Kirjastoalan erikoistietokantoja Library and Information Science Abstractsia(LISA) ja EBSCO -tietokannasta löytyvää Library, Information Science @ Technology Abstractsia(LISTA)kannattaa kokeilla, mutta on syytä rajata aihealue tarkemmin, sillä psykologia on hakusanana liian laaja. Usein on hyödyksi aloittaa haku tietystä tutkijasta, jonka työstä on kiinnostunut. Copac -tietokantaa kannattaanee myös kokeilla.
The British Libraryn Internetsivuilla, osoitteessa www.bl.uk, kirjastoammattilaisille tarkoitettujen linkkien joukossa on tutustumisen arvoinen Internet Library for Librarians, jossa on esim. luetteloita kirjastoalan tieteellisistä lehdistä.
SAP on yritysten ja julkisyhteisöjen käyttämä taloushallintoon liittyvä tietojärjestelmä, jolla voidaan kontrolloida esimerkiksi kirjanpitoa ja varastotoimintoja.
Itse "SAP" on lyhenne saksankielisistä sanoista. Laajemmin se tulee esille SAP-ohjelmistokonsernin koko nimessä: "Systeme, Anwendungen und Produkte in der Datenverarbeitung Aktiengesellschaft", eli alkuosa vapaasti käännettynä "järjestelmät, sovellukset ja tuotteet".
Useissa Puolustusvoimien julkaisuissa esiintyvä numerosarja, "SAP-koodi", liittyy siis Puolustusvoimien omaan julkaisutoimintaan sekä sen taloushallintoon.
Suomen Heraldinen Seura ylläpitää vaakunarekisteriä. Jos kuoronne standaari on aikoinaan sinne rekisteröity, niin saatte ilmeisesti tarvittavat tiedot sieltä.
http://www.heraldica.fi/Toiminta/Rekisteri/rekisteri.htm
Suomen Heraldiseen Seuraan kannattaa ottaa yhteyttä standaariin liittyvissä kysymyksissä ja myös uuden suunnittelussa.
http://www.heraldica.fi/Etusivut/suomi.htm
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
Jari P. Havia ja Pentti J. Mäntynen, Liputusopas - tietoa liputuksesta ja lipuista, 1998
Heraldiikan opas (toim. Kimmo Kara), 1998
Olof Eriksson, Heraldiikka ja symbolit. Opas heraldisten tunnusten muotoilun perusteisiin, 1982
Kimmo Kara, Vaakunaselitys. Opastusta vaakunaselityksen laadintaan, 2010
Sederholmin vuonna 1757 valmistunut talo on Helsingin varsinaisen kantakaupungin vanhin säilynyt kivitalo. Suomenlinnassa on useitakin vanhempia rakennuksia, koska sen linnoitustyöt aloitettiin jo v. 1748.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Helsingin_vanhimmista_rakennuksis…
Suomenlinnan ja myös koko Helsingin vanhin varsinaisista linnoitusrakennuksista erillään sijaitseva hyötyrakennus on ns. Paikallismajurin talo, joka rakennettiin v. 1753-1756.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paikallismajurin_talo
Ks. myös Suomenlinnan rakennusten historia / [toimituskunta: Pekka Kärki .. et al.] Helsinki : Museovirasto, Suomenlinnan hoitokunta, 1997.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1100699__Ssuomenlinnan%20r…
Hal Sirowitzin runo Lukutunti on englanninkieliseltä nimeltään Reading Lesson. Sirowitzin runokokoelman Mother said (1996) sisällysluettelo löytyy esimerkiksi alla olevasta linkistä Brown University Libraryn sivulle. Äiti sanoi -kokoelman suomensi Hanna Kjellberg vuonna 2000.
Sirowitz, Hal: Äiti sanoi (suom. Hanna Kjellberg, Like, 2000)https://search.library.brown.edu/catalog/b2515383
https://finna.fi
Keravan kaupunginkirjaston sivuilla sanotaan näin:
"Palauta KIRKES-kirjastoista lainattu aineisto siihen kirjastoon, mistä olet sen lainannut. Jos laina palautetaan eri kuntaan kuin mistä se on lainattu, palautuksesta peritään 50 sentin kuljetusmaksu":
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/palauttaminen
Tarkempaa tietoa omasta tilanteestasi saat suoraan Tuusulan kirjastosta. Yhteystiedot alta:
https://www.tuusula.fi/index.tmpl?sivu_id=2538
Hei
Oletan, että haluat päästä lukemaan kirjaston kautta? Jos voit maksaa vähän löytyy maksullisia äänikirja- ja kirjapalveluita.
Suomalaisisissa kirjastoissa tarkistamme henkilöllisyyden kirjastokorttia tehdessä. Ilman korttia et pääse e-aineistoihin.
Helle-kirjastoissa on e-asiakkuus nyt koronan aikaan. E-asiakkuuden saat soittamalla tai lähettämällä turvallisen sähköpostin tietojesi kanssa. Tarvitsemme henkilötunnuksen, osoitteen, sähköpostiosotteen, puhelinnumeron ja toivomasi PIN-koodin (neljä numeroa). Saat sitten kirjastokortin numeron ja voit käyttää e-palveluita. Katso täältä mitä e-palveluita Helle-kirjastot tarjoavat: https://helle.finna.fi/Content/e-aineisto. Saman linkin kautta löydät myös kirjastojen yhteystiedot.
Tuomioistuinten tuomiokirjoja eli pöytäkirjoja on arkistoituna Kansallisarkistoon. Erilaisista tuomiokirjoista löytyy tietoa Kansallisarkiston verkkosivuilta: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Tuomiokirjat
Kiuruvesi näyttää kuuluneen Pielaveden tuomiokuntaan ja Kiuruveden käräjäkunnan pöytäkirjoja löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=1058200248 Niiden käyttö on mahdollista kaikille
Mikäli palvelusta ei löytämäsi pöytäkirjoja löydy, kannattaa olla yhteydessä heidän asiakaspalveluun.
Hän kävi Suomessa kaksi kertaa, vuosina 1976 ja 1994.
Lähteet ja lisätietoa
Yle 21.4.2016: Kuningatar Elisabet ll rämpi metsässä Suomessa vuonna 1976 – katso ainutlaatuinen video https://yle.fi/a/3-8821580
Yle 21.4.2016: Video: Kuningatar Elisabetin toinen vierailu Suomessa https://yle.fi/a/3-8821914
Ilta-Sanomat 1.5.2019: Kuningatar Elisabet rämpi happamana suomalaismetsässä 43 vuotta sitten – hakkuutyömaakin tarkastettiin miinaharavalla https://www.is.fi/kuninkaalliset/art-2000006089161.html
Joseph von Eichendorffin novellia Das Marmorbild (1819) ei ole suomennettu.
Sigmund Freudin esseen "Wahn und die Träume in W. Jensens Gradiva" suomennos "Harhakuvitelmia ja unia W. Jensenin Gradivassa" sisältyy teokseen Uni ja isänmurha : kuusi esseetä taiteesta (valinnut ja suomentanut Mirja Rutanen, Love Kirjat, 1995).
Uni ja isänmurha -teos Helmet-kirjastoissa
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Hei,Venäjänkielisen kirjaston kotisivuilla ilmoitetaan neljän työntekijän (kirjastopedagogin) ja aluepäällikön tiedot.Lisätietoa:Venäjänkielinen kirjasto:Kirjastot ja aukioloajat | helmet.fi (finna.fi)
Hyvä johdatus aiheeseen ja aiempaan kirjallisuuteen on Eero Auvisen väitöskirja vuodelta 2015:
Auvinen, E. (2015). Krimin sota, Venäjä ja suomalaiset: Siviilit rannikoiden puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin sekä Venäjän suomensuhteisiin. Turun yliopisto.
Sodan aikana palvelleista suomalaisista löytyy arkistoaineistoa Kansallisarkistosta. Kansallisarkiston autonomian ajan aineistoista löytyy lisätietoja Arkistojen Portti -palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Palvelus_armeijassa#Autonomian_aika_.281809-1917.29
Else Lassilan Hyväntuulenlaakso-teoksessa (1995) seikkailee Kitja-niminen henkilö. Romaanin salamaalaiset muistuttavat ulkoisesti hieman peikkoa. Voisiko tämä olla etsimäsi kirja?
Siivoussektori-lehden numerossa 6/1996 on artikkeli Oivanen, Elina: Huomenna mennään Korkeasaareen, jossa eläintarhaa esitellään mm. siivouksen näkökulmasta.
Teho-lehden numerossa 2/1998 on artikkeli Peltonen, Mika: Tutkimustoimintaa Korkeasaaren eläintarhassa. Siinä kerrotaan eläintenhoidon ja eläintenhoitajien työmenetelmien kehittämisestä Korkeasaaressa.
Työ, terveys, turvallisuus -lehdessä 7/2003 on artikkeli Mäkinen, Terhi: Kylmää ja kuumaa Korkeasaaressa, jossa kerrotaan eläintenhoitajien työstä Korkeasaaressa.
Joissakin Korkeasaari-lehden (ISSN 1238-4550) numeroissa käsitellään todennäköisesti myös siivousta.
Seuraavissa kirjoissa saattaa olla tietoa Korkeasaaren siivouksesta:
- Koivisto, Ilkka: Elämää Korkeasaaressa (ISBN 951-1-...
"Saituri" -näytelmästä löytyy niukasti analyysejä. Tässä kirjoja ja lehtiartikkeleita:
KIRJOJEN kirja. Toim. Juha Salokannel. Otava, 1995. s. 179 - 184. (Sisältää Jouko Tyyrin artikkelin)
REFERENCE Guide to World Literature, Volume 2. St. James Press, 1995. s. 839 - 840.
Lehtiartikkeleita:
HÄLLSTRÖM, Elisa: Tasapaino puuttuu nykyajastakin. Teatteri (2000) nro 3 s. 25
INTERNET-osoitteita:
http://www.theatrehistory.com/french/miser001.html
http://www.curtainup.com/miserprl.html
Oulun yliopiston kirjastossa on kokoelma englanninkielisiä analyysejä Molieren teoksista, niihin
mahdollisesti sisältyisi myös "Saituri" -näytelmän analyysejä
Kirjastonhoitaja ei ole asiantuntija ötökkäaiheissa, mutta ötökkä vaikuttaisi metsätorakalta. LinkitÖtökkätieto: Metsätorakka https://www.otokkatieto.fi/species?id=179Aiempi vastaus samasta aiheesta: https://www.kirjastot.fi/kysy/loysin-keittion-lattialta-aamulla-kyseise…
Suomessa julkaistuista lehdistä löytyy tutkimustietoa mm. seuraavista lähteistä:
Aikakauslehtien liitto, katso kohdasta Tutkimustietoa aikakauslehdistä, osoitteessa
http://www.aikakauslehdet.fi/
Sanomalehtien liitto, katso Tietoa ja tilastoja, levikit osoitteessa http://www.sanomalehdet.fi/I
Ilmaislehdistä on tehty Suomen ilmaislehdet 2004 -tutkimus. Tutkimuksen loppuraportti valmistui helmikuussa 2005 ja se on julkaistu Sanomalehtien Liiton toimesta.
Lehdistä koottuja tietoja löytyy myös vaivatta Suomen lehdistö -lehden numerosta 6/2005
Kysymyksessäsi et tarkoin yksilöi, mitä teoksia tarkoitat. Oletan toivomiesi kirjojen liittyvän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta vastattyyn kysymykseen "Mistä saisin tietoja Raivolan lastenkodista. Vastauksessa mainituista teoksista: Punaorvot 1918 / Mervi Kaarninen ja Suomen lastensuojelun historia löytyvät Helmet-tietokannasta. Koposten suku 1 ja 2 –kirjat ovat luettavissa Kansalliskirjastossa, jos haluat ne kotilainaan voit ottaa yhteyttä Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluun. Kaukopalvelu tilaa kirjat sinulle haluamaasi Helsingin kirjastoon. Kaukolaina maksaa 4 € / kirja. Karjala-lehteä voit käydä kansalliskirjastossa lukemassa mikrofilmimuodossa. Halutessasi voit tilata artikkelin myös Helsingin kaupunginkirjaston...
Saksalla oli 1.maailmansodassa Afrikan siirtomaissaan kolme erillistä sotilasosastoa (Schutztruppe): Itä-, Länsi- sekä Lounais-Afrikassa.
Askareita, eli siirtomaiden alkuperäisasukkaista värvättyjä sotilaita taisteli erityisesti Itä-Afrikan osastossa Tansanian seudulla, joka koostui juuri ennen 1. maailmansodan alkua kaikkiaan neljästätoista komppaniasta. Eversti Paul Emil von Lettow-Vorbeckin komentaman joukko-osaston kokonaisvahvuus oli tuolloin 2772 sotilasta, joista paikallisia askareita oli valtaosa, yhteensä 2286 henkeä.
Länsi-Afrikan Kamerunin osasto koostui kahdestatoista komppaniasta, joiden kokonaisvahvuus oli 1855 sotilasta, ja joista afrikkalaisia oli 1650. Lisäksi Togossa oli sodan sytyttyä erillinen, myös paikallisista...
Seuraava poistokirjojen myyntipäivä on tulevana Lainan päivänä 8.2.2017. Tässä tapahtumailmoitus: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Tapah…
Valitettavasti poistomyynnistä ei voi etukäteen varata tai tiedustella teoksia. Poistojen kokonaismäärän ja moninaisten syiden vuoksi emme voi tietää, mistä syystä teos tulee milloinkin poistetuksi. Esimerkiksi todella epäkuntoiset teokset menevät suoraan kierrätykseen.
