Suoralta kädeltä mieleen tulee Werner von Heidenstamin romaani Karoliinit, joka on suomeksi ilmestynyt jo 1897, uusi painos 1961.
Muita teoksia on ainakin Karl Gustaf Ossiannilssonin Nuori leijona (1930), ja J.O. Åbergin Kaarle XII vanginvartijana (1912). Nämä taitavat mennä nuortenkirjojen puolelle, varmaksi en osaa sanoa.
Hieman rajatummin isoonvihaan ja Suomen tapahtumiin liittyvät ainakin Fredrika Runebergin romaani Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä, ja Sakari Topeliuksen satu Koivu ja tähti. Kyösti Wilkunan Tapani Löfvingin seikkailut isonvihan aikana (1955) on poikakirja, Martti Santavuoren Napue (1933) lienee tarkoitettu aikuisille. Veli Ranta-Ojalan Vihan päivät (2009) on uutta tuotantoa.
Ruotsiksi löytyy jokseenkin uusi...
Oman oppilaitoksenne kirjastossa on varmasti hyviä omaan opiskelualaanne liittyviä tiedonlähteitä. Kaupunginkirjaston tiedonlähteistä löytyi useita artikkeliviitteitä esim. seuraavilla hakusanoilla:
Ebsco: tourism* and australia and enviro*
Arto: matkailu ja australia
Korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo Linda: matkailu ja australia:
- Sustainable tourism : an Australian perspective
- Indigenous Australians in the national tourism strategy :impact, sustainability and policy issues
- The rise of cultural tourism : the possibilities for Melbourne
- "A question of balance" : natural resources conflict issues in - Australia Tourism and culture : an applied perspective
- An introduction to tourism
- Global directions : new strategies for...
On hyvin mahdollista, että kaikki kysymyksessä mainitut nimet ovat samaa alkuperää: Ruuth, Ruth, Rooth. Kyseessä on alkuaan ollut niin sanottu sotilasnimi ja sellaisenaan se on voinut esiintyä eri puolilla maata ilman että nimen kantajat olisivat samaa sukua. Tietoa nimenmuutoksista on koottu osoitteeseen
http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi
Esim. Ruuth-nimeä on muutettu seuraaviksi:
Raekari
Ruutu
Ruuttu
Oka
Ruuttila
Roth
Ruonila
Ruutsalo
Leistomaa
Ruusunko
Heikinmaa
Reinola
Salovaara
Aho
Lahtinen
Koiras
Ruutu
Rinne
Ruuttula
Rintala
Lehtimäki
Juuras
Raanela
Ruutu-nimen ovat ottaneet myös muutamat Reinolat.
Ruuttunen-nimi ei näytä olleen osallisena nimenmuutoksista. Sitä on esiintynyt erityisesti Keski-Pohjanmaalla. Alkuperä...
Vuonna 1973 on ilmestynyt Nils Hövenmarkin teos Kuolema käy apteekissa (Döden på apotek 1972). Lisäksi Maria Langilla on salapoliisikirja Kolme pientä eukkoa (Tre små gummor 1963), joka sivuaa apteekkiaihetta. Gustafsson -nimiseltä kirjailijalta en aiheeseen sopivaa teosta löytänyt. Kirjojen saatavuutta kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastostasi.
Autojen historiasta löytyy melko paljon myös suomen kielellä. Esimerkiksi seuraavista voi olla apua: Georgano: Auto 1880-1920-luvulla. 1985, Day: Auto Benzistä ja Daimlerista nykypäiviin. 1977, Sedgwick: Auto 1930- ja 1940-luvulla. 1982. Sedgwick: Auto 1950- ja 1960-luvulla. 1983. Englannin kielellä löytyy lisää.
Lappeenrannan maakuntakirjastolla on vuodelta 1959 tallessa paikallislehdet Etelä-Saimaa ja Kansan työ, joka oli alunperin Viipurissa julkaistu työväenlehti. Lehdet on mikrofilmattu ja niitä voi lukea opintosalin mikrofilmihuoneessa. Lukulaitteessa on kopiointimahdollisuus A4-kokoiselle paperille ja mahdollisuus skannata ja lähettää.
Etelä-Saimaan vuosikerta on myös varastossa sidottuna valtavankokoisiksi niteiksi. Niitä saa luettaviksi, mutta niitä emme kopioi.
Opintosalista voi varata ajan mf-lukulaitteelle puhelinnumerosta (05) 616 2352 klo 10-18.
Tervetuloa tutustumaan vanhoihin lehtiin.
William Butler Yeatsin runosta "The Second Coming" on olemassa kaksi suomennosta.
Aale Tynnin suomennos "Toinen tuleminen" sisältyy Yeatsin runojen kokoelmaan "Runoja" (koonnut ja toimittanut Aale Tynni, WSOY 1966).
Kyseiset rivit kuuluvat Tynnin suomentamina näin:
"---;
mikä julma peto, aikansa tultua viimein,
hiipii syntyäksensä Betlehemiin?"
Myös Anna-Maija Raittila on suomentanut runon. Hän antoi sille suomenkielisen nimen "Toinen tulemus". Runo sisältyy kokoelmaan "Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa" (valikoinut ja suomentanut Anna-Maija Raittila, Kirjapaja, 1981).
Raittila suomensi kyseiset rivit seuraavasti:
"---
ja mikä villi peto, jonka aika vihdoinkin koittaa,
on raahautumassa kohti Beetlehemiä...
Kipparikvartetti tuli aikoinaan tunnetuksi ohjelmistolla, johon kuului paljon muiden laulajien aiemmin tunnetuksi tekemiä kappaleita. Suomen kansallisdiskografia ja nuottibibliografia VIOLA-tietokanta ei tarjoakaan yhtään nuottikokoelmaa, joka olisi julkaistu Kipparikvartetin nimellä. Parhaiten Kipparikvartetin ohjelmistoon kuuluneiden sävelmien nuotinnoksia löytää kyseisten kappaleiden, säveltäjien ja sanoittajien nimillä. Suuren toivelaulukirjan uusimman osan hakemistoa selaamalla pääsee jo pitkälle. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta (www.helmet.fi) kappaleen nimellä etsittäessä käytetään sanahakua. Hakukenttään kappale kirjoitetaan lainausmerkkien sisään, esimerkiksi
"On lautalla pienoinen kahvila" ja...
Rodun harrastajat tunnistivat koiran vuonna 1992 syntyneeksi novascotiannoutajaurokseksi Rödrävens Björnbär.
Lisätietoa koirasta löytyy Suomen kennelliiton tietokannasta: https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=S10212%2F93&R=312. Kuvan on ottanut Heidi Savander.
Saksalaisten, Suomessakin aikanaan suosittujen marssilaulujen (Erika, Lili-Marlene, Rosemarie, Lebe wohl du kleine Monica, Wenn die Soldaten.. ym) sanoja ja nuotteja on "Sun kanssas Liisa pien--Laulumuistoja sotavuosilta" -laulukirjassa, joka on saatavilla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa (mm. Helsingin pääkirjastossa). Die Fahne hoch -marssin sanat löytyvät Suomen lääkäriliiton julkaisemasta "Serpens musicus: Lääkäriliiton laulukirja 1 vol.2", joka todennäköisesti löytyy ainakin Terveystieteiden keskuskirjastosta. Kaikista voimaikkaimmin aatteellisia marsseja, kuten Siegfried-Linie voi olla työlästä löytää. Sota-ajan laulukirjoista saattaa jotain löytyä ja niitä voi yrittää jäljittää Helsingin Yliopiston kirjastosta tai Sotamuseosta...
Antikka.net verkkoantikvariaatissa http://www.antikka.net/ voit osallistua keskusteluun harvinaisesta painetusta aineistosta kiinnostuneiden harrastajien kanssa. Alan harrastajia tapaa myös vaikkapa 23.-26.10. Helsingin kirjamessut ja Antikvaariset Kirjamessut -tapahtumassa Messukeskuksessa. http://www.finnexpo.fi
Antikka.net sivuilta saat myös yhteystietoja antikvariaatteihin, josta voi tiedustella asiantuntija-arviota Uuden suomettaren myyntiarvosta. Tein pienen tiedustelun läheiseen antikvariaattiin ja sieltä arveltiin valitettavasti niin että koska kyseessä on yksittäisen päivän lehti, eikä esimerkiksi koko Uuden suomettaren vuosikerta, niin tällä yksittäisellä lehdellä ei ole myyntiarvoa. Asia kannattaa toki antaa useamman...
Kyllä, ehkä useimmin juuri urheilukilpailuja selostetaan YLE:n kanavilla rinnakkain myös ruotsiksi. Ruotsinkielisen selostuksen vastaanotto edellyttää laitetta, jossa voit valita äänikanavan. Oletusarvona laitteissa on useimmiten suomi, mutta ainakin kerran onnistuin itse sörssimään vanhan videonauhurini niin että se toisti molemmat äänet päällekkäin. Löytyihän siitä lopulta sellainen asetus että kuului vain toinen. Digibokseista löytyy valikko, josta voit valita haluamasi kielen tarjolla olevista.
Sanakirja tarjoaa käännökseksi "refereras i flerljud - kaksiääniselostus". (Ruotsi-suomi-suursanakirja. WS 2007.)
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin Onnet-tietokanta (http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm) antaa kaksi teosta, joissa on Pekka Halosen kuvitus.
Aho, Juhani: Kolme lastua lapsille (WSOY, 1899)
Sisältää kolme Ahon eläinsatua: Surullinen tarina jäniksen pojasta, Iloinen tarina jäniksestä ja pojasta sekä Haltijan joululahjat. Kansi on vaalea, ja kuvassa poika laskee suksilla mäkeä ajaen takaa jänistä, jonka toisesta takajalasta roikkuu ansalanka.
Voionmaa, Väinö: Erämiehet : historiallinen kertomus Pirkkalanpohjasta (Kansanvalistusseura, 1909)
1500-luvulle sijoittuva historiallinen romaani. Kannen kuvassa suksilla liikkeellä oleva Inki katselee piilosta puiden takaa tulessa olevia rakennuksia ja ihmishahmoja...
Hannele ja Maarit eivät merkitse japaniksi mitään, mutta Jari voisi viitata japanilaiseen keihääseen yariin. Japanin y äännetään suomen kielen j:n tavoin eli yari=jari.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yari_(keih%C3%A4s)
Koska et kerro kysymyksessäsi tarkemmin, minkälaisten oppilaitosten opettajia tarkoitat, on hieman vaikeaa vastata, mutta erilaisten opettajien rooleista löytyy esim. seuraavanlaisia teoksia:
Wager, Petra: Etälukiolla eteenpäin : opetuksen ja opiskelun uudet etätuulet : Impact-tutkimuksen loppuraportti / [kirjoittajat: Petra Wager & Markus Aalto] Helsinki : Opetushallitus, 2000
Vuorinen, Raimo: Itsenäisiin valintoihin ohjaaminen : nuorten avoimet koulutusmahdollisuudet ja opettajan roolin muuttuminen / Raimo Vuorinen, Jouni Välijärvi. Helsinki : Painatuskeskus, 1994
Syrjäläinen, Eija: Oppilaiden ja opettajan roolikäyttäytyminen luokkahuoneyhteisössä : etnografinen tapaustutkimus peruskoulun ja steinerkoulun ala-asteen 4. vuosiluokalta...
Useimmissa suomalaisissa yleisissä kirjastoissa lienee lainattavissa joitain lukion oppikirjoja, vaikka ei välttämättä kaikkia. Suhtautuminen oppikirjoihin vaihtelee kirjastoittain, koska niiden kattava hankkiminen on taloudellisesti aika vaativaa.
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, jonka kokoelmia haluaisi käyttää ja kysyä tarkemmin yksilöiden, mitä lukion oppikirjaa etsii. Useimpien kirjastojen kokoelmia voi nykyään selata suoraan internetin kautta ja myös tehdä varauksen, jos omistaa kirjastokortin.
Jos tarvitsemaasi oppikirjaa ei löydy lähikirjastostasi, sen voi todennäköisesti saada kaukolainaksi jostain muusta kirjastosta. Tätä vaihtoehtoa voi joutua ehdottamaan omassa kirjastossa, mutta kaukopalvelu on kaikkien...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi löytyy muutama teos, joiden aiheena on venäläinen posliini. Teoksia voi hakea käyttämällä hakutapaa sanahaku ja antamalla hakusanoiksi posliini Venäjä. Näin löytyvät seuraavat teokset: Tsaiju : venäläisen teen tarina = the story of Russian tea, Tampere : [Jyväskylä] : Tampereen museot, Keski-Suomen museo, 1996; Agarkova, Galina: 250 years of Lomonosov Porcelain Manufacture St. Petersburg : 1744-1994, Desertina : Lomonosov Porcelain Manufacture, cop. 1994; Hyvönen, Heikki: Venäläistä posliinia : Vera Saarelan kokoelma, Suomen kansallismuseo = Russian porcelain : Collection Vera Saarela, the National Museum of Finland, Hki : Vera Saarelan säätiö,...
Tornion dekkarinetin perusteella Sami Mattila -kirjat ovat ilmestymisjärjestyssä: Kolme kultaista hattua (1993), Buumimurhat (1994), Kuoleman koordinaatit (1995), Kuolema käy kirjastossa (1996), Katso koiraa syvälle korvaan (1997) ja Verta veitsen terällä (1998). Sen jälkeen ilmestyneissä kirjoissa: Tynnyrityttö (1999), Mustat jyvät (2000), Veressä virran vesi (2001), Pimeän piiri (2002), Yön syli armoton (2003), Unet ansaa asettaa (2004), Valkealla varsalla, ruskealla ruunalla (2005 ja Kyyn punainen maito (2006) ei ole mainintaa Sami Mattilasta päähenkilönä.
