Singer Y9391710 on 15-K mallin ompelukone ja se on osa 100 000 ompelukoneen sarjaa, jota valmistettiin 7.6.1934 alkaen.
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Tämä liittyy epäilemättä siihen, että tuohon aikaan venäläiset viranomaiset pelkäsivät Saksan maihinnousua Suomenlahdella, myös Helsinkiin. Katuvalojakin pimennettiin tai maalattiin, kuten ilmenee esim. Helsingin Energian Kaupunkikuva-julkaisusta (sivu 36):
http://issuu.com/helsingin.energia/docs/kaupunkikuva
Linnoitustöitäkin tehtiin tämän seurauksena pääkaupunkiseudulla:
http://kaupunginosat.net/konala/index.php?option=com_content&task=view&…
Kajaanin kaupunginkirjastossa on olemassa kaikki tällä hetkellä suomennetut teokset. Kunhan osia suomennetaan lisää, niin ne varmasti hankintaan kirjastoon. Englanniksi ei ole mahdollista hankkia kaikkia osia ainakaan tällä hetkellä määrärahojen rajallisuuden vuoksi, mutta mahdollisuuksien mukaan yritetään hankkia englanninkielisiä teoksia lisää.
Jos tarkoitus on laittaa nettiin katsottavaksi ja kuultavaksi suojattua musiikkia, tarvitaan toimintaan lupa, joka tulee myös jonkin verran maksamaan. "Miljoona ruusua" on suojattu kaikilta osiltaan. Sävellyksen, sanoituksen ja sovituksen osalta luvan antaa Teosto, äänitteellä olevan esityksen osalta on käännyttävä Gramexin puoleen. Teoston lupien saaminen on rutiinia, mutta Gramexin valtuudet lupien myöntämiseen eivät kaikissa tapauksissa riitä. Asia kuitenkin selviää ottamalla yhteyttä. Teoston ja Gramexin virkailijat neuvovat ja laskuttavat.
On myös mahdollista, että tällainen käyttö hoituu Musiikkiluvat.fi -palvelun kautta (se on Teoston ja Gramexin yhteinen taustamusiikkilupia jakava organisaatio).
Teoston käyttöluvat: http://www....
Tietyn kirjan lainoista on mahdollista saada lainaustilastoja. Ne ovat aina kirjaston tai kirjastokimpan lukuja, jotka lasketaan esim. kirjan eri painoksille erikseen. Ne eivät ehkä ole paras tapa saada selville ihmisiä juuri nyt eniten kiinnostavia kirjoja. Vanhoille kirjoille on ehtinyt kertyä uusia enemmän lainoja, ja myös erilaisten painosten luvut ovat erillisiä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen halutuimmat löytyvät listattuina Helmetin sivuilta. Sivulla kerrotaan , että lista perustuu lukuun, joka kertoo varausten ja hankittujen niteiden määrän. Halutuin on siis teos, jonka jonossa olevien varausten määrä yhteenlaskettuna hankittujen niteiden määrällä on korkein. Tämä listaus voisi kertoa enemmän tämänhetkisten...
Onnesta vaiti pysymään kehotti paremmin laulunsanoittajana kuin runoilijana tunnettu Vexi Salmi. Runo löytyy hänen vuonna 1983 julkaistusta kokoelmastaan Lautturin lauluja (s. 36). Kysymyksen sitaatti on runon ensimmäisen säkeistön alusta:
"Ole onnesta vaiti, älä kerro muille, / pidä tiukasti kiinni siitä. / Puhu pilville vain sekä metsän puille / ja taivasta hiljaa kiitä. / Älä utele syytä, älä muilta kysy, / vaan visusti muilta peitä. / Se on lainassa vain. Se ei jää, eikä pysy. / Se on huomisen kyyneleitä."
Asiasta on olemassa erilaisia teorioita, ja täysin varmaa selvyyttä ei asiaan ole saatu. Yhden varteenotettavan ja järkeenkäyvän selityksen mukaan syynä oli se, että etelätorniin osunut lentokone iskeytyi matalammalle, joten rikkoutuneen rakenteen päällä oli enemmän painoa ja sortuminen lähti liikkeelle nopeammin. Etelätorniin iskeytynyt lentokone osui rakennukseen myös suuremmalla nopeudella, millä on saattanut olla myös vaikutusta:
https://science.howstuffworks.com/engineering/structural/wtc.htm
Valitettavasti en onnistunut löytämään tallennetta näiltä lausujilta.
Videopalvelu YouTubesta löytyy Luominen Seela Sellan lausumana: https://www.youtube.com/watch?v=TpiCL0c63jY.
Cd-levyllä Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta lausujina ovat Veikko Sinisalo ja Liisamaija Laaksonen, ja siihen sisältyy Viidan Luominen.
Ilmeisesti sävellyksen juuret vievät 1700-luvun Saksaan. Kyseessä olisi alun perin saksalainen kansansävelmä, jota on käytetty muun muassa metsästyslauluna. Ensi kertaa se on kirjattu muistiin tanssisävelmänä vuonna 1784. Vuonna 1860 opettaja Franz Wiedemann liitti siihen kirjoittamansa opettavaisen runon "Hänschen klein". Tässä muodossa siitä tuli suosittu lastenlaulu. Laulu on käännetty monille kielille, ja melodiaan on liitetty myös alkuperäisestä poikkeavia sanoituksia. Japanissa siihen kirjoitettiin aikaisempia japanilaisia lastenlauluja mukailevat sanat vuonna 1881. Tämä versio, "Chō chō", käännettiin sittemmin koreaksi. Samppa P. Asuntan suomennos "Kevätsää" vaikuttaa mukailevan englanninkielistä versiota "Lovely May". Se...
Johnny Bluen nuotit löytyvät Katri Helenan Parhaat-nuotista (1993). Kyseinen nuotti löytyy useasta kirjastosta ympäri Suomea, joten jos omasta kirjastostasi ei tätä löydy, niin voit tilata sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Amsterdamin nuottia ei valitettavasti yleisistä kirjastoista löydy.
Sitaatin suomennos löytyy Rilken teoksesta Kirjeitä nuorelle runoilijalle (Tai-teos 1993), jonka saksankielinen alkuteos Briefe an einen jungen Dichter ilmestyi Leipzigissä 1929. Liisa Enwald on suomentanut 23.4.1903 päivätyn kirjeen ko. kohdan seuraavasti:
"Suokaa arvostelmillekin oma kasvunsa, hiljainen ja häiriötön, sillä sen on, kuten jokaisen edistysaskeleen, saatava ponnistaa esiin syvältä minkään estämättä tai kiirehtimättä. Kaikesta ollaan raskaana ja sitten se synnytetään."
Tiedustelemaanne teosta The Art Business löytyy Åbo Academin kirjastosta, mutta valitettavasti ainoa kappale on tarkoitettu lukusalikäyttöön:
http://finna.fi:8991/F/85GHPQDVJG4Q2FYK49UQUXUBPC5XAL1DR1XBF2GRJSMTCUVR…
Voitte kuitenkin tilata teoksia esimerkiksi kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta osoitteessa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
HelMet-kirjastoista löytyy esimerkiksi seuraavat aihettanne ainakin sivuavat teokset:
Crane, Diana, Kawashima, Nobuko & Kawasaki, Ken'ichi (toim.):
Global culture : Media, arts, policy, and globalization
Vollard, Amroise:Taulukauppiaan muistelmat
Teosten saatavuuden voitte tarkistaa osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Seuraavien linkkien kautta voitte selata taiteen alan...
Kiinalaisesta kirjoitusjärjestelmästä löytyy useitakin teoksia, esim.:
- Björkstén, Johan: Learn to write chinese characters
- Huang, Paolos: Katsaus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin
- Lin, Patrick: 500 basic chinese characters. A speedy elementary course
- Lindqvist, Cecilia: Merkkien valtakunta. Kertomus kiinalaisista ja heidän kirjainmerkeistään
Voit hakea lisää teoksia sekä niiden saatavuustiedot aineistorekisteristämme http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll käyttämällä asiasanoja kiinan kieli ja kirjoittaminen, kiinan kieli ja kirjaimet, kiinan kieli ja merkit, kirjoitusjärjestelmät ja kiinan kieli.
Voisiko etsimäsi olla toinen näistä? Kumpikaan ei täysin vastaa antamiasi tietoja.
- Kuluttajien mielikuvat jalostetuista luomutuotteista : tietoa markkinalähtöisen tuotekehityksen pohjaksi / Anne Arvola & Liisa Lähteenmäki (2003)
- Miten kuluttaja havaitsee "terveellisyyden" tuoman lisäarvon elintarvikkeissa? : oman kokemuksen ja tiedon vaikutus : kirjallisuuskatsaus / Nina Urala & Liisa Lähteenmäki (2001)
Molemmat kirjat ovat Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmissa, Espoon Otaniemessä. Täältä saat lisätietoja:
http://lib.tkk.fi/
Häneltä ei ole suomennettu muita kuin nuo kaksi mainitsemaasi teosta. Ne ovat itsenäisistä teoksista koostuvan ns. Pantagruel-sarjan kaksi ensimmäistä osaa.
Rabelaisin tuotannosta kiinnostuneiden kannattaa tutustua näiden lisäksi Mihail Bahtinin kirjallisuustieteelliseen klassikkotutkimukseen "Francois Rabelais: keskiajan ja renessanssin nauru". Se on alunperin ilmestynyt suomeksi vuonna 1995 Taifuunin kustantamana ja myöhemmin Liken toimesta pokkaripainoksena.
Virpi Hämeen-Anttilan seuraava teos "Muistan sinut Amanda" ilmestyy syyskuussa. Kustannusyhtiö Otava ilmoittaa Outi Pakkasen syksyn uutuuskirjan "Yöpuisto" ilmestyvän myös syyskuussa. Gummeruksen mukaan Esa Sirénin uutuus Verinen tie ilmestyy elokuussa.
Kaikkia näitä teoksia on tilattu reilusti HelMet-kirjastoihin. Valitettavasti tarkkaa päivämäärää siihen, että ne ovat varattavissa ja lainattavissa on vaikea sanoa. Kirjat tulevat eri HelMet-kirjastojen luettelointiosastoille välittäjiltä, ja toimitusaika vaihtelee. Täten uutuuskirjat tulevat meille joskus huomattavastikin myöhemmin kuin kirjakauppoihin. Luettelointiosastoilta kirjat kuljetetaan eri kirjastoihin, joissa ne otetaan vastaan ja laitetaan kiertoon.
Varauksen teokseen voi tehdä...
Asiaa on pohdittu ainakin evoluution kannalta. Skottilainen geologi ja kirjalija Dougal Dixon visioi 1980-luvulla, miltä ihminen saattaisi näyttää 50 miljoonan vuoden kuluttua. Katso kuvat:
http://www.geekologie.com/2012/02/fugly-what-humans-will-look-like-in-5…
http://www.findance.com/uutiset/17512/taltako-ihminen-nayttaa-50-miljoo…
Dixon on kirjoittanut useita kirjoja mm. dinosauruksista ja evoluutiosta. Kirjassaan "Ihmisen jälkeen : tulevaisuuden eläinkunta" (Kirjayhtymä 1983) hän pohtii tieteelliseltä pohjalta millaisen suunnan evoluutio voisi saada sitten kun nykyiset valtalajit, myös ihminen, ovat tuhoutuneet ja aikaisemmin vähäpätoiset lajit ovat saanneet kehittyä esteettä. Kirjaa on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista. Katso...
Kyllä on, muttei Lastukirjastojen kokoelmissa.
Kirjan ISBN on 9780061893926 ja se on julkaistu 2009.
Suomennosta ei näytä olevan, mutta englanniksi kirja löytyy esim. Booky.fi tai Adlibris.com.
Kirja on myös Helmet kirjaston kokoelmissa eli kaukolaina on mahdollinen oman kirjaston kautta.
Kysymykseen ei voi antaa täysin täsmällistä vastausta, koska lähiympäristö ei ole tasainen ja vaaran tarkkaa alkamiskohtaa suhteessa ympäröivään maastoon ei liene määritelty.
Joitakin lukuja voi kuitenkin mainita: Pärnävaara on noin 166 metriä korkea. Maanmittauslaitoksen nettipalvelusta (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/ -> hakusana "Pärnävaara") ilmenee, että lähellä sijaitsevien järvien vedenpinnan korkeusluvut ovat mm. Jyrinjärvi 90,4, Pohjalampi 98,5 ja Leinonen 95,3. Kartasta Pärnävaaran läheltä löytyy maastosta korkeuskäyrä 100. Lisäksi 100 luontohelmeä -sivustolla mainitaan, että Pärnävaaran kalliorinteet kohoavat 50 metrin korkeuteen: http://100luontohelmea.fi/helmi/parnavaara
Tästä...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Ikävä kyllä alaikäisen lasten kortit, jotka oli linkitetty näkymään huoltajalla, eivät erilaisen tekniikan vuoksi siirtyneet uuteen verkkokirjastoon automaattisesti. Ne voi kuitenkin lisätä huoltajan kortille itse.
(Omissa tiedoissa) Kirjastokortit > Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän voi lisätä minkä tahansa kortin, jonka tunnuksen ja PIN-koodin tietää. Toisin sanoen parannuksena, että vaikka molemmat huoltajat voivat lisätä lasten kortit itselleen näkyviin. Kuvallinen ohje: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
