Tein Helmet-haut sanoilla Eu ja Venäjä. Haku toi esiin 10 kirjaa aiheesta. Kirjat ovat melko vanhoja (1998-2017) Esim.
Länttä vai itää : Suomi ja geopolitiikan paluu / Hannu Himanen. 2017 ja Ulkopolitiikkaa / Matti Vanhanen. 2016. Linkki hakutulokseen.
Kun vaihdoin hakusanoiksi Euroopan Unioni ja Venäjä, kasvoi tulos jo 48 kirjaan ja kirjat ovat uudempia. (- 2023) Esim.Epävarmuuksien aika : kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? / toimitus: Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston työryhmä. 2023 ja Jättiläisen jalanjäljet : alaviitteitä suomettumisen historiaan / Jukka Tarkka. 2023. Linkki hakutulokseen.
Helsingin kaupunginkirjastossa on budjetissa varattu rahaa tapahtumia varten. Rahat on jaettu alueittain, ja alueen kirjastot sopivat keskenään miten rahat ja tapahtumat jaetaan, jotta ne jakautuisivat tasaisesti alueelle. Vain osa tapahtumarahoista on musiikkitapahtumia varten. Tapahtumat, joista maksetaan, pyritään suunnittelemaan noin vuodeksi etukäteen. Kirjastoihin voi aina tarjota tapahtumia tai esityksiä, mutta kovin suuria kuluja kirjastoilla ei ole varaa maksaa. Kysyä kannattaa, joka tapauksessa. Jos rahoitus mahdollistuu jotain muuta kautta, niin useimmiten kirjasto voi tarjota esiintymispaikan. Parhaiten tilanne selviää kysymällä asiasta siitä kirjastosta, mihin olisi tapahtumaa tai esitystä tarjoamassa....
Ensimmäinen suomennos kirjasta Tuulen viemää ilmestyi 1937 Maijaliisa Auterisen suomentamana. Alkuperäinen Gone With the Wind oli julkaistu 1936, eli hyvin nopeasti kustantaja Otava sai teoksen suomennettua. Kirja julkaistiin kaksiosaisena.
Löydät WSOY:n laatiman lyhyehkön kirjailijaesittelyn kustantamon sivuilta http://www.wsoy.fi/, osasta Kirjailijagalleria.
Teoksessa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita : 3" /toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 2001, on sivuilla 107-111 artikkeli Elina Karjalaisesta.
Elina Karjalainen on kirjoittanut myös omaelämäkerrallisen romaanitrilogian "Isän tyttö : lapsuuden muistelmia" (1999), "Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta" (2000) ja "Koskesta suvantoon : muistelmia vanhenemisen vuosilta" (2001).
Varaussivulla on teksti: "Älä käytä selainohjelman Paluu (Back) -painiketta, kun poistut tältä sivulta. Muutoin samasta aineistosta saattaa syntyä useita varauksia. Käytä sivulla olevia painikkeita Teoksen tiedot, Takaisin omiin tietoihin tai Aloita alusta".
Tämä viesti tarkoittaa sitä, että kannustamme asiakkaita käyttämään HelMet-palvelun omaa navigointia selaimen painikkeiden sijaan. Aineistohaku ja varausjärjestelmä eivät valitettavasti ymmärrä halutulla tavalla selaimen omilla painikkeilla liikkumista.
Mutta: aina takaisin alkuu palaaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan esimerkiksi klikkaamalla ohjeen mukaisesti vaikkapa Teoksen tiedot -> Takaisin listaan pääsee edeltäneeseen hakuun takaisin.
Laulussa Pikku Liisan joululahjahommat lauletaan näin: Liisa äidin lapsukainen kutoo nurkassansa sukkaparin punaisen nyt pikku sormillansa... (säv. Knut Söderström, suom. san. Maija Konttinen). Tämä laulu löytyy ainakin kahdesta nuotista: Lasten laulelmia 1: säestyksin koteja ja kouluja varten / koonnut Helmi Vainio, (Otava, 1926) ja Lasten oma laulukirja: sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille / toim. Aarne Porko, osa 2 (painoksia ainakin vuosina 1957 ja 1972). Ensimmäinen nuotti on Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ja toinen on useiden kirjastojen kokoelmissa.
Toinen laulu sukkaa kutovasta Liisasta, joka ei kylläkään kudo nurkassa, on laulu nimeltä Sukkapuikot. Laulu on teoksessa Pohjanmies, Juhani, Lauluja...
Kysymyksessä kuvailtu elokuvista otettujen kohtausten käyttö ei oikein mahdu minkään "vapaan" toiminnan sallivan säädöksen sisään. Kyse ei ole sitaattioikeuden käyttämisestä, koska esityksiin ei liity itse elokuvien tai näiden kohtausten esittelemistä.
Suojattujen elokuvien julkinen esittäminen on aina luvanvaraista. Joihinkin elokuviin on kirjasto voinut saada myös julkisen esittämisen oikeuden, jolloin katkelmia tällaisista elokuvista voisi näyttää kirjaston järjestämässä tilaisuudessa.
On kuitenkin hyvin kyseenalaista, koskisiko lainauksen ohessa saatu esityslupa myös sellaista esittämistä, jossa elokuvan ääniraita on korvattu uudella. Tällaisen oman ääniraidan voi kyllä tehdä, mutta sellaisen esittäminen julkisesti edellyttää oman...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on kaikkiaaan44 nimekettä P.D. Jamesilta. Suomenkielisiä näistä on kymmenen.
Tarkemmat sijaintiedot löydät kun menet osoitteeseen http://www.libplussa.fi/ . Koska P. D. Jamesin teosten esille saaminen ei helposti onnistu tekijähaulla (James-nimiä on paljon), laitan tähän suomenkielisten teosten nimet, joiden sijainnit voit tarkistaa merkitsemmällä ne nimeke-ruutuun.
Pahuuden palkka
Oikeus on sokea
Kalman naamiot
Viaton veri
Totuus ja toiveet
Kuoleman maku
Dalgliesh ja kuolema
Sally-rukka kultatukka
Rikoskirjailijan kuolema
Murha ei sovi naiselle
Asiasanahaulla FOBIAT löytyy seuraavat suomenkieliset teokset:
Bourne, Edmund J: Vapaaksi ahdistuksesta - työkirja paniikista ja peloista kärsiville
Furman, Ben: Perhosia vatsassa - apua pelkoihin, paniikkiin ja ahdistukseen
Wetter-Parasie, Jost: Pelkojeni voittajaksi.
Kirjat löytyvät Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista, saatavuustiedot voit tarkistaa Riimi-aineistotietokannasta: http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll
Enemmän erilaisiin pelkoihin ja niiden hoitokeinoihin liittyvää kirjallisuutta voit etsiä laajentamalla hakua esim. niin, että käyttät asiasanaa PELOT ja teet rajauksen luokkiin 14 (psykologia) ja 59 (lääketiede).Käytä luokkien yhteydessä katkaisumerkkiä.
Aluksi kolme kirjaa, joista voisi olla apua:
Eurooppalainen edunvalvonta / Jorma Löhman, julk. Metallityöväen liitto, 2002, 56 s. Lindan mukaan kuuluu mm. Eduskunnan kirjaston kokoelmiin.
Liikkeessä maailmalla : kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen opas / Turo Bergman, julk. SAK, kansainvälinen osasto, 2001, s.59 kuuluu Oulun, Jyväskylän ja Turun yliopistojen kirjastojen kokoelmiin.
Ammattiyhdistystoiminnan tilanteesta yleensä kertoo kirja Näin bailaa ay-liike / Katriina Perkka-Jortikka v.2004, kenties siitä löytyisi myös jotain EU-maiden tilanteesta. Kirja löytyy Helmet-aineistohaulla http://www.helmet.fi
SAK:n, STTK:n ja AKAVAn yhteisillä KEY-Finland -sivuilla http://www.keyfinland.org/Dokumentit kohdassa "KEY Finland kalvot" löytyy...
Carl (myös Karl)Albert Ludwig Büchsel syntyi 2.5.1803 Uckermarkin Schönfeldissä Brandenburgin osavaltiossa ja kuoli 14.8.1889 Berliinissä.
Teologian opintojensa jälkeen hän toimi evankelisena pappina ensin kotipaikkakunnallaan (kuten hänen isänsä ja isoisänsäkin) ja siirtyi sieltä Brüssowiin lääninrovastiksi (=Superintendent). Sieltä hänet pyydettiin Berliinin Matthäus-kirkon kirkkoherraksi. 1852 hänestä tuli sen lisäksi tuomiokapitulineuvos ja vuotta myöhemmin Neumarktin ja Niederlausitzin alueiden päälääninrovasti (=Generalsuperintendent) (vanhassa suomalaisessa käännöksessä käytetään sanaa ”kenraali-superintendentti”).
C. Büchsel oli naimisissa Henriette Simonettin kanssa ja heillä oli v. 1849 syntynyt poika Johannes Büchsel.
Hänen...
Kirjastosta eikä Suomessa painetun kirjallisuuden luettelosta löytynyt Föhr- eikä Förare -suvuista. Airaksisen suvustakaan kertovia kirjoja ei löydy kaupunginkirjastosta mutta niitä on sentään olemassa: Näihin voi tutustua Helsingin Yliopiston kirjastossa:
Airaksinen, Lauri.
Airaksiset polvesta polveen / Lauri Airaksinen. Kuopio : Airaksisten sukuseura, 1973 (339 sivuinen)
ISBN 951-99026-7-8
Paikalla, KANSALLISKOKOELMA (käyttö vain lukusalissa)
Airaksisia polvesta polveen: sukukokous 1948.
Painopaikka Kuopio, Julkaisija Airaksisten sukuseura, painovuosi 1948.
Sivumäärä 22 s.
Yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/kirjasto/yhteystiedot/
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyvät vanhemmat lehdet mikrofilmattuina ja niistä voi myös ottaa kopioita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Myytäviä lehtiä voisi kysellä jättämällä ostoilmoituksen jollekin nettisivustolle, esim. antikvariaatti.net
http://www.antikvariaatti.net/
Hei,
kysymäsi Merja Jalon kirja, Ratsukallion uhka, on ilmestynyt vasta tänä vuonna eli 2018.
Kirjaa on tilattu Raahen kirjastoon mutta se ei ole vielä lainauksessa. Sama tilanne on muissa OUTI-kirjastoissa. Kirjaa pystyy jo varaamaan. Tällä hetkellä siihen kohdistuu 15 varausta. Voit varata kirjan joko itse OUTI-kirjastojen nettikirjastossa (tarvitset salanumeron), soittamalla numeroon 040-1356 799 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto(at)raahe.fi. Niin ja tietenkin olet tervetullut paikanpäälle kirjastoon tekemään varausta.
http://www.outikirjastot.fi/
Raahen kirjastojen aukioloajat.
Arja
Jos tarkoitus on valokuva ja levittää kyseisessä lehdessä olleita kirjoituksia ja/tai valokuvia, niiden levittämiseen tarvitaan alkuperäisten kirjoittajien ja kuvaajien lupa. "Vanha lehti" ei ole suojan kohde, mutta sen yksittäiset jutut ja kuvat ovat.
Vain sellaisia tekstejä, joita voidaan pitää tekijänoikeuden ulkopuolelle jäävinä (esimerkiksi kokouksen pöytäkirja tai yhdistyksen tms. virallinen kokousilmoitus) kohteina, voi levittää ilman lupaa, ennen kuin tekijän kuolemasta on 70 vuotta.
Heikki Poroila
Kirjastot ottavat mielellään vastaan lahjoituksina kirjoja, jotka puuttuvat kokoelmasta. Useimmiten ihmisten tarjoamat lahjoitukset ovat kuitenkin sellaisia, joita kirjaston kokoelmassa on jo riittävästi, eikä niitä tilasyistä ole järkevää ottaa lisää. Tällöin on mielekästä käyttää hyväksi kirjaston ns. vaihtokärryä, jos sellainen on. Niissä kirjat vaihtavat nopeasti omistajaa ja kierrätyksen periaate toimii.
Jos kysymys ei ole ihan muutamasta kirjasta, joiden tarve kirjastossa on helppo selvittää saman tien, kannattaa aina sopia asiasta puhelimitse tai sähköpostilla etukäteen kyseisen kirjaston johtajan kanssa. Kaikkien HelMet-alueen kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta helmet.fi. Sähköposti kannattaa osoittaa johtajalle, vaikka...
Varmaankin pöydät ovat ajalta ennen nykyisiä ohuita näyttöjä ja läppäreitä.
Vuonna 2001 Tivi lehti uutisoi litteiden näyttöjen olevan yleistymässä, koska niiden hinnat olivat lähteneet laskuun.
Kesti kuitenkin vielä 10-15 vuotta, kunnes kuvaputkinäytöt muuttuivat ylen harvinaisiksi konttoreissa.
Näyttää siltä, että aloitustarinan ruotsinkieliseksi vastineeksi on monta vaihtoehtoa. Esimerkiksi Kopiraittilan koulussa käytetään ilmausta inledningsberättelse, https://kopiraittila.fi/sv/kopiraittilas-mysterium/instruktioner-at-lar….
Muualta löytyvät myös inledande berättelse, https://lekar.folkhalsan.fi/vanskapslekar/kompiskonst-att-ansluta-sig-t…, påbörjande berättelse tai pelkkä inledning, https://www.skolmagi.nu/produkt/inledning-berattelse-1-4/.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 annettiin Sanna-nimeä kaikkiaan 10 984 tytölle. Myös vuosina 1980-1999 Sanna-nimen sai 10 859 tyttöä. Tarkempi, vuosikohtainen haku on poistettu käytöstä tietosuojasyistä.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelu löytyy täältä.
