoittamisessa. Linkki...
Oikea hakusana on "digitaalitelevisio". Tulokseksi saat ainakin: Granlund, Kaj, Langaton tiedonsiirto.
Teos löytyy esim. Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjastosta. Aineistotietokanta löytyy osoitteesta
http://lib.vaasa.fi:8080
Internetistä löydät tietoa esim. osoitteista http://www.digitvforum.fi sekä http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.audio+video
Lisäksi kirjastossa voi tehdä lehtiartikkelihaun.
Tekijänoikeuslakiin on tosiaankin tullut muutos (muutos astunut voimaan 1.1.2007), jonka mukaan teoksen tekijällä on oikeus korvaukseen teostensa kappaleiden lainaamisesta. Korvaus maksetaan tekijöitä edustavien järjestön välityksellä. Lain uuden pykälän löydät täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061228
Saksankielisiä kutsukortin malleja löytyy teoksista
Yritysvierailut 5 kielellä
Normann, Reinhard: Der treffende Brief
Hartley, Paul: German business correspondence (s.63)
Suomenkielisiä löytyy ainakin teoksesta
Kylänpää: liike-elän kirjallinen viestintä.
Suomen- ja saksankielisiä kutsukorttien malleja on myös
Teoksessa Lassila, Sirkka: Uusi käytöksen kultainen kirja (ss. 261-267)
Pitää paikkansa.
Le deuxième sexe ilmestyi ensimmäisen kerran lyhentämättömänä ruotsiksi vuonna 2002. Tässä vielä kirjan tiedot:
Beauvoir, Simone de: Det andra könet.Översättning: Adam Inczèdy-Gombos & Åsa Moberg i samarbete med Eva Gothlin. Stockholm : Norstedt : 2002 ISBN: 91-1-300306-2
http://websok.libris.kb.se/websearch/showrecord?nr=1&searchId=46340&bib…
http://www.norstedts.se/index3.asp?CategoryID=140&BaseCategoryID=4
Kirjasta "Tampereen Ooppera 1946-1986: käsiohjelmat kertovat" löytyy ainakin ohjelmisto ja esittäjätiedot. Kirja on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
