Käytössä olevien tiedonlähteiden, mm. Suomen kansallisbibliografian (Fennica), mukaan kuvanveistäjä Sakari Pykälästä ei ole kirjoitettu kirjaa. Muutakin materiaalia löytyy vähän, vain yksi artikkeli:
Kirsi Elo: Puunveistäjä (haastateltavana puuta materiaalinaan käyttävä kuvanveistäjä Sakari Pykälä), Käytännön maamies 1991:11.
Matti A. Pohjolalta löytyy kirja Paperitiikerin hampaissa vuodelta 1983. Kirja löytyy Pasilan varastosta ja on sieltä tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Suomalaisesta journalisimista ovat kirjoittaneet esim. Unto Hämäläinen, Risto Uimonen, Erkka Lehtola, Ville Pernaa ja Turo Uskali. Heidän kirjojaan on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista ja kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa osoitteessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/a?SEARCH=uimonen+risto&searchscope=9
Kirjailija Leena Krohnista löytyy paljonkin tietoa.
Kirjallisuutta:
Kotimaisia nykykertojia 3/ toimittanut Kari-Otso Nevaluoma
Muodotonta menoa: kirjoituksia nykykirjallisuudesta / toimittanut Mervi Kantokorpi
Miten kirjani ovat syntyneet 3/ toimittanut Ritva Haavikko
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4/ toimittaneet Vuokko Blinikka, Kai Vaijärvi
Internetläheitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175913053278
http://www.kaapeli.fi/krohn/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Leena_Krohn
http://www.teos.fi/kirjailijat/leena-krohn.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/09/11/leena-krohn-fiktion-ja-faktan-…
Työ- ja päivätoimintaa kehitysvammaisille järjestää nykyisin ennen kaikkea kunnat, mutta myös erityishuollon kuntayhtymät ja yksityiset palveluntuottajat.
Kehitysvammaliitto toteutti syksyllä 2002 lomakekyselynä kartoituksen, jossa kerättiin tietoa kehitysvammahuollon työ- ja toimintakeskuksista sekä erityisesti avotyön ja tuetun työllistymisen tilanteesta. Tuolloin keskusten lukumääräksi arvioitiin 350 ja niissä työskentelevien kehitysvammaisten asiakkaiden kokonaismääräksi hieman yli 11000. Vastanneita yksiköitä, joissa oli kehitysvammaisia, oli yhteensä 214 (palautusprosentti 62,1 %). Vastanneista ylläpitäjäorganisaatio oli kunta 138:ssa, kuntayhtymä 61:ssä ja muu (seurakunta, järjestö tai yhdistys, säätiö, yksityinen yritys) 15:ssä....
César Franckin Grand choeur (uruille) löytyy pääkirjaston musiikki-
osaston käsikirjastokokoelmasta (LP 22734): Orgelmusik
i Nagu kyrka, Finland, esittäjänä Gotthard Arnér. Levyä voi
kuunnella kirjastossa.
Sama LP on myös lainattavaien levyjen kokoelmassa ja
ainakin tällä hetkellä paikalla.
Levy on varastossa, joten kannattaa etukäteen soittaa (puh. 624448),
jolloin käymme hakemassa sen valmiiksi.
CD:tä ja kasettia ei ole.
T. Merja Laine/Musiikkiosasto
Laulu löytyy ainakin äänitteiltä "Hyvä ystävä musikaali ja muita mukavia lastenlauluja" KRC-242 ja "Pieni suuri seikkailu" ACD2110. Ainakin jälkimmäisessä pitäisi olla sanat tekstiliitteessä.
Kuvaukseen sopii kaksi kirjaa.
Salo, Sari: Sanataikoja ja lukuloitsuja : 150 Peppu irti penkistä -ideaa esi- ja alkuopetukseen
Vuori, Katariina: Tarinataikurit : sanataideharjoituksia lapsille
Puistolan torin ostoskeskuksen purusta ei löydy vireillä olevia suunnitelmia. Puistolan asemanseudun alueelle suunnitellaan parhaillaan asuinrakentamista, mutta suunnitelmista ei löydy mainintaa ostoskeskuksesta.Puistolan alueen suunnitelmista löytyy tietoa Helsingin karttapalvelusta ja kaupunkiympäristön julkaisuista:https://kartta.hel.fi/?link=dJuXND#https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2022_kaava/0742_46_lahtotietoraportti.pdfhttps://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-14-24.pdf https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/suunnitelmat-ja-rakennushankkeet
Näissäkin kirjoissa on vain yksi säkeistö Helmeri merta purjehtii -laulusta, mutta pidempänä versiona kuin lähettämässäsi liitteessä. Koulun musiikki. 3-4 (Otava, 1986)Koulun musiikki. 3-4 : Opettajan kirja (Otava, 1987)Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009)Kaarina Helakisan kirjoittamassa runossa on kaksi säkeistöä. Runo on julkaistu vuonna 1976 teoksessa Posetiivi (WSOY) ja se on nimeltään Helmeri Meri. Jukka Jarvolan säveltämät runot löytyvät Posetiivi-nimiseltä kasetilta ja LP-levyltä. Helmeri Meri -runon voi lukea myös Helakisan teoksesta Niille joilla on nauravat korvat : valitut runot (Otava, 2008) sekä kokoelmista Vauhtipyörä : meidän lasten runot (Otava, 2002) ja Pieni aarreaitta. 3 : Runoaitta (WSOY...
Helsingin pääkirjastossa, Itä-Pasilassa Rautatieläisenkatu 8, on mikrofilmattuna Uusi Suomi vuodesta 1919 alkaen. Mikrofilmiltä on mahdollisuus kopioida kyseinen artikkeli. Itsepalvelukopiot maksavat 5mk/kpl.
Iniöstä (ent. Wäster) on kahdenlaisia tietoja pituudesta ja leveydestä. Se rakennettiin 1908 ja vanhimman Turun kaupunginkirjastosta löytyneen "Suomen kauppalaivaston" (1922: 3) mukaan sen pituus oli 21.46 metriä ja leveys 4.65 metriä, kun taas "Suomen kauppalaivaston" (1928: 9) mukaan pituus oli 21.92 metriä ja leveys 4.65 metriä, myös paino vaihtelee näissä tiedoissa."Navis Fennica: Suomen merenkulun historia osa 2:ssa" (1994) on myös mainintoja Iniön vaiheista, tosin ei mittoja.
Albumin nimessä on nähty, ilmeisesti aiheetta, viittaus Carl Steadmanin tekemään keräilykorttisarjaan "Kid A in Alphabet Land", joka esittelee psykoanalyytikko Jacques Lacanin käsityksiä. Yorken mukaan Kid A voisi olla ensimmäisen ihmiskloonin nimi, mutta toisaalta hän on sanonut, ettei hänellä kuitenkaan ole ollut mielessään mitään teemaa tai tarinaa. Toisessa yhteydessä Yorke on väittänyt Kid A:n olevan sekvensserin lempinimi.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kid_A
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Emme onnistuneet tunnistamaan ötökkää luotettavasti ajoissa. Suosittelen, että lähetät kuvan. Yleisradion luontoiltaan : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/18/luontoilta-kuvalliset-kysymykset . Siellä asiantuntijat kokoontuvat selvittelemään kuvien eläimiä ja kasveja.
Toinen mahdollinen kyselypaikka voisi olla Luonto Akatemia : https://www.luontoakateemi.fi/palvelut/kysymykset-luontovirtuooseille
Sivustoja, joista voi olla apua ötökän tunnistamisessa:
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Kurt Weillin kappaleeseen Youkali löytyy nuotti mm. seuraavista nuoteista, jotka löytyvät useammasta kirjastostosta Suomessa:
- Kurt Weill songs. volume 2: a centennial anthology (Löytyy mm. Helmet-kirjastojen kokoelmista)
- The unknown Kurt Weill : A collection of 14 songs : (1900-1950) (Löytyy useammasta Suomen kirjastosta)
Lisäaine E202 on kaliumsorbaattia ja E330 on sitruunahappoa. Kaliumsorbaatin pitäisi olla mautonta, sitruunahapolla taas on selvästi erottuva maku, jonka voi joskus huomata myös valmiissa tuotteessa, johon sitä on lisätty. Pinaatti - varsinkin vanhat lehdet - voi maistua kitkerältä tai suolaiselta, mikä johtuu joko sen oksaalihappo- tai kaliumpitoisuudesta.Kysymykseen ei voi antaa varmaa vastausta, mutta mahdollisesti kyseessä on käytetyn pinaattierän luontainen kitkeryys, ehkä lisättynä sitruunahapon happamuudella.
Valitettavasti Järvenpään kirjasto ei ole lähtenyt mukaan vastaajakirjastoksi, joten saat vastauksen toimituksesta. Kirkes-kirjasto on Finna-kirjasto, joten toiminnot ovat samat kuin muissakin Finnoissa eli tällä hetkellä tällainen ei ole mahdollista. Voit vielä kysyä asiasta Järvenpään kirjastosta. Sähköpostiosoite on kirjasto@jarvepaa.fi.
"E-kirja" eli verkon kautta käytettävä sisältöpalvelu on aina sopimukseen perustuvaa toimintaa julkisessa kirjastossa. Koska käyttö ei perustu lakiin vaan sopimukseen, sen ehdot voivat olla periaatteessa ihan mitä tahansa, mitä oikeudenhaltija keksi ehdoksi asettaa. Sen takia ei ole mahdollista antaa yksinkertaista vastausta yllä esitettyihin tilanteisiin, kaikki riippuu siitä, kenen kanssa kirjasto asioi.
Yleisesti ottaen verkkosisällöt voidaan ryhmitellä ehtojensa puolesta kolmeen karkeaan ryhmään. Helpoimman ryhmän muodostavat ne palvelut, joista maksetaan lisenssimaksua samaan aikaan palvelua käyttävien määrän mukaisesti. Esimerkiksi monessa kirjastossa oleva Naxos Music Library myy lisenssejä, joilla on rajaton käyttöoikeus palvelun...
Hakupalveluista ja hakukoneista löydät tietoa suomen kielellä mm. Kirjastot.fi -sivuilta osasta Verkkotiedonhaun perusteita. Tekstissä on myös viitteitä lähdeaineistoon, tosin englanninkieliseen enimmäkseen, onpa joukossa yksi suomenkielinenkin: Älykkäät agentit WWW:n tiedonhaussa (http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agent1.htm). Myös muualla netissä esitellään hakukoneita, mm. seuraavissa osoitteissa: http://www.oulu.fi/pohti/hakuindeksi.html , http://www.jyu.fi/library/internet_haku.html.
Hakukoneista on myös lehtiartikkeleita. ALEKSI-tietokannasta muutama esimerkki:Kemppainen, Teemu: Hakurobotit etsivät uupumatta - täysosumia kaaoksen keskeltä, MikroPC 2000:4. Järvinen, Petteri: Hakukoneet kompastelevat, Tietokone 2000...
Kysymyksestäsi ei ilmene, oliko kyseessä video- vai DVD-varaus. Kyseistä DVD-levyä on kaksi kappaletta Helmet-kirjastoissa, joista toinen on korjattavana eikä siis varattavissa. Toiseen voi tehdä varauksen, vaikka siinä on kolme varausta ennestään. Helmet-palvelussa on voinut olla häiriöitä. Suosittelen, että kokeilet tehdä varauksen uudelleen.
