Valitettavasti vuoden 2007 MP Maailmaa ei ole enää saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Lehteä tilataan pääkaupunkiseudulla kolmeen kirjastoon, joista kaikista löytyy vain tämän vuoden lehdet.
1800-luvun puolivälin paikkeilla lasten kuolleisuus oli suurta: alle kymmenvuotiaiden raportoitiin muodostavan noin puolet kuolleista. Epideemiset lastentaudit muodostivat hyvin huomattavan osan tunnistettavista taudeista. Lasten korkea kuolleisuus oli yhteydessä erityisesti hinkuyskä-, kurkkumätä-, tuli- ja tuhkarokko- sekä kuristustautiepidemioihin.
Tuhkarokko oli Suomessa tavanomainen tartuntatauti vielä 1800-luvun puolivälissä. Vuosina 1776-1865 siihen kuoli noin 71 000 suomalaista, joista 78 prosenttia oli alle viisivuotiaita. Se tappoi lapsia vuosittain, ja joinain vuosina kuolemia oli selvästi keskimääräistä enemmän: esimerkiksi vuonna 1856 Keski-Suomessa siihen kuoli 100-200 lasta, vaikka "normaalivuosina" uhreja oli muutama...
Paras arjen tekojen herättelijä on kenties Ulkoministeriön globaalikasvatusaineisto kouluille.
Sivustolla yritetään vastata kysymykseen Miten minä voin vaikuttaa? Sivuston teemat on jaettu neljään ryhmään: vaikuta päätöksentekoon, kuluta viisaasti, toimi tasa-arvon puolesta ja toimi köyhyyttä vastaan. Kannattaa myös perehtyä asioihin, jotta voi tehdä harkittuja päätöksiä.
Tarkempia ohjeistuksia esim. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä.
Voi myös osallistua tasa-arvotekojen kampanjaan. Tasa-arvoteot.fi sivustolta saa myös vinkkejä tasa-arvotekoihin.
Tietenkin kaikkien tasaveroinen kohtelu ja huomiointi arjessa on myös tärkeä tasa-arvoteko.
Pitkäsilta on ollut aina nimeltään Pitkäsilta. Se on ollut nykymuodossaan olemassa vuodesta 1912 lähtien, mutta jo paljon ennen sitä paikalla on ollut silta. Hakaniemen silta on vuonna 1961 valmistunut tieliikennesilta, joka yhdistää Siltasaaren ja Kruununhaan.
Pitkänsillan historiasta lisää täällä arkistoidussa Kysy.fi-vastausartikkelissa.
HRI:n sivuilta voi ladata esimerkiksi vuoden 1925 kartan, jossa näkyy Pitkäsilta nykyisellä nimellään, mutta Hakaniemen siltaa ei vielä ole lainkaan.
Kuvassa saattaisi olla jokin Orgyia-suvun perhostoukka. Suomessa niistä esiintyvät täplätupsukas, kirjotupsukas ja pikkutupsukas. Kuvia sekä niiden toukista että aikuisista löytyy esim. Suomen perhoset -sivustolta (https://www.suomen-perhoset.fi/?s=Orgyia) tai kuvahaulla.
Kyllä, kirjastot hankkivat kokoelmiinsa myös omakustanteita ja yhdistysten julkaisuja, Toki hankintapäätös riippuu siitä, miten kirja sopii kokoelmiin ja voidaanko olettaa olevan kysyntää.
Kirjastot hankkivat suurimman osan aineistoistaan välittäjien kautta. Niinpä suosittelisin tarjoamaan kirjaa niille, sillä sitä kautta tieto kirjasta menee Suomen kaikille kirjastoille ja luultavasti tilauksiakin tulee. Merkittäviä välittäjiä ovat BTJ (http://www.btj.fi), Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi) ja Booky.fi (https://www.booky.fi).
Olavi Paavolainen on sanoittanut yhden Taneli Kuusiston kappaleen, ei säveltänyt. Kappale on vuodelta 1935.Kappale on Kuusiston teoksen Kolme laulua op. 14:n laulu nro. 3, Sordiini. Se löytyy Taneli Kuusiston Yksinlauluja 1 nuottikirjasta: helmet.finna.fi/Record/helmet.1356006
Irmeli-kappaleen sanat ja nuotit löytyvät Lovekustannuksen julkaisemasta Laulukirja-nimisestä nuottikokoelmasta (isbn 951-9377-23-9). Kirjan saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta, www.helmet.fi.
Olisiko kyseessä J. Karjalaisen "Paratiisin pojat" cd-levy? Tämähän
kuuluu Karjalaisen amerikansuomalaiseen "Lännen-Jukka-osastoon".
Ja laulujen aiheetkin kuuluvat ainakin osittain "naimalauluihin".
Valitettavasti näin "uusia" lehtiä ei ole digitoitu. Porvoon pääkirjastossa voi lukea mikrofilminä kaikkia mainitsemiasi lehtiä tuolta vuodelta ja Borgåbladet myös paperiversiona.
Olet ehkä jo tutustunutkin Panu Kailan teoksiin. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät esim. Maalari maalasi taloa : julkisivujen värihistoria / Panu Kaila 2009 (978-952-468-181-0), Talo kautta aikojen. Julkisivujen historia / Kaila, Pietarila, Tomminen 1987 (951-676-403-7) ja Talotohtori : rakentajan pikkujättiläinen / Panu Kaila 1997 (951-0-19420-4). Muita kirjaehdotuksia: Puutalot : hirsimökeistä rantahuviloihin / Judith Miller 2002 (951-0-26336-2) ja Asunnon muodonmuutoksia : puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa / Kirsi Saarikangas 2002 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 0355-1768 ; 860. - 951-746-309-X).
Hyödyllisiä linkkejä:...
Nuortenosastollamme ehdotettiin teosta Young, Caroline: Aaveiden atlas: opaskirja yliluonnolliseen (1997). Siinä mainitaan pyramidit ja faaraot ja Titanic, on vampyyreja, meriaaveita ym. pieniä aavetarinoita ympäri maailman. Kirja on mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Olisiko kyse Sakari Pälsistä ja teoksesta Bosna Ponosna: matkakuvia Bosniasta, Hercegovinasta ja Dalmacijasta vuodelta 1930? Jos kyse on tästä teoksesta niin se löytyy Kouvolan pääkirjaston varastosta.
Voisiko olla kasvuvaiheessa oleva lude? Antitec
Varminta ehkä suhtautua kuin luteeseen. IF vakuutusyhtiö kertoo sivuillaan vinkkejä luteiden hävitykseen. IF
Esim. kirjassa "Nyt on juhlan aika : Juhlanjärjestäjän käsikirja", Valitut Palat, 1998, määritellään samppanjalasit joko kapeiksi ja korkeiksi tai laakeiksi, maljamaisiksi laseiksi, joissa on korkea jalka. Saman kirjan mukaan tärkeätä on se, että laseissa on jalka, josta pidetään kiinni lasia kohotettaessa ja juotaessa. Edelleen siinä sanotaan, että hyvin korkeajalkaiset kuohuviini- / samppanjalasit ovat juhlavan näköisiä, mutta epäkäytännöllisiä. Niitä ei voi pestä astianpesukoneessa ja käsinpesukin on tehtävä erityisen varovasti. Toisin sanoen sinun ei todellakaan tarvitse hankkia yltiökorkeajalkaisia laseja, vaan matalampikin jalka riittää, kunhan siitä voi pitää kunnolla kiinni.
Yhdistyksen kirjanpitoon liittyvää aineistoa voit hakea esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohaulla (http://www.lib.hel.fi/plussa). Valitse tarkennettu haku, ja siinä asiasanoiksi järjestöt ja kirjanpito.
Aihetta käsittelevät esim. teokset Arto Kuusiola: Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkastus ja taloudenhoito (2. uud. painos 1998), Herman Nurminen: Järjestöjen uusi tiliopas (1998) sekä Johanna Perälä: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös (3. uud. painos 1998). Teosten saatavuuden voit tarkistaa Internetistä, mikäli kuntasi kirjaston aineistohaku löytyy Mainio-kirjastotietokannasta (http://mainio.kirjastot.fi).
Hakusanoilla sisarukset ja lastenkirjallisuus löytyy kirjaston tietokannasta monenlaisia kirjoja sisaruudesta. Kuitenkin aivan ensimmäiseksi minulle tuli mieleen runsaasti kuvitettu Teija Rekolan lastenromaani Eetu ja ruma Rusina. Siinä Eetu oppii tykkäämään siskostaan, vaikka aluksi sisko on ihan kamala. Samantyyppinen asetelma on Anneli Kannon kuvakirjassa Perttu Virtanen ja kamala kateus. Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -sarjassa sisaruus on tärkeä aihepiiri. Muita vinkkejä: Langreuterin Kaverit kaikesta huolimatta, Scharenbergin Tänään ei riidellä, Känkäsen Ilo irti, Apo Aapponen!, Jarmanin Isoveli auttaa sekä Franklin-kilpikonnasta kertovat kirjat Franklin ja Harriet & Franklin antaa anteeksi.
Kysymyksen kuvausta vastaa varsin hyvin Martti Sirolan ensimmäinen Apassit-sarjakuva-albumi, alun perin vuonna 1974 julkaistu Apassit. 1986 kaikki kolme Apassit-seikkailua (Apassit, Apassit : erämaaseikkailu, Apassit : Rautaparta) ilmestyivät yksissä kansissa nimellä Apassit.Apassit | Kirjasampo
