Kannattaisi varmaan kääntyä Suomalais-ruotsalaisen rahaston, Pohjoismaisen Kulttuurirahaston, Pohjoismaiden ministerineuvoston tai Pohjoismaiden neuvoston puoleen. Monta muutakin apurahoja koskevaa linkkiä löytyy Makupalat - Linkkikirjastosta, osoitteesta https://www.makupalat.fi/fi/k/2344/hae?category=118993&sort=title&order…
Ohessa muutama lastenkirja, jotka käsittelevät surua ja masennusta.
Appelgren, Tove: Vesta-Linnea kuunvalossa, Helsinki : Tammi, cop. 2013.
Hippu, hilpeä hylje, Helsinki : Kuvajulkaisut, (1967).(Eläintarha-sarja ; 5.)
Hintsala, Minna: Tepa tahtoo tietää, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Miete-projekti, 2002.
Järvinen, Liisa Marjatta: Isän isot askeleet, [Helsinki] : Lasten oma kirjakerho, 1986.
Koivunen, Arja : Markuksen äiti saa apua, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, 2006.
Kurenniemi, Marjatta : Kana, jonka nimi oli Elviira, 1964. (Varpusprinsessa : satuja.)
Mäkinen, Paula: Mikon äiti on masentunut, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, 2002.
Hintsala, Minna: Tepa tahtoo tietää, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Miete-...
Kiitos kysymyksestä. Haydnin A Pastoral Song löytyy levyltä Mozart:Songs&canzonettas(Mozart/
Haydn). Levyn luokka on 78.322 ja se kuuluu Espoon pääkirjaston (Leppävaara) sekä Vantaan
pääkirjaston (Tikkurila) kokoelmiin. Levyllä laulaa Anne Sofie von Otter. Levyä English and Scottish
songs ei kirjaston tietokannasta löytynyt.
Netissä toimii esimerkiksi seuraavia julkaisufoorumeita.
Aukea.net on vapaa luomisgalleria aloitteleville taiteilijoille ja harrastajille, jotka haluavat tuoda töitänsä esille saadakseen palautetta, uusia ideoita ja kokemuksia. http://aukea.net/
Rihmasto on kirjoittavien ja kirjallisuudesta kiinnostuneiden ihmisten oma verkkojulkaisu, jonka keskeisenä tehtävänä on tarjota hyville teksteille julkaisumahdollisuus. Rihmastossa julkaistaan kaikenlaisia kiinnostavia tekstejä. Painopiste on uusissa, tuoreissa teksteissä, mutta harkinnan mukaan myös muualla julkaistuja tekstejä voidaan ottaa mukaan. http://www.rihmasto.net/
Lisäksi:
Tarinamylly
http://www.tarinamylly.net/
Rakkausrunot.com / myös muita tekstejä
http://www.rakkausrunot.fi/
Internetistä esim. osoitteesta http//www.varainhankinta.net/index.shtml löytyy paljon tietoa raha-avustusten hakemisesta kuin myös omatoimisen varainhankinnan kehittämisestä. Sivustossa on paljon tietoa, mielestäni hyvin jäsennettynä, joten seulomalla teille varmaankin löytyy oikea lähde avustuksen anomiseksi. Kirjan muodossa on olemassa useita oppaita: esim. Vaijärvi, Kari, Apuraha-avain (vuodelta 1997, ISBN 9529501366). Yleisten kirjastojen kokoelmista löytyy myös luetteloita ja yhteystietoja apurahoja jakavista tahoista esim. säätiöistä, rahastoista jne.
On olemassa myös säätiöpalvelu, joka toimii Suomen Kulttuurirahaston alaisuudessa. Internetosoitteesta http//www.skr.fi pääsette säätiöpalvelun sivuille.
Kannattaa kuitenkin ottaa...
Sinun kannattaa tiedustella asiaa jostain antikvariaatista. He osaavat kertoa parhaiten, mikä lehden arvo voisi olla. Lehden arvo riippuu myös paljon sen kunnosta. Huuto.netissä näyttää olevan myynnissä vanhoja Uusi Suomi -lehden numeroita muutaman euron hintaan.
Tässä muutama kirja:
Novick, Jeremy: Wham bam thank you glam
Peacock, John: Fashion sourcebooks
Ruby, Jennifer: The 1970s and 1980s
Herald, Jacqueline: Fashions of a decade the 1970s
Suomenkielisiä muodin historiaa käsitteleviä kirjoja:
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Peacok, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, 1990 Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia, 2001
1970-luvun muodista saa myös tietoa sen ajan naisten- ja muotilehdistä, tällaisia olivat Eeva, Hopeapeili ja Jaana. Muotikuvia löytyy myös Kotilieden ja Kodin kuvalehden 70-luvun numeroista.
Tässä muutama linkki, joissa on 70-luvun vaatetuksia kuvia:
http://www.ballyhoovintage.com/ballyhoovintage.htm
http://www....
Roomassa on erittäin paljon kirjastoja, joissa voi tehdä tutkimusta. Kaikille avoin on ainakin suuri Biblioteca Nazionale, http://www.bncrm.librari.beniculturali.it/index.php?it/1/home . Aukioloajat ja sijainti löytyvät kotisivuilta kohdista orari (aukiolo) ja "come arrivare" (saapumisohjeet), jossa on kartta. Väitöskirjatyöskentelyssä voisi tietysti olla hyvä selvittää, olisiko kaupungissa oman erikoisalan kirjastoa. Myös yleisöltä suljettuihin kirjastoihin pääsee työskentelemään oman laitoksen esimiehen kirjallisen suosituksen avulla. Hän voisi ehkä myös tietää, onko Roomassa oman alanne erikoiskirjastoa.
Rooman yleisten kirjastojen kotisivu on vain italiaksi (http://opac.bibliotechediroma.it/ ), sieltä näyttää myös löytyvän kartta,...
Kasvikirjoista ei löytynyt suomennosta, mutta googlaamalla löytyi nimitys valkohilppa. Et maininnut kysymyksessäsi, mihin tieteenalaan PEG liittyy, sillä lyhenteelle voi olla useitakin suomennoksia. Yleisimmin sillä viitataan Internetissä polyeteeniglykoliin, englanniksi polyethylene glycol. Mainintoja oli myös PEG-menetelmästä, joka on esseenarviointijärjestelmä (engl. Project Essay Grade).
Michelangelo Antonionin elokuvaa Seikkailu (L'Avventura, 1960) ei ole missään Suomen kirjastoissa. Ilmeisesti elokuvalla ei ole lainausoikeuksia, jotka pitää olla, jotta sitä voisi lainata kirjastoista.
Kirjastot toki poistavat aineistoa säännöllisesti, mutta varmin tapa löytää oma hyväkuntoinen kappale on etsiä sitä antikvariaateista. Monilla antikvariaateilla on ns. puutelistoja, joille asiakas voi ilmoittaa etsimänsä kirjan tiedot: puutelistoista kannattaa kysyä oman alueen antikvariaateilta lisätietoja. Verkkoantikvariaateista esim. Antikka.net tarjoaa tällaista palvelua.
Tekijänoikeuslaki 12§ sallii kopioinnin yksityistä käyttöä varten. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§ 1mom)
Lakiuudistuksessa ei tähän ole tulossa muutosta. Laista Opetusministeriön sivulla, http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Kopiosto tulee kuvaan mukaan, kun on kyse esim. kopionnista oppilaitoksissa.
"Kun teosta kopioidaan yrityksissä, kouluissa tai julkishallinnossa, tarvitaan siihen sekä tekijän että kustantajan lupa. Lupa tarvitaan teoksen osittaiseenkin kopiointiin. Suomalaiset tekijät ja kustantajat ovat antaneet Kopiostolle valtuudet myöntää puolestaan kopiointilupia." http...
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta
http://www.helmet.fi löytyivät ainakin seuraavat aihettasi sivuavat teokset :
BALVOLL, Gudmund: Vihannesten avomaaviljely. 1998.
VOIPIO, Irma : Vihannekset : lajit, viljely ja sato. 2001.
JUUTI, Marjatta : Avomaan kasvituotannon perusteet. 1994.
LAATUVIHANNESTEN hyvät viljelymenetelmät : tutkimusohjelman loppuraportti. 1998.
Avomaankurkun viljelystä on vaihtelevassa määrin tietoa myös erilaisissa keittiöpuutarha- ja vihannesviljelyoppaissa, joihin lienee paras tutustua paikan päällä kirjastossa (Helsingin kirjastoluokat 653.2 ja 653.22).
Viikin tiedekirjaston eViikki -tietokannasta http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html
voit hakea kirjallisuus- ja artikkeliviitteitä...
Kirkes-kirjastojärjestelmässä, johon kotipaikkasi Mäntsälä kuuluu, on saatavana ainakin seuraavat teokset, joista voisi löytyä tietoa quinuasta: Peru - Andien maan kolme vuosituhatta sekä Rafael Karstenin Inkavaltio ja sen kulttuuri. Muita kirjoja, joissa voisi asiasanojen perusteella olla viljelykasvitietoa, ovat esimerkiksi Salaperäinen Amazon (toim. Renne Nikupaavola, alkuperäisteos Mad white giant), Craig Morris: The Inka Empire and its Andean origins, The Cambridge encyclopedia of Latin America and the Caribbean, The Penguin history of Latin America ja Ann Kendallin Everyday life of the the Incas. Näitä voit kysyä kaukolainaksi tai varata ja noutaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)....
Kulkijan valssin nuotit löytyvät ainakin kahdesta Toivo Kärjen toimittamasta nuottijulkaisusta. Reino Helismaan lauluja -niminen julkaisu (5. painos v.1980)
ja julkaisusta 20 suosittua valssia (v.1984).Molemmat ovat Musiikki Fazerin julkaisuja.
Avioliittolain (13.6.1929/234)2 LUKU (16.4.1987/411) mainitsee alaikäisten avioliiton solmimisesta seuraavaa:
Avioliiton esteet
4 § (16.4.1987/411)
Avioliittoon ei saa mennä alle kahdeksantoistavuotias.
Oikeusministeriö voi kuitenkin erityisistä syistä antaa kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle luvan mennä avioliittoon. Ennen asian ratkaisemista luvanhakijan huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos hänen olinpaikkansa voidaan kohtuullisin toimenpitein selvittää.
Ikäraja on siis lain mukaan sama sekä tytöille että pojille. Käytännössä kuitenkin tytöt ovat tilastojen mukaan selkeä enemmistö alaikäisenä naimisiin menneistä. Seinäjoen Sanomat selvitti viime vuoden lopulla Tilastokeskukselta sitä, minkä verran ja minkä ikäiset...
Tietoja opinnäytteistä löydät näppärästi yliopistokirjastojen yhteisestä tietokannasta Lindasta: http://finna.fi
Omaan aiheeseesi sopivia hakusanoja ovat esimerkiksi nämä: hoitotyö, terveydenhuolto, terveydenhuoltohenkilöstö, perehdyttäminen, työpaikkakoulutus, opinnäytteet ja pro gradu -työ.
Voit etsiä aineistoa näillä hakusanoilla ihan Lindan perushaun kautta. Sanojen katkaiseminen kuitenkin kannattaa!
Kirjoita hakusana(t)-kenttään vaikkapa näin: terveydenhuol? pereh? pro gradu? ja napsauta hae-nappulaa.
Kokeile myös hakua: hoito? perehdyt? pro gradu?
Näin löytyy äskeistä hakua enemmän aineistoa. Mukana on esimerkiksi Tuula Lahden opinnäyte ”Sairaanhoitajien työhön perehdyttäminen” (Tampere, 2007), joka on olemassa myös verkkojulkaisuna...
Fobioista saat mielenkiintoista tietoa mm. seuraavilta sivuilta: http://members.tripod.com/jejoni/fobiat.htm#Yksittäinen%20fobia
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2003/040303_c.htm
Lista fobioista, jossa mainitaan mm. hämähäkkien pelko araknofobia ja hyönteisten pelko entomofobia löytyy osoitteesta http://www.angelfire.com/comics/mopsi/fobialista.html
Kirjoja aiheesta voit etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta Helmetistä osoitteessa http://www.helmet.fi asiasanalla (aihe) fobiat
Perhelukemisen tarkoitus on antaa vanhemmille eväitä ja valmiuksia lasten lukutaidon tukemiseksi ja oman lukutaidon edistämiseksi sekä kehittää perheen lukuharrastusta ja –innostusta. Perhelukemisen (Family Literacy) käsite on peräisin Yhdysvalloista, josta se on kasvanut v. 1987 tapahtuneen alun jälkeen kansanliikkeeksi, jossa on mukana päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, lukukeskuksia ja työpaikkoja. On laadittu perhelukemisohjelmia ja perustettu työpajoja, kirjallisia yhteisöjä, joissa vanhemmat tutustuvat lastenkirjoihin, oppivat lukemaan ääneen ja keskustelemaan lukemastaan lasten kanssa. Lastenkirjojen lukemisen kautta vanhemmat voivat oppia erilaisia kaikenikäisille hyödyllisiä lukemisen ymmärtämisstrategioita.
Perhelukuryhmään kuuluu...
