Voit uusia lainasi Keskikirjastojen verkkokirjastossa, jos sinulla on kirjastokortti ja siihen liitetty nelinumeroinen PIN-koodi. Kirjastokortin numero on käyttäjätunnuksesi ja koodin saat lähimmästä Keskikirjastojen toimipisteestä tai kirjastoautosta. Tässä ohje lainojen uusimiseen verkossa: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#renewals
Lainan voi uusia vain silloin, kun siitä ei ole varausta.
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Houre kokoelmasta Paljain jaloin (1929).Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Paljain jaloin -kokoelmasta (s. 21).https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100644/Paljain_jaloin_runoja.pdf?sequence=1&isAllowed=yRuno sisältyy myös esimerkiksi Kailaan runojen valikoimaan Runoja (1932).https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka_Purjehti.pdfUuno Kailaan Paljain jaloin (1928) HelmetissäUuno Kailaan Paljain jaloin (2005) Helmetissä
Kirjastossa on jonkin verran selkokielellä kirjoitettuja ruotsinkielisiä kirjoja, jotka toimivat hyvin kielen opiskelun tukena. Osa näistä kirjoista on suunnattu alakoululaisille, mutta myös nuorten kokoelmassa on muutama selkokirja. Yläkoululaiselle sopivaa luettavaa voi hyvin löytyä aikuisten kokoelmastakin; esimerkiksi joistain suosituista dekkareista on tällaisia selkokielisiä versioita. Kirjoja voi hakea verkkokirjastosta hakusanoilla "lättlästa böcker".
Suomi-Kiina sanakirjoissa on merkkien lisäksi kirjoitettu sanojen ääntämysasu latinalaisin kirjaimin. (nk.pinyin-translitteraatio). Sanat on järjestetty tämän ääntämysasun mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tiedossamme ei ole sellaista Suomi-Kiina sanakirjaa, josta kirjoitusmerkit olisi jätetty pois, sillä kiinan kielessä on useita samoin ääntyviä sanoja, joiden merkitys kirjoitetussa tekstissä selviää kirjoitusmerkin avulla.
HelMet-tietokannasta löytyvät Suomi-Kiina sanakirjat:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomi-kiina+sanakirjat+and+not…
Hei,
voisikohan kyseessä olla 8-osainen Intiaanikansat –sarja (alkuperäiseltä nimeltään 500 Nations)?
Sarjan ensiesitys oli Ylellä TV2:lla vuonna 1996 (tämän jälkeen sarja on lähetetty uusintana neljä kertaa).
Tässä Kevin Costnerin juontamassa dokumenttisarjassa intiaanit kertovat omaa historiaansa. Sarjaa varten haastateltiin lukuisia intiaaneja, ja tehtiin laajaa taustoitustyötä, jota johti alkuperäiskansaan kuuluva Lee Miller.
Alla linkki Kanadassa ilmestyvään alkuperäiskansan omaan julkaisuun Windspeaker, jossa vuonna 1995 julkaistu artikkeli koskien 500 Nations -sarjaa
http://ammsa.com/publications/windspeaker/500-nations-aims-accuracy
Jos tämä on kysymäsi sarja, ja toivoisit uusintaa, niin voit esittää...
Emme löytäneet yhtään kirjastoa, joka olisi määritellyt tulostamisen määrästä vuositasolla.
Espoon kaupunginkirjaston itsepalvelutulostamisesta on vastattu tässä palvelussa ihan hyvin jo aiemmin, linkki vastaukseen jäljempänä.
Vastauksessa on mainittu myös Yhteispalvelupisteiden, nykyään Asiointipisteiden, tulostushinnat. Asiointipisteiden nykyisistä itsepalvelukopioinnin ja-tulostamisen hinnoista ei löytynyt tietoa, tieto selviää kysymällä sieltä. Asiointipisteiden yhteystiedot: https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Organisaatio_ja_yhteystiedot/Yhteystiedot/Espoon_asiointipisteet/Leppavaaran_asiointipiste
Itsepalvelutulostaminen Espoon kaupunginkirjastossa https://www.kirjastot.fi/kysy/maksaako-...
Tässä joitakin vinkkejä.
Maylis de Kerangalin Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät on sydämensiirron ympärille rakentuva romaani. Jodi Picoultin Sisareni puolesta pohtii sisarusten välisen elinsiirron eettistä puolta. Kazuo Ishiguron Ole luonani aina käsittelee aihetta dystopian ja tieteiskirjallisuuden keinoja hyödyntäen. John Irvingin Neljäs käsi on puolestaan absurdi ja satiirinen tarina toimittajasta, jolle tehdään kädensiirto.
Jännityskirjoista löytyvät esimerkiksi Peter Jamesin Kuolema ei käy kauppaa, Ken McCluren Luovuttaja ja Leighton Gagen Haudatut muukalaiset.
Tietokirjojen puolelta löytyy Mikko Huhtamiehen vuonna 1997 ilmestynyt Suomen elinsiirtojen historia sekä vuonna 2020 julkaistu haastattelukirja Uusi maksa, uusi...
Kunniamerkkien käytöstä on kirjoitettu yksityiskohtaisia oppaita. Käyttöoppaista ei kuitenkaan löydy suorasanaista syytä siihen, miksi kunnia- ja ansiomerkit eivät saa koskea ihoa. Syy lienee siinä, että koska kunniamerkkejä käytetään vain juhlatilaisuuksissa, tulee kunniamerkkien käytön olla kunnioittavaa. Mahdollisesti on myös ajateltu, että kunniamerkin materiaali säilyy siistimpänä, jos se ei ole kosketuksissa ihon kanssa.
Lisätietoa:
Tetri, Juha E.: Kunniamerkkikirja (2003)
Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien julkaisema kunniamerkkiopas (2019): Kunniamerkkiopas 3 painos – Ordenshandbok, 3 upplagan - Ritarikunnat
Hei, Ilta-Sanomat järjesti vuonna 2013 äänestyksen, jossa valittiin Suomen aurinkoisinta laulua. Mukana on monta tuttua ja iloista iskelmä-klassikkoa. Tässä muutama esimerkki iloisista iskelmistä IS:n listalta:(Sinä olet) Aurinko - Samuli EdelmannAamu - Pepe WillbergAnttilan keväthuumaus - Tapio RautavaaraAsfaltti polttaa - TehosekoitinAuringossa - Mari RantasilaAurinko - NeljänsuoraDirlandaa - Kai HyttinenJäätelökesä - MaaritKesä ja yö - EiniKesäkatu - DannyKäyn ahon laitaa - Junnu vainioPaista Päivä - ...
Olin yhteydessä suoraan Alkoon, ja tässä vastaus, jonka sain palveluneuvojalta:"Tässä kuvassa on pulloja eri vuosikymmeniltä. Vasemmalta lähtien: Alkon pullottamia italialaisia vermutteja ja sitten on Alkon oma valkoinen vermutti. Tässä on kuvat Alkon omista vermuteista ja vasemmassa kuvassa on makea valkoinen ja oikealla puolestaan makea punainen. Tässä on myös kuva Marlin Vermettosta. Näiden vermuttien hinnat ovat olleet vuoden 1979 hinnastossa n. 20-24 markan tienoilla. Makueroihin en valitettavasti saanut vastausta. Toivottavasti näistä on apua ja mikäli herää kysyttävää, niin autamme mielellämme." Lisäkysymyksiä Alkon tuotteista voi esittää suoraan Alkolle. Yhteystiedot löydät täältä: https://...
Kirjastoautotoimintaa käsittelevää uudempaa kirjallisuutta näyttäisi olevan tarjolla melko niukasti. Uusimmat koko maan kirjastoautotoimintaa koskevat teokset ovat yli kymmenen vuotta vanhoja.
Kyöstiö, Antero : Kirjastoautoselvitys : vuoden 1989 kirjastoautokyselyn tulokset (1991)
Kirjastoautotoiminta (1985)
Paikallisemmalla tasolla aihetta käsittelee seuraava teos:
Määttänen, Antero : Kirjastoautotoimintaa 35 vuotta : Mikkelin maalaiskunnan kirjastoautopalvelut 1966-2001 (2001)
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy kaikkiaan 80 kirjastoautoja käsittelevää artikkelia. Tässä muutama esimerkki:
Verho, Seppo : Kirjastoautot yhtykää! : kirjastoautopäivät Lahdessa (Kirjastolehti 2005, nro 6, sivu 20)
Verho, Seppo : Helmin ensimmäinen...
Annarella-nimeä ei ole almanakassa eikä sitä löydy myöskään nimioppaista. Se voisi olla Anna-nimen lempinimi tai Annabella-nimen muunnos. Myös Annukka on joidenkin a-kirjaimella alkavien nimien, kuten Annan ja Annikin, lempinimi (Lähde: Saarikalle, Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön). Annukka on ollut almanakassa vuodesta 1973. Kaisa-nimestä on kyselty ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla tyhjään ruutuun sanat Kaisa etunimet.
Hei! Kysymykseesi ei valitettavasti ole löytynyt vastausta. Palaamme asiaan, jos saamme jotain kautta myöhemmin selville, mistä yrityksestä oikein on kysymys. Tai ehkäpä joku tämän lukijoista tunnistaa kuvan logon.
Kirjastoissa tapahtuva ns. mediakasvatus ei voi pohjautua muuhun kuin Kirjastolakiin, joka säätelee yleisten kirjastojen toimintaa. Sen toinen pykälä kuuluu seuraavasti: "Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä."
Kirjastojen käytännöllisiin tavoitteisiin voi tutustua parhaiten aihepiiriä käsittelevän verkkosivun kautta: http://www.kirjastot.fi/fi/...
Faulknerin novellia Delta Autumn ei Suomen kansallisbibliografiasta ja Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista saatujen tietojen perusteella ole suomennettu.
Hei! Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy yksi Etelä-Afrikkaa esittelevä matkailu-dvd, julkaistu viime vuonna (Discovery Atlas -sarjaa):
Etelä-Afrikka
Etelä-Afrikka [Videotallenne]. - [S.l.] : Future Film [jakaja], 2010. - {1 DVD-videolevy} 1 h 34 min. - (Discovery Atlas)
Alkuteos: South Africa revealed
Tekstitys: suomi, ruotsi, norja, tanska
Kertojaäänenä Andre Braugherv
1DVD
YKL: 48.28
Asiasanat: dokumenttielokuvat : Etelä-Afrikka ; Etelä-Afrikka : matkaoppaat ; Etelä-Afrikka : historia ; Etelä-Afrikka : kulttuuri ; Etelä-Afrikka : yhteiskuntaolot
LK: Young, Nic (ohj.) ; Braugherv, Andre (esitt.)
- Eteläafrikkalaista musiikki-dvd:tä ei ole. Yksi Sarah Brightmanin konserttitaltiointi Etelä-Afrikasta löytyy, mutta dvd ei...
Kyseistä kohtaa en valitettavasti Nalle Puh kirjaa selaillessa löytänyt. Nalle Puhin filosofiasta ja sanonnoista löytyy myös kirjoja esim. seuraavat: Nalle Puhin viisaita lauseita ( WSOY, 2003), Nalle Puhin pieni kirja viisaudesta ( WSOY, 2000), Roger E. Allen: Nalle Puh ja ongelmanratkaisun taito (WSOY, 1998), Benjamin Hoff: Nalle Puh ja Tao ( WSOY, 1999), John Tyerman Williams: Nalle Puh ja psykologit (WSOY, 2001),Roger E. Allen: Nalle Puh ja menestyksen taito (WSOY, 2004) ja John Tyerman Williams: Nalle Puh ja filosofit (WSOY, 2004)
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Kirja on määritelty aikojen kuluessa monin eri tavoin. Samanakin aikana voi eri tarkoituksia varten olla erilaisia määritelmiä. Kirja on myös esimerkiksi paperimäärän mitta, jolloin puhutaan aivan eri asiasta.
Kysymässäsi merkityksessä vuoden 2006 Nykysuomen sanakirja (1. osa: A-K) määrittelee kirjan näin: ”(paksuhko) nidos paperiarkkeja, joissa on tav. painettua tekstiä, kuvia t. molempia; sen muotoisena (joskus useina nidoksina) ilmestynyt t. ilmestyvä kirjallinen tuote.” (s. 545).
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan kirja on ”ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi.” http://www.stat.fi/meta/kas/kirja....
