Kyseessä on luultavasti Steven ja Peter Jonesin kappale Kilkelly, Ireland. Kappaleesta löytyy tietoa Wikipediasta ja linkki yhteen Youtube-versioon.
http://en.wikipedia.org/wiki/Kilkelly,_Ireland_(song)
Cd-levy, jossa kappale on löytyy Helmet-hausta:
http://www.helmet.fi/record=b1412603~S9*fin
Konneveden kirjasto ei valitettavasti vielä kuulu Keski-kirjastoihin. Se kuitenkin liittyy mahdollisesti mukaan myöhemmin.
Konneveden kirjastolla on verkkokirjasto, jossa voi tehdä hakuja ja varauksia:
https://konnevesi.verkkokirjasto.fi/web/arena
Kaukolainalomaketta en verkkosivuilta löytänyt, mutta kaukolainapyyntöjä voi toki tehdä paikan päällä kirjastossa.
Konneveden kirjaston puhelinnumero on (014) 449 7012 ja sähköposti kirjasto@konnevesi.fi.
Kyse on ilmeisesti Vierumäen marssista. Se on säveltänyt ja sanoittanut U. Puurtinen. Marssini nuotti on julkaistu vuonna 1939.
Urho Puurtinen oli Vierumäen opiston tuolloinen taloudenhoitaja.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5018682
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1060623?term=opis…
Hei,
Ei näyttäisi olevan käännetty romaniaksi. Käännöksiä näyttäisi olevan ainakin suomeksi, italiaksi, hollanniksi jne, mutta ei siis romaniakis - ainakaan toistaiseksi.
”Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulosta syksyllä 1868” sisältyy esimerkiksi Topeliuksen kirjaan ”Lukemisia lapsille. 6:des osa” (WSOY, 1893, s. 101-103). Kirja on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Runojen suomentajat ovat Eino Tamminen ja Olof Berg.Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulosta syksyllä 1868:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985352?term=K%C3%B6yh%C3%A4in%20lasten%20kiitoslaulu&page=113Toinen suomennos ”Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulon johdosta syksyllä 1868” sisältyy esimerkiksi Topeliuksen kirjaan ”Kootut teokset. 9, Lukemisia lapsille : niteet I – IV” (WSOY, 1931). ”Lukemisia lapsille” IV niteen ovat suomentaneet Viljo...
Hei,
kyseessä on OpenKake. Alkujaan Oulun yliopiston kirjaston käyttöön tarkoitettu ohjelma, joka nykyään on käytössä muuallakin.
Ohjelma on vapaasti käytettävissä ja ladattavissa.
Ks. osoite : http://www.kirjasto.oulu.fi/OpenKake/
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse selaus hakutavaksi ja pääset varsinaiselle hakusivulle ja voit etsiä haluamiasi kirjoja useilla eri tavoilla. Muiden kirjastojen tietokantoja löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi kohdasta kirjastot ja kokoelmat.
Tässä mahdollisia kirjoja ja kirjailijoita, joista voisit aloittaa:
Kotimaisia omaaneja:
Paasilinna, Arto : Jäniksen vuosi, Onnellinen mies, Sotahevonen ... Kirjoja, jotka käsittelevät elämän perusasioita hirtehishuumorin avulla.
Sariola, Mauri : Laukausten hinta ja muut Olavi Susikoski -sarjan jännitysromaanit. Perinteisiä, selkeäjuonisia rikosromaaneja, joissa on mehevät henkilöhahamot.
Waltari, Mika : Komisario Palmun erehdys, Kuka murhasi rouva Skrofin ja Tähdet kertovat komisario Palmu (elokuvinakin tunnettuja Helsinki-dekkareita)
Ulkomaisia romaaneja:
Hemingway, Ernest : Jäähyväiset aseille (ensimmäinen maailmansota), Afrikan vihreät kunnaat (safarit, metsästys)
Karon, Jan : Pappila keskellä elämää -sarja. Kirjasarja, joka kertoo...
Kyseessä on torpedovene S-2, joka upposi 4. lokakuuta 1925 Pohjanlahdella. Alus valmistui vuonna 1900. Lisää tietoa onnettomuudesta on kirjassa Torpedovene S-2:n muisto (Otava 1925).
Tästä teoksesta voisi olla apua: Kirjojen kirja (toim. Juhani Salokannel. Otava 1995). Teoksessa kirjallisuudentuntijat esittelevät 73 maailmankirjallisuuden mestariteosta. Kirjastoissa on myös lukuisia sitaatti- ja aforismikirjoja, joita voi käyttää apuna puheiden laatimisessa. Puhetaidon oppaistakin saattaa löytää vinkkejä.
Dvd-elokuvista saa luettelon kirjaston kokoelmasta käyttämällä tarkennettua eli tarkkaa hakua, johon pääsee Vaara-kirjastojen nettikirjastosta http://vaarakirjastot.fi/ oikeasta yläkulmasta. Hakusanaksi kirjoitetaan elokuvat ja alempana olevista rajauksista ruksataan dvd-video ja näpäytetään Hae -painiketta. Sain tällaisella haulla useita sivuja käsittävän luettelon, jossa on 8463 osumaa.
Luettelon yläpuolella oikealla on valikko, josta voi valita aakkosjärjestyksen tekijän tai nimekkeen mukaan. Elokuvat on järjestetty hyllyihin nimekkeen mukaisessa aakkosjärjestyksessä, joten kannattaa valita tämä vaihtoehto. (Oletuksena valikossa on julkaisuvuoden mukainen aikajärjestys.) Luettelon vasemmalla puolella olevasta
Tarkenna hakua-palkista...
Hei! Useampi kirjastonhoitaja on yrittänyt löytää etsimääsi runoa, mutta yrityksistä huolimatta hakemaasi runoa ei ole löytynyt. Vinkkinä ehdotan, että varaat Helmet-kirjastojen kokoelmasta lukemistoja, jotka ovat ilmestyneet 1960-luvulla. Tein sinulle valmiiksi haun kirjaston tietokannasta (http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slukemistot__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A3%3A3%3AKaunokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0__Ks%401960e%401970?lang=fin&suite=Cobalt). Toivottavasti löydät etsimäsi runon noista kirjoista.
Tällaista rajoitusta en löytänyt. Löysin aiheeseen liittyen linkin palvelusta Citizens Advice. https://www.citizensadvice.org.uk/family/living-together-marriage-and-civil-partnership/getting-married/#h-who-can-get-married Se käsittelee laillista vihkimistä Iso-Britanniassa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=avioliitto Linkistä löytyy Suomen avioliittolaki.
Alkuperäisessä avioliittolaissa vuodelta 1929 ei ole ammatteihin liittyviä esteitä, mutta kylläkin muita nykyajasta poikkeavia esteitä., https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234 Laista löytyvät myös viitteet muutoksiin, joita lakiin on myöhemmin tehty, ne...
Geopotentiaali on käytössä mm. Ilmatieteissä ja geodesiassa
Sen käytännöllisin merkitys lienee sen hyödyntäminen sääennustusten tekemiseen
https://blogi.foreca.fi/2016/05/kurkistus-kulissien-taakse/
ECMWF eli Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen verkkosivuilta voi esim. hakea geopotentiaalikarttoja https://apps.ecmwf.int/webapps/opencharts
Se on tärkeä myös geodesian tutkimuksessa. Esim. Martin Vermeerin kirjoittama Aalto- yliopiston Fysikaalinen geodesia Maa-6.3271 kurssimateriaali sisältää runsaasti matemaattisia kaavoja ja malleja asiaan liittyen. https://users.aalto.fi/~mvermeer/mpk-fi.pdf
Etsitty runoteos saattaisi olla Pekka Kejosen Hotelli Huminan lauluja (Otava, 1972).
Kejonen itse kommentoi kirjaansa muistelmateoksessaan 60-luvun kuvat ja muita otoksia seuraavasti: "'Hotelli Huminan Lauluja' on kokonaisuudessaan laitoskamaa. Osin sieltä kertovaa ja täysin siellä syntynyttä." (s. 88)
Silmäilin Mäkelän Muistan-sarjan osaa Otavan aika, ja kyllähän Kejonen kirjoineen siellä vilahtaa - nimenomaan ohimennen: "Monet hyväksikäyttäjät, kuten Otavan hetkellinen kirjailija Pekka Kejonen (Hotelli Huminan lauluja, Jarkko Laineen editoima) tulevat kilometrin pituisen listan kanssa ja kantavat kirjat saman tien joko Gordinin tai Hyytiäisen antikvariaatteihin." (s. 175-176)
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tällä hetkellä 17 henkilöä, joiden sukunimi on Simiö. Heistä seitsemän on miehiä ja 10 naisia.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Voisikohan etsimäsi kirja olla Anna-Maria Eilitän Kun olen poissa (2019). Alla olevassa linkissä on kirjallisuusverkkopalvelun Kirjasammon kuvaus teoksesta.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6919279Mikäli kyse ei ole tästä kirjasta, jatkan etsimistä.
KAROLIINA
Latinan Carolina merkitsee 'Carolukselle (Karlille) kuuluva'. Saksan Caroline on selitetty edelleenjohdokseksi latinan Carolus-nimeä vastaavsta naisennimestä Carola. Kansanomaiset Karoliinan muunnokset ovat Karuliina, Karu, Karukka, Karo, Karliina, -> Liina ja Liinu (Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
EMILIE
Emilia muunnoksineen on naispuolinen vastine miehen nimelle Emil, joka taas tulee latinan innokasta tarkoittavasta sanasta. Virsirunouden alalla innokkaita Kristuksen todistajia ovat olleet saksalaisen pienen Schwarzburg-Rudolsatdtin ruhtinaskunnan hallitsijan tyttäret Ämiliana eli EMILIE (k. 1706) ja Ludämilie (k. 1672). Ämilianan virsia ei suomalaisessa virsikirjassa ole, mutta Ludämilieltä on yksi.
Katolisessa kirkossa...
