Runo on nimeltään Vuosileikki ja sen on kirjoittanut Alpo Noponen. Runo on ilmestynyt Valistuksen lukukirjassa 1906. Runo sisältyy kokoelmaan Runo on vapaa (Otava, 1996). Kirja on lainattavissa Keravan kaupunginkirjastosta.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot vuodelta 2014 eivät vielä ole valmistuneet, joten nyt ovat käytettävissä vuoden 2013 tilastot.
Vuonna 2013 eniten lainoja asukaslukuun suhteutettuna oli Ranualla: 26,6 lainausta/asukasluku.
Koko maan keskiarvo samana vuonna oli 17,2 lainausta/asukasluku.
Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi
Linkistä löytyy pdfohje varaamisesta.
http://www.kyyti.fi/sites/default/files/liitteet/verkkokirjasto_varaami…
Ohjeessa on selitetty kuvakaappauksien avulla varauksen tekoa ja termien merkitystä.
Tuo prioriteetti tarkoittaa sijaanne varausjonossa.
Useat yleiset kirjastot ovat osallistuneet Kirjastot ja laatu -hankkeeseen, josta enemmän osoitteessa http://www.kuntaliitto.fi/opetus/kirla.htm.
Tarkempia tietoja asiakaskyselyistä voisi varmaan saada kustakin hankkeeseen osallistuneesta kirjastosta.
Meillä Uudessakaupungissakin tehtiin viimeksi viime kesänä asiakaskysely, josta tarkempia tietoja voi kysyä kirjastonjohtaja Ritva Kolholta. Painetussa muodossakin on joitain sekä tieteellisistä että yleisistä kirjastoista tehtyjä raportteja saatavissa. Samoin kirjastoalan lehdissä on joitain selvityksiä. Tarkempi luettelo näistä viitteistä on teille varattuna Uudenkaupungin kirjaston neuvonnassa.
Suomen kuntia käsitteleviä kirjoja on runsaasti esim.
Suomen kunnalliskalenteri 1999
Tietoja kunnista, osa 1--kunnittain 1999
Tietoja kunnista, osa 2--alueluokittain
Suomen kunnat 1:1000000, 1.1.1998 (kartta)
Suomen matkailuopas / [toimittaja: Ari Taipale]
Aineistoa löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) asiasanalla Suomen kunnat.
Tietoa löytyy myös verkosta esim.
Fennica Aluehakemisto: Suomen kunnat http://www.ascentia.fi/fennica/hakem1.htm
Kansalaisen käsikirja - Suomen kunnat http://www.opas.vn.fi/suomi/kkkfi03.htm
Puumalasta löytyy tietoa myös kunnan kotisivulta http://www.puumala.fi/
Katkelma näyttäisi olevan jaksosta numero 4673, jonka alkuperäinen esityspäivä oli 2. marraskuuta 2005.
Lähteet:
Soapcentral.com: https://www.soapcentral.com/bold-and-beautiful/recaps/2005/051031.php
Tvdb: https://thetvdb.com/series/the-bold-and-the-beautiful/episodes/322529
HJK:n jääkiekkojoukkue sijoittui kaudella 1971-1972 jääkiekon SM-sarjassa toiseksi eli hopeasijalle. Joukkueessa pelasi tuolloin useampi aikansa tunnettu kiekkoilija. Esa Peltonen oli HJK:n paras pistemies.
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kiekon_SM-sarjakausi_1971%E2…
https://www.quanthockey.com/liiga/fi/teams/hjk-helsinki-players-1971-72…
Staava Haavelinna esitti Katrin ja Leenan mummoa Roland af Hällströmin ohjaamassa elokuvassa Paimen, piika ja emäntä (1938).Paimen, piika ja emäntä | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Suomenkielistä tietoa Louisa May Alcottista löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenklassikoita: Aarresaaresta Pulskaan Mustaan BTJ KIRJASTOPALVELU 2000. Kirja löytyy kirjastoista, ikävä kyllä toisissa kirjastoissa on vain käsikirjastokappale. Englanninkielistä, perusteellista tietoa kirjalijasta saa mm. kirjasta Ruth K. MacDonald, Louisa May Alcott. Northeastern University. Twayne Publishers, Boston 1983. Kirjaa voi kaukolainata kirjastoista.
Tampereen yliopiston ylläpitämä, sangen hyvä Euroopan unionin sähköisten lähteiden hakemisto on osoitteessa www.uta.fi/sahkoiset_lahteet/eu.html. Tästä pääsee myös suomenkieliselle virallisen lehden tilaussivulle klikkaamalla EUDOR (www.eudor.com).
Euroopan unionin virallinen hankintoihin liittyvä web-sivusto on SIMAP osoitteessa http://simap.eu.int, jossa on kielivalikko josta pääsee suomenkielisille sivuille. Ehkä kannattaa katsoa myös englanninkielistä sivua osoitteessa http://europa.eu.int/comm/dg15/en/publproc/index.htm
Hyödyllinen osoite on http://www.europeonline.com/int/cce/index.htm, josta klikkaamalla EUBUSINESS pääsee klikkaamaan EU DOCUMENTS. Europeonlinen index-sivulta (ks. edellä) voi klikata myös viralliselle...
Kajaanin kaupunginkirjasto on palkannut yhden kesätyöntekijän, joka suorittaa pakollista opiskeluun kuuluvaa kirjastoharjoittelua. Muita kesätyöntekijän paikkoja Kajaanin kaupunginkirjastolla ei ole.
Sitaatti löytyy monilta englanninkielisiltä sivuilta, mutta ilman mainintaa siitä, mistä teoksesta se mahdollisesti on. Suomenkielisiltä internetsivuilta löytyy myös useita Jon Kabat-Zinnin tietoisen läsnäolon menetelmän määritelmiä, mutta ei kuitenkaan käännöstä kysymästäsi sitaatista. Käännöksen täsmällistä suomennosta ei siis löytynyt. Alla kuitenkin joitakin sivustoja, joilla aihetta käsitellään:
http://yle.fi/vintti/yle.fi/akuutti/arkisto2006/141106_e.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuustaito
http://www.kehojamieli.fi/Mindfulness.pdf
Netistä ei taida löytyä listaa kotimaisten kirjojen oikeudenhaltijoista. Näissä asioissa kannattaa olla yhteydessä Sanastoon, joka on kirjailijoiden ja kääntäjien valtakunnallinen tekijänoikeusjärjestö. Yhdistys edistää, valvoo ja hallinnoi kirjoittajien tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy lisätietoa käyttöoikeuksista.
Sanasto:
http://www.sanasto.fi/
http://www.sanasto.fi/yhteystiedot.asp
Ulla-Lena Lundbergin (s. 1947) tuotannossa ei ole Australiaan tai aboriginaaleihin liittyviä teoksia.
Lundberg on suorittanut yliopistotutkinnon antropologiasta ja asunut kaksi vuotta Afrikassa. Hän on tehnyt opintomatkoja eri puolille maailmaa, mm. Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Tietolähteistä ei kuitenkaan löydy mainintaa siitä, että Lundberg olisi käynyt tai oleskellut Australiassa.
Afrikka onkin joidenkin Lundbergin teosten aiheena tai tapahtumapaikkana. Teokset Tre afrikansa berättelser (1977), Sand (1986, suom. Kalaharin hiekkaa, 1987) ja Regn (1997, suom. Sade) sijoittuvat Afrikkaan.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317597497226#.WYQ5…
http://www.nuorenvoimanliitto.fi/lehdet/kritiikki/kritiikki+vi/tekstina…...
The Holders-kokoonpano joka levytti mainitsemasi singlen oli seuraava:
Kimmo Berglöf (basso)
Seppo Soiramo (laulu + kitara)
Harry Gunaropoulos (laulu + kitara)
Markku Johansson (rummut)
Ylhäältä laskettuna kuvassa numero 6 löytyy ylärivistä vasemmalta laskien Kimmo Berglöf, Harry Gunaropoulos ja Markku Johansson sekä alariviltä Seppo Soiramo
Alle 15-vuotiailta ei mene mitään myöhästymismaksuja HelMet-kirjastoissa. Tosin aikuistenosastojen aineistosta maksut kyllä ilmestyvät asiakastietoihin. Jos sinulla näkyy maksuja, kannattaa pyytää kirjastossa poistamaan ne.
Ainakin Sanoma-yhtiön lehdissä on aiheesta ollut juttuja seuraavasti:
Helsingin Sanomat 8.9.1995
Iltasanomat 8.9.1995
Helsingin Sanomat 29.6.1997
Helsingin Sanomat 18.2.1999
Helsingin Sanomat 3.9.2005
Helsingin Sanomat 7.9.2005
Kirjoittelun aiheuttajana on myös ollut Anssi Auvisen v. 1997 tarkastettu väitöskirja (Tampereen yliopisto)
Cancer risk from low doses of ionizing radiation
Säteilyturvakeskus on myöhemmin pyrkinyt selvittämään asiaa, sen tutkimusraportin pääkohdat voi lukea osoitteessa
http://www.stuk.fi/tutkimus/terveyshaitat/fi_FI/lento/. Tämän tutkimuksen tekijä oli Katja Kojo.
Säteilyturvakeskuksen sivuilta löytyy runsaasti tietoa säteilyn terveysvaikutuksista ja niistä kirjoitetuista artikkeleista http://www.stuk.fi/.
Kirjasta Kun olimme menninkäisiä on lainattavia kappaleita Helsingin, Turun ja Lahden kirjastoissa sekä Varastokirjastossa. Niistä voi tehdä kaukopalvelupyynnön oman kunnan kirjastoon. Ostettavaa kappaletta täytyy kysellä antikvariaateista. Pikaisella haulla suurimmista nettiantikvariaateista ei löytynyt juuri nyt yhtään kappaletta.
