Olisiko taiteilijan nimi Lasse Talosela eikä Tolosela? Tämänniminen taiteilija on elänyt Sodankylässä. Hän on myös opettaja ja painija. Hän on mm. suunnitellut sodankyläläisen Torvisen kyläseuran patsaan.
http://maalainen.blogspot.fi/2008/03/sandwich-man.html
http://sodankyla.yhdistysavain.fi/kylat/torvinen/kylaseura/
Lasse Toloselasta (tai Taloselasta) ei löytynyt tietoa taiteilijamatrikkeleista eikä muistakaan taiteen alan lähteistä.
Ikävä kyllä nimestä ei löytynyt tietoa lainkaan. Kirjaston nimikirjoissa ei ole tätä nimeä, eikä sitä myöskään löytynyt englanninkielisiltä etunimisivustoilta, ainakaan näiltä:
http://www.thinkbabynames.com/
http://www.babynames.com/
http://www.behindthename.com/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Jamiro-nimen on saanut alle kymmenen suomalaista (alle 5 tyttöä ja alle viisi poikaa). Kaikki tämän nimen saaneet ovat syntyneet vuosina 1980-1999. Muina aikoina nimeä ei ole annettu yhdellekään lapselle.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tieteen kuvalehden historia.net-sivuston mukaan tarina syntyi 1800-luvulla Länsi-Euroopassa. Haikaraa pidettiin siellä tuolloin onnen ja hyvinvoinnin symbolina, ja se oli lisäksi tarpeeksi suurikokoinen vauvan kantamiseen. Tieto löytyy myös paperisesta Historia-lehdestä vuodelta 2010 (nro 1, s. 13). Nettitieto löytyy täältä:
http://historianet.fi/arkielama/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvo…
Kappale sisältyy ainakin teokseen Suuri iskelmätoivelaulukirja, jota on aika hyvin saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Lähde:
Viola – Suomen kansallisdiskografia
Verkkomaksuna maksetaan koko saldo. Verkossa ei kuitenkaan voi maksaa alle euron suuruista maksua. Verkkomaksu ohjataan Turun kaupungin maksupalvelun kautta Vaski-kirjastoille.
Vaski-kirjastot ottivat käyttöön verkkomaksamisen 2.1.2020. Myöhästymis-, muistutus- ja noutamattoman varauksen maksun voi maksaa verkkokirjastossa, osoitteessa vaskikirjastot.fi. Verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla. Verkkomaksamiseen pääsee palvelun Maksut-välilehdeltä.
The Tablet -lehteä ei ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa lainkaan.
Pääkaupunkiseudulla lehti on luettavissa Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa.
Lehdestä näyttäisi olevan paperisena luettavissa seuraavat vuosikerrat tai numerot.
1972-1985
- - Puuttuu nrot 7001, 7164, 7549, 7580
1987 vain nrot 7660 ja 7691
2002
- kesäkuusta alkaen vuoden loppuun.
2003
- - Puuttuu nro 8469
2004-2015
- - Puuttuu 2012 nrot 3.3. ja 10.3.
Tarkemmat tiedot esimerkiksi lehden lainattavuudesta voit tarkistaa Helka-tietokannasta.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/search?vid=358UOH_IN…
Apua voisi löytyä kirjallisuudesta. Helmet-haku antaa aiheesta muutaman teoksen, jotka voisivat asiaa käsitellä:
Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus / Suomen Kiinteistöliitto ry, Isännöintiliitto ry, Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry & oikeusministeriö
Isännöinnin käsikirja 2022 / toimittanut : Maria Kangasluoma
Näin toimii asunto-osakeyhtiö / Helena Viiala, Roy Rantanen
Isännöintiliitossa voisi asiasta olla käsitys. Palvelut tosin vaativat jäsenyyden.
Jos varaus on jo noudettavissa, etkä pääse sitä hakemaan, ota yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon. Jyväskylän pääkirjaston asiakaspalvelun tavoittaa numerosta 014 569 4123 tai sähköpostitse osoitteesta kirjasto.asiakaspalvelu[at]jyvaskyla.fi.
Jos kyseessä on Tusen och en natt : urval av Axel Moberg (Bonniers förlag, Stockholm, 1928) on sen pyyntihinta ollut netissä esim. sidottuna (kovakantinen) 100-140 Ruotsin kruunua. Suomessa nidotusta (pehmeäkantisesta) on pyydetty esim. 5,00 €. Teos on Världslitteraturen. De stora mästerverken -sarjan toinen osa.Zacharias Topeliuksen teos Läsning för barn on julkaistu ainakin sekä kaksiosaisena (förra delen vuonna 1902 ja senare delen vuonna 1903) että kahdeksanosaisena, osat 5–8 vuonna 1903. Yksittäisestä kirjasta on pyydetty noin 5–20 euroa. Jos myynnissä on ollut koko sarja, on siitä pyydetty enemmänkin. Hintaan vaikuttaa sekä kirjan kunto että onko kyseessä sarjan osa tai koko sarja.
Kirja on tosiaan käännetty vuonna 1953 ruotsiksi nimellä Konsta. Kotikaupunkisi Oulun kirjastojen kokoelmissa sitä ei ole. Konsta löytyy Helsingin, Vaasan, Tampereen, Turun, Porvoon, Kotkan ja Kajaanin kaupunginkirjastoista.
Sinun on mahdollista saada se kaukolainana Ouluun. Tässä on tietoa Oulun kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html
Joitakin Snellmanin kirjoittamia runoja löytyy Kootuista teoksesta osasta 12. Snellman-kirjallisuutta esitellään myös osoitteessa http://www.snellman200.fi/snellman/pdf/kirjallisuutta.pdf
Valitettavasti näyttää siltä, että tämä Timo Kiiskisen ja Markus Koskisen säveltämä laulu jälkimmäisen sanoihin "Sielläkin on joulu" (Samuli Edelman levyttänyt 2012) on ainakin toistaiseksi julkaisematta nuottina.
Laulun nuotit voisivat löytyä säveltäjiltä käsikirjoituksina. Kannattaa ehkä yrittää levytyksen tehneen Warner Music Finlandin kautta kysellä, saisiko tekijöihin yhteyden heidän kautta. Sähköpostiosoite on wm.finland@warnermusic.com, puhelin 010 841 7500. Markus Koskinen on myös Twitterissä (@m_koskinen)ja Timo Kiiskinen Facebookissa (https://www.facebook.com/timoartisti/info/?tab=page_info).
Heikki Poroila
Olisiko kyseessä Kirill Bulytševin kirja Alissa avaruudessa (WSOY, 1981)? Tarinan alussa Alissan isä ottaa tyttärensä mukaan tutkimusretkille avaruuteen, vaikka hän onkin käyttäytynyt huonosti.
Lisätietoja ja kirjan kannen näet Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/430-alissa-avaruudessa
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole kyseistä nuottia ainakaan vielä. Amazon.comin nettikaupasta huomasin kuitenkin tänä syksynä ilmestyneen nuotin Dream Theater: Metropolis, joka luutavasti on etsimäsi nuotti. Ainakin nuotin ja cdlevyn kansikuvat olivat samanlaiset. Amazonissa ei ollut nuotista sen kummemmin sisältötietoja, mutta ymmärsin sen olevan tabulatuurinuotti.
Kyseisen nuottikokoelman ISBN-numero oli: 0769296521.
Termillä oktroi tarkoitetaan valtalupaa, joka voi liittyä esimerkiksi kaupallisen toiminnan harjoittamiseen, mutta myös tilanteeseen, jossa yksinvaltiaana toimiva kuningas tms. luovuttaa valtansa tai osa siitä esimerkiksi säädyille tai suoraan kansaa edustavalle elimelle. Esimerkiksi Suomessa termiä käytettiin Venäjän vallan aikana määräyksistä, joitten nojalla senaatin jäsenet saivat toimia tehtävässään.
Kysyjän mainitsema "Keisari Max 1" viitannee Baijerin kuninkaana 1806-1825 toimineeseen Maximilian I Josephiin (27.5.1756 - 13.10.1825), joka perusti jo vuonna 1808 kaksikamarisen parlamentin, jolle luovutti osan vallastaan ns. oktroidun valtiosäännön kautta.
Heikki Poroila
Kielitoimiston ohjepankista löytyvät ohjeet alkukirjaimesta viranomaisten, virastojen ja oppilaitosten nimissä, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/203
Siellä sanotaan mm. näin: Valtionhallinto koostuu monenlaisista laitoksista, joiden nimet voivat olla hyvinkin erityyppisiä. Alkukirjaimen koko määräytyy yleensä sen mukaan, minkätyyppistä laitosta nimen loppuosa tarkoittaa. Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten, valtionyhtiöiden, valtion oppilaitosten ja lakisääteisten eläkelaitosten nimet. Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon ylinten hallintoelinten ja ministeriöiden sekä tuomioistuinten ja poliisiviranomaisen nimet. Tarkempia ohjeita löytyy...
Et ole myöhässä. Aiempina vuosina haku on alkanut helmi-maaliskuun vaihteessa. Tämän vuoden tilanteesta ei vielä ole tarkempaa aikataulua tiedossa.
Lahden kaupunginkirjastoon mahdollisesti tulevat kesätyöntekijät valitaan kaupungin yleisen hakuportaalin kautta. Viime kesänä Lahden kaupunki ei palkannut koronatilanteesta johtuen kesätyöntekijöitä lainkaan.
Lisätietoja Lahden kaupungin sivulta:
https://www.lahti.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/lahti-tyonantajana/kesat…
Kirja on Allison Pearsonin romaani Kate Reddy - täydellä teholla yötä päivää, alanimekkeenä vielä 'Uraäidin päiväkirja'. Kirjan kannessa on harmaaseen jakkupukuun pukeutuneen kiireisen naisen hahmo kellotaulun keskellä.
Kysymäsi kirja näyttää olevan paikalla Enonkosken kirjastossa. Se on varmaankin paras lähde Laila Hirvisaaren lapsuuteen.
Laila Hirvisaarella ei ole omia kotisivuja ja hänen lapsuudestaan ja elämästään ei juurikaan kerrota Internetissä olevilla sivuilla. Hänestä on kuitenkin kirjoitettu lehtiartikkeleita. Voisit kysyä Enonkosken kirjastosta esim. Suomen kuvalehti 2003 ; 51-52, Anna 1998 ; 15-16, Et-lehti 1995 ; 10, Pellervo 1993 ; 19-20. Myös muista lehdistä löytyy Hirvisaaresta artikkeleita.
Katso myös tämän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aiemmat vastaukset arkistosta Laila Hietamies -hakusanalla.
Ainakin allaolevan, Suomen curlingliiton sivuille vievän linkin mukaan kyseessä on curlingharrastajien oma golfkisa, ei uusi urheilulaji: http://www.curling.fi/fi/uutiset/2011/7449.
