Kyselin Helsingin kirjastoista, mutta vain yksi kirjasto ilmoitti, että heillä on yksi kappale Virkisty Vantaanjoella -esitettä.
Sinun kannattaa ehkä kysyä vielä Tikkurilan kirjastosta sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:stä, joka julkaisee esitteitä.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n sivuilla on linkki esitteisiin ja esitteet ovat myös tulostettavissa.
https://www.vhvsy.fi/uutiset/8271/paivitettyja-virkisty-vantaanjoella--…
https://www.vhvsy.fi/files/upload_pdf/10181/Vantaanjoki_esite.pdf
https://www.vhvsy.fi/files/upload_pdf/10180/Keravanjoki_esite.pdf
Valitettavasti vastaajamme eivät muistaneet tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Veijo Meren kirjassa C.G. Mannerheim, Suomen marsalkka (WSOY 1998) todetaan Mannerheimin avierosta seuraavasti " Keväällä 1919 Mannerheim järjesti virallisen avieron. Hänellä oli kiire. Tornion raastuvan oikeudessa se kävi nopeimmin ja herätti vähiten huomiota." (s.172)
Sokerijuurikas on kehitetty sokerikasviksi juurikkaasta. Kun punajuuresta on sen pitkän viljelyn aikana kehitetty meheväjuurisia lajikkeita, jotka eivät helposti puudu, on sokerijuurikkaan jalostustyössä pyritty tyydyttämään sokeriteollisuuden tarpeita. Sokerijuurikas on sitkeäkuituinen eikä maukkaudessa vedä vertoja esimerkiksi punajuurelle tai muille Suomessa viljellyille juureksille. Sitä käytetään paljon karjanrehuna.
1920-1930-luvulla keittokirjoissa oli joitain ohjeita: Sokerijuurikeitto, Keitetyt sokerijuuret, Sokerijuurimuhennos, Marjapuuro sokerijuurikkaan kera, Puolukkahilloke sokerijuurikkaan kera. Toisen maailmansodan aikaisissa pula-ajan keittokirjoissa ei noita ohjeita enää löydy. Kahvinkorvikkena ja siirapin tekoon sitä...
Itäkeskuksen kirjastosta on lainattavissa cd-rom A night to remember. Luettelointitietojen mukaan kyseessä on ohjelma Titanicin tuhosta pohjautuen englantilaiseen filmiin Titanic story vuodelta 1958. Tietojen mukaan filmi sisältyy kokonaisuudessaan cd-romiin. Tarkemmat tiedot kyseisestä cd-romista löytyvät Helmet-tietokannasta www.helmet.fi.
Hei!
Espoon kirjastoissa Entresse, Sello, Tapiola on, kannattaa varata aika, valitettavasti ei Vantaalla.
Keskustakirjasto Oodissakin ehkä on. Voitte kysyä asiasta suoraan heiltä: 09 3108 500 tai oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Punaisen valon aallonpituus on pisin ja violetin lyhyin näkyvän valon aallonpituuksista. Mitä lyhyempi aallonpituus on, sitä enemmän valo taittuu spektrissä. Tästä syystä esimerkiksi sateenkaaren alimpana on violetti ja ylimpänä punainen väri: kaaren alin väri joutuu ikään kuin "ahtaimmalle" ja taipuu eniten lyhyen aallonpituutensa ansiosta.
Toisaalta taas violetin valon taajuus on suurin ja punaisen pienin. Näiden ulkopuolelle jäävät niin suuret ja pienet taajuudet, ettei niitä niitä voi ihmissilmällä nähdä (vrt. radioaallot, jotka ovat hyvin pienitaajuisia).
Se, miksi näemme vain tietyt värit ja juuri tietyt värit, on näköaistin varaista. Silmä itse säätää valoherkkyyttään eli adaptoituu sen mukaan, paljonko valoa...
Kyseessä on Jukka Itkosen runo Kirje äidille kokoelmasta Laulu laulusta (1994). Runon voi lukea myös teoksesta Äideistä parhain : runoja äideille (toim. Tuula Simola, 1997, s.57). Runo alkaa riveillä "Sinä hymyilet salaperäisesti / haalistuneessa valokuvassa hyllyn reunalla..."
https://finna.fi/Record/helmet.1312565
Kirjastoilla on yleenä hekilöitä, jotka hoitavat kaukopalvelua. Kaukopalvelu on aineistojen välittämistä kirjastojen kesken.
Kaukopalveluvaraus kannattaakin tehdä siihen kirjastoon, josta sen haluaa noutaa. He hoitavat tilaamisen eteenpäin ja toimittavat saapuvan varauksen haluttuun lähikirjastoon.
Kun varaus saapuu lähikirjastoon, siitä tiedotetaan varaajalle joko sähköpostilla tai puhelimella. Kirjastot.fi sivustolla on lisää tietoa kaukopalvelusta. https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu?language_content_entity=fi
Mikael Karvajalka on seikkailuromaani kasvukertomus. Samalla se on hyvin perinteinen romaani. Kirjan tapahtumat etenevät aikajärjestyksessä niin, että päähenkilö, Mikael Karvajalka, kertoo tapahtumista omalla äänellään. Kirja muistuttaa kovasti Waltarin kuuluisampaa teosta Sinuhe egyptiläistä. Kirjassa kaksi ystävystä, Mikael ja hänen kasvattiveljensä Antti kasvavat aikuiseksi Turun kaupungissa ja lähtevät seikkailemaan 1500-luvun alun Eurooppaan. Lapsuus käydään läpi parin sivun viittauksessa, varsinainen tarina alkaa kouluajasta. Mikaelin syntymävuotta ei kerrota, mutta tarina päättyy vuoteen 1527, jolloin päähenkilö on nuorehko aikuinen mies. Nopean avioliiton jälkeen leskeksi jäänyt, mutta lapseton mies. Kirjassa kyllä tapahtuu...
80-luvulla julkaistuja lapsilukijoille suunnattuja tietopuolisia delfiiniaiheisia kirjoja ovat ainakin Erkki Wessmanin Ystävämme delfiinit (Lehtimiehet, 1985) ja Michael Foxin Nick-Nick pullonokka (WSOY, 1986). Kaunokirjallisuudesta voisi mainita pari aivan 90-luvun alussa ilmestyttä kirjaa: Margaret Davidsonin Yhdeksän unohtumatonta delfiiniä (WSOY, 1991) ja Jacques Breuilin Tomi ja delfiinien salaisuus (Kirjatoimi, 1991). Kelpaisikohan jokin näistä?
Seppo Hovi on säveltänyt kaksi musikaalia, molempiin tekstin on kirjoittanut Arvi Arjatsalo.”Outolintu” on julkaistu nuottina, jossa ovat musikaalin lauluosuudet, sanat, libretto, pianosäestys ja sointumerkit (Musiikki Fazer FM07705-7, 1986; 41 sivua), ja nuottina, joka sisältää musikaalin teksti- ja lauluosuudet ilman säestysnuotinnosta (FM07706-5; 26 sivua). Turun seudun musiikkiopisto on julkaissut musikaalin esityksestä cd-levyn (TSMO-001, [1998]). Verkosta löytyy myös tallenne musikaalin esityksestä Kuivaniemen koululla 29.05.2015:https://www.youtube.com/watch?v=LKZfKLm0WNE”Joulukalla” on julkaistu nuottina, jossa ovat musikaalin lauluosuudet, sanat, libretto, pianosäestys ja sointumerkit (Fazer FM06347-9, 1979). Musikaalin...
Hei,
valitettavasti Kirkkonummen kirjasto ei kuulu Lukki-kirjastokimppaan, eikä meillä ole kuljetusta kirjastojemme välillä.
WebOrigon monihaussa on mahdollista hakea samanaikaisesti myös Kirkkonummen aineistokokoelmasta, mutta se tulee noutaa itse ko.kirjastosta, Lukki-kirjastokorttikaan ei käy siellä.
Jos hakemaasi kirjaa ei löydy Lohjalta, sen voi kaukolainata tai jos se on Lohjalta lainassa, se voidaan varata jostain toisesta Lukki-kirjastosta.
Helmetistä (http://www.helmet.fi) löytyy kirjallisuutta sanoilla karjalaiset ja evakuointi (rajauksena kirja). Tässä suora linkki em. hakuun http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sevakuointi%20karjalaiset__F….
1940-luvun kirjallisuutta voit hakea esim. sanoilla kaunokirjallisuus ja 1940-luku ja tehdä haluamasi rajaukset. Näilä hakusanoilla ilman rajauksia löytyi lähes 1300 teosta.
Apua tiedonhakuun saat Helmet-kirjastoista.
Lydia Wictorzonin nimeä ei mainita ainakaan seuraavissa Suomen lähetystyön historiaa käsittelevissä kirjoissa
- Kuilun reunalla : Suomen lähetysseura Kiinassa 1926-1929 / Pekka Lund (2006)
- Uskoa teoiksi 150 vuotta : Suomen lähetysseura 1859-2009 / toimittanut Liisa Hovila-Helminen (2008)
- Eevat apostolien askelissa : naislähetit Suomen lähetysseuran työssä 1870-1945 / Kirsti Kena (2000)
- Jumalan kannattelu : tutkimus kristillisen vakaumuksen vaikutuksesta lähetystyön kriisin käsittelyyn Kiinassa 1920-luvulla / Pekka Lund (2008)
Jumalan kannattelu -kirjassa käsitellään myös muita kuin Suomen lähetysseuran lähetystyön tekijöitä.
Matti Peltolan kirjassa Lähetystyö ja kansankirkko (1989) mainitaan vuonna 1890 Ruotsissa syntynyt Linus...
Kappale on alun perin Boots Randolphin levyttämä Yakety sax. Tunnetuin se lienee kuitenkin Benny Hillin TV-showssa käytettynä sanattomien sketsien taustamusiikkina. Monien mielissä Yakety sax assosoituu niin voimakkaasti Hilliin, että usein siihen viitataan nimellä Benny Hill theme. Benny Hill -version sävelmästä esittää Ronnie Aldrich orkestereineen.
https://www.youtube.com/watch?v=ZnHmskwqCCQ
https://www.youtube.com/watch?v=MK6TXMsvgQg
Hei!
Näistä voisi olla apua:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslai…
http://www.helsinki.fi/vvks/lyhenteet_ja_ortografia/katsaus_ortografiaa…
Kotimaisten kielten keskuksessa työskentelee Pertti Lauerma niminen henkilö, puh 0295333249. Hän voi auttaa teitä tai ainakin tietää mistä apua saa.
https://www.kotus.fi/palvelut
Kyseessä on Matti Nummensalon (ent. Nummelin) runo Olen peltomies.
Runo sisältyy teoksiin Suomen lasten lukukirja 1954 ja Lapsuuden isänmaa : Otavan IV lukemisto (1952).
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1028096?sid=2985804…
https://finna.fi/Record/kuopio.102881?sid=2985808098
Voit tilata kirjan omaan lähikirjastoosi.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1839684?term=valm…
Kirjastomme lastenosaston kollegat vinkkasivat muun muassa näitä kirjoja ulkopuolisuudesta ja erilaisuuden tunteesta: Lastenromaaneja:Saku Heinänen: Zaida ja lumienkeliPetra Lillsund Botéus: Mun rasittava elämäMari Kujanpää: Minä ja muroMari Kujanpää: Emman salainen toiveLaura Lähteenmäki: Laske salaa kymmeneen Satu-Lotta Pitko: Neela NeulansilmäKerstin Johansson: Näkymätön Elina Lisäksi pari nuortenkirjaa, jotka voisivat sopia myös nuoremmille lukijoille:Mari Kujanpää: RumuuspäiväkirjaArja Puikkonen: Liitopoika Pelkoja ja niiden kohtaamista käsittelevät esimerkiksi nämä:Mari Tammi: Hilda, Tilda ja tohtori Urhean pelkokuuriDavid Almond: TulennielijätPer Olov Enquist: Kolmen luolan vuoriTeosten saatavuustiedot voit...
På Åbo stadsbibliotek hittar man med ämnesordet "avantouinti" boken
"Avantoon! Avantoon!: Turun avantouimarit ry 1957-1997. En version av
boken finns på nätet(http://personal.inet.fi/musiikki/jyrijussi.rekinen/avanto.htm).
Annars hittar du artiklar med ämnesorden "vinterbad" och "avantouinti" i referensens artikeldatabaser (t.ex. Artikelsök, Aleksi och Kati). I Hufvudstadsbladet 1996-03-11 ingick en artikel av Hedda Biström "Larmet går till hypothalamus därför känns det bra att vinterbada".
På nätet på adressen: http://w.1.173.telia.com/~u17303660/vinterbad.html finns det också kortfattad information om vinterbadning.
