Helsingin kaupunginkirjasto voi lähettää asiakkaalle laskun maksua varten. Se on kuitenkin hidas tapa hoitaa asia.
Suosittelemme korvausmaksun maksamista lähimmässä kirjastossa.
Suomalaisia näytös- ja ammattimallitoimistoja:
Paparazzi Model Management http://www.paparazzi.fi/
Fondi Models http://www.fondi.fi/
Modelboom http://www.modelboom.fi/
Azzurro Models http://www.azzurro.fi/
Pro Model Model Management http://www.promodel.fi/
Brand models http://www.brand.fi/
Mallitoimistojen sivuilla voi tutustua mallien portfolioihin ja niiltä löytyvät myös yhteystiedot buukkauksia varten.
Kansainvälisen foneettisen aakkoston IPA-merkein kuvattuna Disney lausutaan seuraavasti: /ˈdɪzni/
Ääninäytteen voi kuunnella esimerkiksi täältä: https://myefe.com/transcription-pronunciation/disney
Hautahaku.fi-sivustolta löytyy annetulla (ja vastauksesta yksityisyyssyistä poistetulla) henkilönimellä mm. kaksi Vaasaan haudattua vainajaa. Heistä toinen sopisi kuvailuusi hyvin kuolinvuoden (2007) perusteella. Sivulla on annettu myös vainajan toinen nimi sekä syntymävuosi, joiden täsmääminen toki lisäisi todennäköisyyttä oikeasta henkilöstä.
Jos oikeaa henkilöä ei löydy, Tietoja hautahausta -sivulta löytyy tieto haun kattamista seurakunnista, ja siitä miten edetä asiassa muuta kautta.
Useampi lehti julkaisi uutisen Maria Saijetsista joulukuussa 1959, ainakin Nurmeksen Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Suomen Sosialidemokraatti. Varmasti moni muukin lehti julkaisi uutisen, mutta kaikkien tarkistaminen on hankalaa.
Inarilainen-lehti julkaisi jutun uudestaan (11.4.2018, s.14) lukijan vinkistä.
Hei, näyttää hieman huonolta tuon kuunnelman suhteen.Kuusi pingviininpoikasta -kuunnelma löytyy Finnasta kirjana. Fyysisesti se on luettavissa lukusalissa Jyväskylän yliopistonkirjastossa (ei kaukolainana) ja Varastokirjastosta se on saatavilla kaukolainana. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön täällä: https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu KAVI ei ole digitoinut kuunnelmia, joten noin vanhaa kuunnelmaa ei löydy toistaiseksi heidän arkistostaan av-versiona. Mahdolliseen ammattikäyttöön voit tiedustella kuunnelmaa Ylen Arkistomyynnistä: https://yle.fi/aihe/s/arkistoaineistoa-ammattikayttoon Suora linkki Kansalliskirjaston hakuun:https://www.finna.fi/Record/jykdok.846318?sid=4781576702...
Kustantaja voi nähtävästi painattaa teokseen minkälaisen tekijänoikeusmerkinnän tahansa eikä sitä varsinaisesti kukaan kontrolloi. Kirjastossamme tällä hetkellä toimivassa lakimiespalvelusssa työskentelevä juristi on, sikäli kuin tiedän, jossain määrin erikoistunut tekijänoikeuskysymyksiin, joten jos mahdollista, voisit ehkä esittää tuon kysymyksen hänelle. Hän on paikalla jouluun saakka keskiviikkoisin klo 19-20 pääkirjastomme yhteiskunta- ja talousosastolla ensimmäisessä kerroksessa. Ajanvarausta ei tarvita.
Kirjassa The Times history of Europe esitellään Euroopan historiaa pääasiassa karttojen kautta. Kirja alkaa vuodesta 900 eKr. ja päättyy vuoteen 2001. Myös verkosta löytyy karttoja Euroopan historiasta:
http://www.euratlas.com/time2.htm
http://www.zum.de/whkmla/histatlas/europe/haxeurope.html
Tämänhetkinen tilanne selviää esim. vuonna 2008 julkaistusta karttakirjasta Maailmalla, Eurooppa. Netitse Nyky-Euroopan kartta on vaikkapa näillä sivuilla:
http://www.maailmankartta.fi/eurooppa.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppa
Kirjat ovat lainattavissa monista Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Runoa ei näytä suomennetun. FILIn (Finnish Literature Exchange) käännöstietokannan mukaan Hellaakoskea on englanninnettu neljään teokseen, jotka ovat Salt of Pleasure (1983), Finnish Odyssey (1975), Camera Poetica - Finland (2012) ja Whispering Birches (2014). Etsittyä runoa ei löytynyt niistä eikä Books from Finlandin numerosta 2/2007, johon Herbert Lomas on kääntänyt valikoiman Hellaakosken runoja.
Vuoden 1990 Suomen markan arvo vuonna 2023 on ollut euroissa 0,31 euroa, eli 175 000 markkaa on 54 136,73 euroa.
Tarkistin tämän Tilastokeskuksen laskurin avulla: Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus (stat.fi) Sivulta löytyy myös lisätietoja, millä perustein laskuri arvon laskee.
Sivulta selviää myös, että vuoden 2024 eli kuluvan vuoden arvon mukaan laskeminen ei ole vielä mahdollista, koska koko vuoden tiedot tiedetään vasta sen päätyttyä.
Sideerisestä astrologiasta löytyy tietoa esim kirjasta Myllyniemi, Panu: Astrologia uusiksi (2002). Google-haulla sideerinen astrologia löytyy mm. osoite http://www.siderealsigns.com/index.html , josta saa suomenkielistä valaistusta asiaan.
Grafologiaa käsitteleviä kirjoja on monia, esim. Vaarama, Pentti: Grafologian perusteet, Tamminen, Aarno: Käsiala - avain parempaan itsetuntemukseen ja Janerva, Juha :Käsiala ja luonteesi - grafologian opas luonnekuvien tulkintaan. Käsialantutkimus -asiasanalla löytyy kirjastojen tietokannoista lisää kirjaviitteitä. Mm. Suomen grafologisen yhdistyksen sivuilta pääsee asiaa tutkailemaan netin kautta.
Parapsykologiaan liittyvästä metagnomian käsitteestä sanotaan nettisivulla http://www.psychology4all.com/...
Kiitos mielenkiinnostasi kirjastoa kohtaan. Kirjastolla on tällä hetkellä hyvin vähän työtä tarjottavana. Ensisijaisesti otamme niitä, joille kirjastojärjestelmän käyttö on tuttua.
Asiasta voi kysellä kuitenkin suoraan eri kirjastoista.
Ystävällisin terveisin
Pirjo Pearlman/Lumon kirjasto
Kuolema on varmaankin rakkauden ohella yksi kaunokirjallisuuden käsitellyimmistä teemoista. Yksi tunnetuimmista lienee William Shakespearen Romeo ja Julia. Jännityskirjallisuudessa kuolema taas on koko genreä yhdistävä tekijä. Se on myös sotakirjojen keskeinen teema. Osin fiktiivisiä, osin todellisuuteen perustuvia kertomuksia läheisen kuolemasta on myös julkaistu paljon. Tällaisia ovat esimerkiksi Hannu Mäkelän Äiti ja Anja Kaurasen Ihon aika. Oma sairaus ja lähestyvä kuolema ovat myös synnyttäneet runsaasti kaunokirjallisuutta. Tuberkuloosia sairastaneet runoilijat Saima Harmaja ja Edith Södergran ovat tuttuja suomalaisille. Myös lastenkirjallisuudessa kuolemaa on käsitelty. Tunnetuimpia lienee Astrid Lindgrenin Veljeni, Leijonamieli....
Olet varmaankin yrittänyt kirjautua ePressiin muualla kuin kirjastossa? Kuten ePressin ohjeissa sanotaan, palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Se ei vaadi käyttäjätunnusta eikä salasanaa. Etäkäyttömahdollisuutta ePressissä ei siis ole.
Kyseessä on varmaankin seuraava teos :
KOIVISTO, Erkki : Rov. E. Koiviston kokoelma A : 19 : Sukututkimuskokoelma Savukoski, Sodankylä, Pelkosenniemi n:ot 1-795. 1992. (Kopioitu Erkki Koiviston käsin kirjoittamista sukutauluista). Julkaisu on ainakin Sodankylän kirjastossa, josta se on saatavissa kaukolainana.
Ratkaisu: Sähköpostiosoitteen vaihtaminen onnistuu paikan päällä lähimmässä kirjastossa, kun esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Samalla voit tietenkin vaihtaa myös salasanasi.
Leino ja Kuusinen asuivat Vuorimiehenkatu 7 A 1:ssä. Huoneistosta ja pariskunnan asuinoloista "kahden yksinään vartioivan, tarkkailevan äidin välissä" - Mandi Leino ja Saima Kuusinen asuivat täällä myös - on mainio kuvaus Olle Leinon kirjassa Vielä yksi kirje : Hertta Kuusisen dramaattinen elämä ja rakkaus Yrjö Leinoon (WSOY, 1990).
Kysymys edellyttää laajaa selvitystyötä, koska aiheesta ei löydy suoraan mitään julkaisua. Esimerkiksi tämä kirja voisi olla hyödyllinen: Kansainvälinen rikosoikeus / Minna Kimpimäki, [Helsinki] : Kauppakamari 2015. Löytyy mm. eduskunnan kirjastosta. Myös ELKI-linkkitietokannasta voi etsiä eri maiden lainsäädäntöä aiheesta: http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/#/aiheittain?kategoria=S%C3%A4%C3…
Pelkästään Louisa May Alcottista kertovaa elämäkertaa ei ole suomennettu, mutta hän on yhtenä kohdehenkilönä Sara Kokkosen kokoamassa kirjassa Kapina ja kaipuu : kultaiset tyttökirjaklassikot (Avain 2015). Tämä kirja löytynee useimmista kirjastoista ja sen saa tarvittaessa kaukolainaksi. HelMet-kokoelmassa on kaksi Louisa May Alcottista pelkästään kirjoitettua englanninkielistä teosta: John Matteson: Eden's outcast (http://luettelo.helmet.fi/record=b1966241~S9*fin) ja Martha Saxton: Louisa May Alcott: A Modern biography (http://luettelo.helmet.fi/record=b1498378~S9*fin). Molemmat voi kaukolainata.
Heikki Poroila
