Pieni nukke -kappaleen nuotti ja sanat löytyvät mm. Suuresta poptoivelaulukirjasta.
Internetin kautta vapaasti tulostettavaa nuottiversiota ei näyttäisi olevan.
Toistaiseksi kukaan ei valitettavasti ole tunnistanut laulua. Lähetin kysymyksesi nyt kirjastojen valtakunnalliselle keskustelulistalle siinä toivossa, että muualla Suomessa joku keksisi, mistä laulusta on kyse. Jos näin käy, palaan asiaan.
Etsimänne teos on Einojuhani Rautavaan Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille (1972), joka tilattiin säveltämältä Oulun yliopiston promootiojuhlaan. Äänimateriaalina konsertossa soi orkesterin lisäksi nauhalta tuleva, eri tavoin käsitelty arktisten lintujen (tunturikiurun, laulujoutsenen ja kurjen) laulu.
Sävellyksessä käyttämänsä lintujen äänet Rautavaara kopioi osittain Radion tehosteäänikokoelman linnunääninauhoituksista. Osan äänistä hän äänitti Limingan soilla.
Samuli Tiikkaja kertoo Rautavaaran elämäkerrassa, että kun esityksen kapellimestari kertoi säveltäjälle, että kaavailtu kuoro oli heikossa laulukunnossa, Rautavaara sai idean käyttää teoksessa lintujen ääniä.
Teos on kuunneltavissa Helmet-kirjastojen tarjoamassa...
Turussa on vanhemmissa kirjastokorteissa todellakin 853-alkuinen numero. Tämä numero on kuntakoodi http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/perus01k/forms/kuntalista_help1.html A tarkoittaa yksinkertaisesti asiakasta. Jotkut muutkin kaupungin/kunnankirjastot käyttävät A-kirjainta, mutta eivät suinkaan kaikki. Vaski-kirjastokimpan uudet kortit ovat VASKI-alkuisia. Alussa oleva kuntakoodi tai kirjastokimpan koodi varmistavat sen, että kahta samanlaista ei pitäisi Suomesta löytyä.
Painettuja Iltalehtiä voi lukea Tampereen yliopiston kirjastossa Linnassa. Yliopiston Andor-tietokannan mukaan (https://www.tuni.fi/fi/kirjasto) Linnan sanomalehtikokoelmassa ovat painetut Iltalehdet vuodesta 1993. Lehdet tulevat kirjastoon kolmen kuukauden viiveellä, joten kaikkia vuoden 2019 numeroita siellä ei vielä ole.
Tampereen pääkirjastossa lehtiosastolla säilytetään Iltalehdestä kuluvan ja edellisen kuukauden numerot.
E-lehtenä Iltalehti on luettavissa eMagz-lehtitietokannassa kaikissa Piki-kirjastoissa kirjaston asiakaskoneilla ja ainakin Tampereella kirjaston langattomassa verkossa. Lehdet ovat lehtitietokannassa kaksi vuotta, joten vuoden 2019 kaikki numerot ovat luettavissa. Yhtä lehteä voi samaan aikaan lukea rajoitettu...
Kertyneiden kirjastomaksujen maksaminen Helmetissä edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi. Kirjaudu verkkomaksuliittymään (linkki alla)kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Täältä voit lukea lisää verkkomaksamisesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Hei,murrosikä käynnistyy, kun lapsen keho alkaa tuottamaan sukuhormoneja. Niiden eritystä säätelee aivolisäke ja aivolisäkkeen toimintaa ohjaa ja säätelee keskushermosto. Tarkkaa tietoa siitä miksi, miten ja milloin tämä järjestelmä aktivoituu murrosiässä, ei ole. Sukuhormonit saavat aikaan murrosiän muutokset nuoren elimistössä, kuten ihon ja hiuksien rasvoittumisen, mutta ne säätelevät myös pituuskasvua ja yleistä aineenvaihduntaa. Lisää tietoa ja lähteet:Terveyskylä: Lapsen terve kasvu - SukuhormonitLapsen terve kasvu (terveyskyla.fi)Mitä murrosiässä tapahtuu?Mitä murrosiässä tapahtuu? | Hyväkysymys.fi (hyvakysymys.fi)Terveyskirjasto: Luteinisoiva hormoniLuteinisoiva hormoni, seerumista (S-LH) - Terveyskirjasto
PlM tarkastustoimisto: Puolustusministeriön tarkastustoimisto. Puolustusministeriö toimi talvisodan aikana pääosin Helsingin alueella.2. Pr, pikakiväärimies (18.2.1040): 2. Prikaati, toimi keväällä 1940 Kannaksella. KSS-koulu: Kaasusuojelukoulu, toimi alkuvuonna 1941 Santahaminassa. Muutti nimensä Kaasusuojelukoulutuskeskukseksi 17.6.1941.KSS materiaalitoimisto: Viittaisi kaasusuojelumateriaalitoimistoon, mutta tästä ei voi päätellä olisiko kyseessä esimerkiksi jokin kaasusuojelukoulun tai kaasuojelukoulutuskeskuksen osastoista vai esimerkiksi Päämajan kaasusuojelukomentajan alainen toimisto. Myöhempi kss-mat.tsto viittaa kuitenkin selvästi Päämajan sotatalousesikunnan alaiseen toimistoon. Sotatalousesikunta toimi kevääseen 1944 asti...
Musiikkitietosanakirjojen kirjallisuusluettelot mainitsevat lähinnä yleisiä kirkkomusiikki- ja liturgiahistorian teoksia. Englanninkielisiä kirjoja löytyisi ainakin kaksi: ///Alec Robertsonin 'Requiem : music for mourning and consolation'. - 1968 ja myöh. p./// ja Robert Chasen ///Dies irae : a guide to requiem music. - 2003///. Edellistä kirjaa on ainakin tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannan mukaan Suomen kirjastoissa. Chasen teoksesta saa lisätietoja kustantajan (Scarecrow press) nettisivulta http://www.scarecrowpress.com/Catalog/.
Seuraavat nettisivut lienevätkin Teille jo tuttuja: http://www.requiemsurvey.org/ ja http://requiemonline.tripod.com/.
Ainakin Valkeakosken ammatti-ja aikuisopiston (http://www.vaao.fi) kokoelmista löytyy video Vanerin valmistus.
http://www.vaao.fi/@Bin/212980/videot+kaikki+2010.pdf
(videot VANERIN Vanerin valmistus 28 min. Eskola kirjasto: 1 nide)
Espoon kaupunginkirjaston sivuilta löytyy kaukopalvelulomake, jolla voit kyseistä videota kysyä kaukolainaksi.
Tietoa vanerin valmistuksesta löytyy mm.sivulta http://suomisanakirja.fi/vaneri -siellä on linkki englanninkielisille plywood sivuille joista löytyy muutama videoklippi.
Vanerin valmistuksesta löytyy englanninkielisiä videoita youtubesta: http://www.youtube.com/results?search_query=making+plywood&aq=0
Aiheet kuulostavat johdatukselta yliopiston matematiikkaan. Kaikkia aiheita ei kenties löydy suoraan yhdestä kirjasta. Finna.fi haku löytää varmimmin kaikentasoista materiaalia aiheista.
Jyväskylän yliopistolla on verkossa luentomateriaalia aiheesta. https://www.jyu.fi/science/fi/maths/opiskelu/yleista-opiskelusta/luentomonisteita/matp100_ak vuosilta 2003-2004
sekä Mikko Salon luento 3, 2017 Johdatus matematiikkaan https://koppa.jyu.fi/kurssit/214890/materiaalikansio/Luento3_handout.pdf
Perusteellinen suomenkielinen kirja matematiikasta on Juhani Pitkärannan Calculus Fennicus. Finna.fi
Shelleyn runoja ei näytä löytyvän suomeksi julkaistuna juuri muiden kuin Jaakko Tuomikosken kynästä; hänen suomentamia runoja julkaistiin alun perin vuonna 1929 teoksessa "Shelleyn runoja". Kyseisessä teoksessa ei mainitsemaasi runoa valitettavasti ole.Jos jollain kommentoijalla on asiasta parempaa tietoa, otetaan sitä mielihyvin vastaan.
Heti aluksi on huomioitava, että tämän palvelun vastaajat eivät ole ammattilaisia laintulkintaa koskevissa kysymyksissä.
Teoksen tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksestaan erikseen säädetyin rajoituksin. Tärkeä rajoitus on sitaattioikeus eli jos teos on julkistettu, siitä "on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" (tekijänoikeuslaki). Tällöin on lähde mainittava. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#p22 Jos siteerataan ilman, että lähde mainitaan kyseessä on tekijänoikeuden loukkaus. Sitaatin pituudelle ei ole asetettu mitään nimenomaista ala- eikä ylärajaa. Olennaista on, että siteeraaja on tekemässä omaa teostaan ja että sitaatilla on asiallinen yhteys teoksen sisältöön....
Raumalla tai muissa Satakirjastoissa ei valitettavasti ole tätä kirjaa e-kirjana kokoelmissaan. Kirja löytyy kyllä paperisena versiona:
https://www.satakirjastot.fi/web/arena/search?p_auth=HI3byZwv&p_p_id=se…
E-kirjana kirja löytyy joistakin kirjastoista muualta Suomesta. Niiden lainaamiseen tarvitset tämän kirjaston tai kirjastokimpan oman kirjastokortin. Kortin saaminen edellyttää henkilökohtaista kirjastossa käymistä. Mukaan tarvitset henkilökortin. Kirja on ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=Filo+1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
You might try contacting the Maritime Museum of Finland. They have an archival collection that includes photos, and even if their collection does not include any pictures of ss Carolus, I am sure they will be able to help you further.
You may contact them at:
The Maritime Museum of Finland
Hylkysaari, FIN-00570 Helsinki, Finland
Tel. +358 9 4050 9051
Fax +358 9 4050 9060
e-mail:suomenmerimuseo@nba.fi
http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Merimeng.htm
Osa yliopistojen luennoista videoidaan, mutta usein tallenteet ovat vain kurssien osallistujien katsottavina. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on kerännyt Moniviestin-alustalleen (https://moniviestin.jyu.fi/) luentotallenteita, joista ainakin osa vaatii salasanan. Kirjastojen järjestämiä yleisöluentojakaan harvoin taltioidaan. Tieteellisiä luentoja on kuitenkin katsottavissa internetissä, ja hakusanalla "lectures online" löytyy paljon englanninkielisiä luentoja eri aihealueista. Netissä on mahdollista myös suorittaa kokonaisia kursseja, tosin ne ovat usein maksullisia. Kursseja voi hakea hakusanalla "online courses".
Tässä on joitakin linkkejä:
http://podcasts.ox.ac.uk/open
http://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-...
Kysymykseesi on hankala antaa mitään yleispätevää vastausta, sillä jokainen kunta/kaupunki/kirjasto hankkii aineistonsa hyvin yksilöidysti. Yleisin käytetty hankintakanava lienee KIPAn Aksentti, ja sen lisäksi käytetään paikallisia musiikkiliikkeitä. Jos aineistoa hankitaan keskitetysti jostain liikkeestä (ostosopimukset), alennukset saattavat olla varsin tuntuvat. Kaikkea ei kuitenkaan voi hankkia keskitetysti: laadukas ja monipuolinen kokoelma vaatii myös erikoisliikkeiden käyttöä.
Helsingin kaupunginkirjastossa jokainen toimipiste valitsee oman musiikkiaineistonsa tarpeittensa ja käytettävissä olevien resurssiensa mukaisesti. Hankintakanavina käytetään KIPAn Aksenttia, hankinta- ja luettelointiosaston kokoamia listoja sekä alan...
