Kyseessä on ilmeisimmin joku yöperhoslaji. Kuvan perusteella on vaikea sanoa, mutta saattaisi olla Yökköset-ryhmään kuuluva laji.Voit yrittää tuunnistamista Suomen lajitietokeskuksen tunnistusoppaan avulla: https://laji.fi/taxon/MX.53695/identification Lähteet:Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/
Ohjeita ukulelen virittämiseen löydät esim. seuraavista kirjoista: Julkunen, Arto: Suuri ukulelekirja ja Pretor-Pinney, Gavin: The ukulele handbook. Hyviä ohjeita löytyy myös Youtubesta, esim. https://www.youtube.com/watch?v=Du7T0OZSmRA ja https://www.youtube.com/watch?v=7xKTKjwGCVg
Cerocissa ei nähtävästi ole määrättyjä askelkuvioita ollenkaan, vaan tiettyjä liikkeitä. Internetistä löytyy cerocista paljon tietoa, katso vaikka osoitteesta http://gordon.mullan.com, jossa mm. kerrotaan: "It is a partner dance, a cross between rock and roll and jive. The man leads, i.e. signals the moves to the lady. No footwork is specifically taught, its just from the waist up. Ceroc music is your average disco/rock & pop track, anything reasonably fast with a distinct beat".
”Virallinen” ceroc-sivu on osoitteessa http://www.ceroccentral.com.
Kysymyksestänne ei käynyt ilmi kieli, jolla tietoa haluatte. Valitkaa HelMet-aineistohausta (osoite http://www.helmet.fi/) kohta Sanahaku ja kirjoittakaa hakukenttään Ruanda and historia. Näin saatte neljä viitettä, joiden sijaintitiedot saatte kaksoisklikkaamalla kirjan nimeä.
Edellisessä kysymyksessäsi totesit, että olet löytänyt jo tietoa Vaasaa koskevista romaaneista. Vaasan kaupunginkirjaston Vasaensis-kotiseutukokoelmasta löytyy vaasalaisten kirjoittamia kaunokirjallisia teoksia ja Vaasaa koskevaa tietokirjallisuutta.
Verkkokirjastomme https://kirjasto.vaasa.fi/ kautta voi tehdä hakuja rajaamalla tulokset Vasaensis-kokoelmaan. Esimerkiksi haulla 84.2 ja aineistolaji kirja sekä valitsemalla osastoksi Vasaensis saadaan tulokseksi 71 kpl suomenkielisiä romaaneja, jotka käsittelevät Vaasaa tai jotka on kirjoittanut vaasalainen kirjailija.
Suomenkielisten runojen luokka on 82.2, ruotsinkielisten romaanien luokka 84.31 ja runojen 82.31.
Tietokirjojen haku on vähän hankalampaa, muistelmia voi hakea esim....
Ruotsin kuninkaan vallassa kautta aikain on tapahtunut suuria muutoksia. Esimerkiksi väkivaltaiseen aikaan vuonna 1523 kuninkaaksi valitulla Kustaa Vaasalla oli paljon suuremmat valtaoikeudet kuin nykykuninkaalla. Monarkia määriteltiin Ruotsin valtiomuodoksi 1809. Nykyinen hallitusmuoto määrättiin perustuslaissa, Regeringsformen, vuonna 1974.
Kustaa Vaasasta ja hänen aikakaudestaan löytyy artikkeli Kansallisbiografiassa, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/315 .
Eduskunnan kirjaston tietopaketista Ruotsi oikeudellisia tiedonlähteitä, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/ulko… löytyy tietoa Ruotsin perustuslaeista, joista Regerignsformen määrittelee, kuinka maata johdetaan. Vuonna...
The Adventures of Chuck and Friends on tietokoneanimoitu tv-sarja. Suomeksi sarjan nimi on Chuckin ja ystävien seikkailut. Esimerkiksi Prime Videon ja Ruutu+:n sivuilla on sarjasta suomenkieliset tiedot.
Voisikohan kyseessä olla Danny Hustonin ohjaama Disney-elokuva nimeltä Bigfoot vuodelta 1987?
Ainakin juoni kuulostaa ihan samanlaiselta:
http://www.sell.com/23Z9G7
Novelleihin perustuvia elokuvia on paljonkin, mutta monesti elokuvan pohjana ollutta novellia ei ole suomennettu. Usein sopivilta vaikuttavat elokuvat taas pohjautuvat romaaniin eivätkä novelliin. Myös ikäraja vähentää elokuvien määrää. Tässä joitakin elokuvia ja niiden pohjana olevia novelleja:
- Katsastus / ohjaus: Matti Ijäs. Perustuu Joni Skiftesvikin novelleihin Vanha mies, Näprääjä ja Katsastus. Novellit on julkaistu kokoelmissa Viltteri ja Mallu (2003) ja "Katsastus" (2010)
- Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja / ohjaus Raimo O. Niemi. Perustuu Joni Skiftesvikin samannimiseen novellikokoelmaan
- Claes Olssonin lyhytelokuvia = Claes Olssons kortfiler : 1985-1997 / ohjaus Claes Olsson Elokuvien pohjana olevat teokset: Naru kaulaan...
Rovaniemen alueen kirjastoista tätä nuottia ei löydy. Saattaa olla vaikea löytää uudempaa nuotinnosta muualtakaan. Useiden kirjastojen tiedoista puuttuu paino- tai kustannusvuosi, mikä viittaa varhaiseen julkaisuaikaan. Tässä esim. linkki Helsingin yliopiston kirjaston nuottitietoihin:
https://helka.finna.fi/Record/helka.693229
Kannattaa ottaa yhteyttä Rovaniemen kirjaston kaukopalveluun:
https://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kirjasto/Kaukopalvelu
Kirjailijan nimi on Hay, Louise ja kirja on "Muuta ajatuksesi, muutat elämäsi". Kirja on saatavana useimmissa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Valtiopäivämiehistä löytyy kattavat henkilötiedot teoksista: Kaarlo Österbladh: Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906, Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809-1906 ja Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809-1906. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi.
Muuten isoisän isää kannattaa etsiä Suomen Sukututkimusseuran kirjaston kautta, osoite http://www.genealogia.fi/kirjasto.
Listauksia pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen engl.kielisestä kaunokirjallisuudesta löytyy Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi/):
Valitse Helmetin etusivulta painike "Muut hakutavat". Sen jälkeen valitse vasemmanpuoleisesta valikosta "Espoon luokitus" ja kirjoita hakukenttään 5.4 ja tee samalta näytöltä lisärajaus "Kaunokirjat", jonka jälkeen saat "Hae"-painikkeella hakutulokseksi runsaat 17.000 kirjaviitettä. Voit vielä järjestellä hakutulosta käyttämällä "Rajaa/järjestä"-painiketta, joka järjestää hakutuloksesi esim. ilmestymisvuoden mukaan. Tässä hakutuloksessa on mukana sekä lasten- että aikuisten kirjallisuus.
- Esimerkkihaussa käytettiin engl.kiel. kaunokirjojen luokkaa 5.4 jota Espoo ja Vantaa käyttävät. Helsingissä...
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa olevaa äänikirja-aineistoa ei ole mitenkään erityisesti jaoteltu näkövammaisille tai muille asiakkaille suunnattuihin äänitteisiin, mutta tokihan näkövammaiset lainaavat paljon tämäntyyppistä aineistoa. Aineistotietokannasta ( http://www.helmet.fi/ ) äänikirjat saa esille vaikkapa kirjoittamalla asiasanaksi "äänikirjat" ja valitsemalla pudotusvalikosta aineistolajiksi äänitteet. (Aineistolajin valintakaan ei ole välttämätöntä, mutta silloin mukaan tulevat myös äänikirjoja käsittelevät painetut kirjat.) Tällä hakutavalla saadaan esiin suurin osa äänikirjoista. Äänikirjoja voi hakea myös esim. luokalla "1.4" ja aineistolajilla äänitteet.
Eritysesti näkövammaisille tarkoitettuja äänitteitä löytyy...
Helsingin kaupunginkirjaston englanninkielinen nimi on Helsinki City Library. Nimi ei ole järin raflaava, mutta tietääkseni muutakaan ei ole suunnitteilla.
Vuonna 2017 hakkerit murtautuivat Dallasissa kaupungin hätäsireenijärjestelmään. Niiden sammuttaminen osoittautui vaikeaksi, ja kaupungin kaikki 156 hätäsireeniä soivat lähes kaksi tuntia. Asiasta kertoi mm. Tekniikan maailma -lehti:
https://tekniikanmaailma.fi/hakkerit-iskivat-dallasin-hatasireenijarjestelmaan-156-sireenia-ulvoi-lapi-yon/
Helmet-kirjastosta lainatun esineen myöhästymismaksun suuruus tällä hetkellä on 0,20€ / vrk jokaiselta eräpäivän ylittävältä päivältä, kuitenkin enintään 6,00€ / laina.
Jos myöhässä olevaa lainaa ei palauta niin lainausoikeuden menettää kun eräpäivästä on kulunut 28 vrk.
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot siirtävät saatavansa perintätoimisto Lowell Oy:n perittäväksi noin 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Perintä koskee 18 vuotta täyttäneitä 1.4.2014 alkaen. Perintätoimisto laskuttaa kaupunkikohtaisesti aineiston korvausmaksun, omat perintäkulunsa ja lainmukaisen viivästyskoron.
Etu- ja sukunimilain mukaan aviopuoliso voi ottaa toisen puolison sellaisen sukunimen, joka tällä on ollut viimeksi naimattomana ollessaan. Ritarihuoneen sivuilla taas kerrotaan, ettei nimi itsessään tarkoita aateluutta, vaan samaa sukunimeä voivat kantaa sekä aateloidut että ei-aateloidut suvun jäsenet, ilmeisesti myös aviopuolisot.
Digi- ja väestötietoviraston vihkimisasioiden notaari vielä vahvisti sähköpostiviestissä 29.8.2023, että estettä "aatelisen" sukunimen ottamiselle miespuolisollakaan ei ole, ellei nimen kantaja asiaa vastusta.
