Reijo Viita ja Esko Rahkonen ovat levyttäneet humpan nimeltä Kadotettu onni. Sen kertosäe kuuluu: "Paljon meitä maailmassa on, jotka onnen hukkaa". Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jarmo Jylhä.
Nuotti löytyy Jylhän julkaisusta Sävellyksiä ja sanoituksia 1 : alla etelän taivaan. Nuottia näyttäisi olevan saatavissa Helmet-kirjastosta (pk-seutu) sekä Outi-kirjastosta. Sen voi tilata kaukolainaksi asioimalla omassa kirjastossa.
Saatavuus: Helmet ; Outi
Charles Dickensin romaanista A Tale of Two Cities on kaksi suomennosta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 etsimäsi virke kuuluu näin: "Kosto ja hyvitys vaativat aina pitkää aikaa, se on vanha sääntö."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023.html
Helka Varhon suomennos on vuodelta 1945. Varho suomensi kyseisen kohdan seuraavasti: "Kosto ja hyvitys vaativat pitkän ajan, se on vanha sääntö".
Charles Dickens: Kaksi kaupunkia (suom. Helka Varho, WSOY, 1968, s. 162)
https://www.gutenberg.org/files/98/98-h/98-h.htm
Monet taidehuutokaupat antavat arvioita maalausten arvosta, usein myös maksutta. Tässä linkkejä muutamiin:
Hagelstam: https://www.hagelstam.fi/
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi
Helander: https://www.helander.com/fi
Fono.fi:n esittelyssä kerrotaan seuraavaa:
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
Fono.fi:ssä on tietoja myös vanhemmista Yle Arkiston musiikkikokoelmista, mm. suomalaisista 78-kierroksen levyistä vuosilta 1920-60 sekä populaarimusiikin vinyylilevyistä vuosilta 1955-65.
Fono.fi:ssä on myös tiedot Ylen kantanauhoista, eli musiikkiäänitteistä, joihin Yle on hankkinut pysyvät julkaisuoikeudet.
Fono.fi:hin on tallennettu mm.
musiikkiäänitteen, esimerkiksi CD-levyn nimi, pääesiintyjä sekä levynumero
musiikkiäänitteen sisältämien kappaleiden tiedot, mm. teoksen nimi, säveltäjä, sanoittaja, esittäjä ja musiikkilaji
Fono.fi:n...
Löysin seuraavat kirjat Rudolf Koivusta: Vesterinen, Ervo: Kauneinta maailmassa - Rudolf Koivun ja Raul Roineen satujen lähteillä (1997), Vesterinen, Ervo: Rudolf Koivu Tuuloksesssa (1995) ja Salonen Marja: Rudolf Koivu 1890-1946 (1990).
Botticellista ei löytynyt teoksia suomeksi. Seuraavat englanninkieliset ovat ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa: Deimling, Barbara: Sandro Botticelli (1994), Swinglehurst, Edmund: The life and works of Botticelli (1994) ja Botticelli, Sandro: The complete paintings of Botticelli (1985).
Verensokeriin vaikuttavat ruuassa pääosin hiilihydraatit niin diabeetikoilla kuin muillakin. Esim. hedelmämehuissa on hiilihydraatteja yhtä paljon kuin sokeroiduissa mehuissakin. Hedelmämehut ovat tietenkin esim. vitamiinipitoisuuksiensa takia suositeltavampia kuin muut, mutta verensokerin kannalta samanarvoisia.
Aspartaamin, kuten muidenkaan keinotekoisten makeutusaineiden, ei pitäisi kohottaa verensokeria.
Nämä tiedot ovat peräisin Diabetesliiton sivuilta (http://www.diabetes.fi/), joilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa diapeteksesta, mm. hiilihydraattitaulukko http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=2144
ja tietoa makeuttajista http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=239
Useissa kirjastoissa pääkaupunkiseudulla on käytössä "Lainaa kirjastonhoitaja" -palvelu. Se tarkoittaa, että voit etukäteen varata ajan kirjastonhoitajalle, jolloin hän on sovittuna ajankohtana kokonaan sinun palveluksessasi ja ehtii kaikessa rauhassa paneutua esimerkiksi tiedonhakuongelmaasi. Esimerkiksi Pasilan kirjaston Lainaa kirjastonhoitaja -palvelusta saat tietoa tältä sivulta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Samalta HelMet.fi -sivustolta voit tarkastaa, missä muissa kirjastoissa on vastaavanlainen palvelu. Napsauta linkkiä "Sivustohaku" ja kirjoita hakusanaksi "Lainaa kirjastonhoitaja".
Ikävä kyllä kirjastonhoitajia ei saa kotilainaan, vaan ainoastaan kirjastokäyttöön.
Emme kirjastossa ole lakiasioiden asiantuntijoita, joten on parempi ottaa yhteyttä johonkin lakiasiaintoimistoon.
Yhteyttä voi ottaa myös oman alueen Aluehallintovirastoon, he neuvovat myös työsuhdeasioissa.
Ohjeita täällä:
http://www.tyosuojelu.fi/fi/toimintaohjeita
http://www.tyosuojelu.fi/fi/tyosuhdeasiat
Yhteystiedot täällä:
http://www.tyosuojelu.fi/fi/etela_yhteydenotto
Mankellin alkukieliset teokset saa samaan hakuun kätevimmin käyttämällä PERINTEISESSÄ HAUSSA (löytyy sen uudemman haun alareunasta linkkinä) tekijäkenttään syötettyä hakusanariviä "Mankell Henning författare". Tällä haulla kaikki osumat viittaavat Mankellin ruotsinkielisiin julkaisuihin. Suunnilleen samaan tulokseen pääsee myös vapaalla sanahulla "Mankell Henning författare", mutta osumat eivät tule kätevästi aakkosjärjestyksessä, kuten perinteisellä hakutavalla.
HelMet-tilaus kohdistuu aina kaikkiin hyllyssä vapaana oleviin kappaleisiin, eikä varaajan tarvitse pohtia sitä, mistä kirjastosta se tulee. Kaikki vapaana olevat niteet ovat käytettävissä.
Heikki Poroila
Tähän kysymykseen on aika vaikea vastata. Eräs tiedonlähde on Organization of Women Writers in Africa, http://www.owwa.org/html/owwa.html . Etiopian kirjallisuutta esitellään seuraavassa teoksessa: Silence is not golden : a critical anthology of Ethiopian literature, 1995 ja Afrikan kirjallisuutta teoksissa Niklas-Salminen, Ritva: Johdatus Afrikan maiden kirjallisuuteen, 1993, Postcolonial African writers--a bio-bibliographical critical sourcebook, 1998, The Penguin book of modern African poetry, 1998, African literature today -sarjajulkaisu ja sen numero 15, Women in African literature.
Farah, Nuruddin on Etiopiassa asunut somalikirjailija, jonka kirjoja on käännetty myös suomeksi. Jotain apua voisi saada myös Suomi- Etiopia -seurasta,...
Esittämästäsi asiasta on viime aikoina taas keskusteltu. Esimerkiksi tämän päivän Helsingin Sanomien tiedopalstalla on asiaa koskeva artikkeli.
Helsingin Sanomat: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006291967.html
Artikkeli kuvaa uusia asiaan liittyviä tutkimuksia, joiden mukaan ihmisen alkukoti olisi saatu paikannettua varsin pienelle alueelle Afrikassa. Artikkelin lopussa kuitenkin todetaan, että koko tiedemaailma ei ole sellaisenaan tutkimuksia hyväksynyt uusia tuloksia, mutta että käsitys Afrikasta ihmisen alkukotina on tieteen piirissä valtavirtaa.
Aiheeseen liittyviä kirjoja Helmet-tietokannassa:
Reich, David : Keitä olemme ja miten päädyimme tähän - muinais DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede. Terra Cognita, 2018.
Valste...
Suomalaisista verkkokirjakaupoista (Suomalainen kirjakauppa, Akateeminen kirjakauppa) ei tosiaan löytynyt mainitunlaisia seinäkalentereita. Valitettavan laihoja tulokset olivat myös sivustoilla Amazon.com, Etsy.com ja Zazzle.co.uk, joista löytyi vain pari vastaavaa tulosta mm. hauilla african calendar ja arabic calendar.
https://www.amazon.com/s?k=arabic+calendar+2022&crid=ULKEUU6P2T0F&sprefix=arabic+calendar%2Caps%2C242&ref=nb_sb_ss_ts-doa-p_2_15
https://www.amazon.com/s?k=african+calendar+2022&ref=nb_sb_noss_1
https://www.etsy.com/search?q=african%20art%20calendar%202022
https://www.etsy.com/search?q=arabic%20calligraphy%20calendar%202022
https://www.zazzle.co.uk/african+art+calendars
Rahaliike Holmaston Suomi 2009 : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen (2008) antaa seuraavia arviohintoja mainituille seteleille:
10 markkaa: 1-120 euroa
50 markkaa: 8-180 euroa
100 markkaa: 2-100 euroa
Rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto ja painosversio. Tarkemmin hintoja kannattaa kysellä alan asiantuntijoilta.
Suomi 2009 : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen
Teoksessa Wechteristä Valvillaan kerrotaan, että valtiovalta, Hyvilla ja Kaukomarkkinat neuvottelivat tavoitteenaan perustaa taloudellisesti terveellä pohjalla oleva yhtiö. Kaksi vanhaa, villakangasmarkkinoilla keskenään kilpaillutta yritystä yhdistettiin 1.2.1978 alkaen valtionyhtiöksi, Valvillaksi. Toiminta järjestettiin niin, että Hyvinkäällä kehrätään ja Turussa kudotaan. Yhtiöstä annetaan lukuja kuten liikevaihto v. 1978-1987 ja kertotaan henkilöstöstä sekä mainitaan vähintään 30 vuotta palvelleita nimiluettelona.
Valvilla Oy perusti vuonna 1981 Hyvinkään tehtaalleen museon vaalimaan kotimaisen villateollisuuden perinteitä. Esineistön lisäksi museo sisälsi tehtaan insinöörien kokoaman
“historiallisen arkiston”, johon kuului Valvillan...
En löytänyt The masque of anarchya Shelleyn suomennettujen runojen joukosta.Tekoälyyn ei välttämättä voi luottaa kaunokirjallisuuden käännöksiä ja kääntäjiä jäljitettäessä. Uteliaisuuttani testasin oheista Shelley-säettä kahdella eri tavalla muotoillulla kysymyksellä ja sain kaksi erilaista vastausta. Ensimmäinen tarjokas oli Aale Tynni, joka on suomentanut kaksi Shelleyn runoa antologiaan Tuhat laulujen vuotta. Toisella kerralla minulle ehdotettiin Janne Virtasta, joka on kirjoittanut englanninkielisen yliopistollisen lopputyönsä The masque of anarchysta. Kun taas kysyin, onko runo suomennettu, sain kieltävän vastauksen.Tarjolla olevista tekoälyn suosittelemista vaihtoehdoista – Nummi, Tynni, Virtanen, ei ole suomennettu – oma...
Kirja on alunperin kirjoitettu norjaksi ja myös suomenkielisenä julkaistu Ruotsissa. Se kuuluu Pollux hevoskerho -sarjaan, josta on suomennettu kahdeksan kirjaa. Kirjasta tai kirjailijasta ei löydy tietoa. Ehkä Pollux hevoskerho tietäisi hänestä jotakin:
http://www.polluxinfo.com/
Kyseinen laulu löytyy nimellä ”Meripojan heili” ainakin teoksista ”Merimies merta rakastaa: merimieslauluja ja shantyja” (1983), ”Suuri kansanlaulukirja” (Warner/Chappell Music Finland, 1996), ”Suomalaisia kansanlauluja” (F-kustannus, 2004), ”Terveiset ulapalta: meren ja kesän lauluja” (Fazer Music, 1993) ja ”101 kitaralaulua” (9. painos; Musiikki Fazer, 1977). Kaikissa lienee myös nuotit kappaleeseen. Kieliasu saattaa olla hiukan korjailtua alkuperäiseen verrattuna, sillä ainakin ”mä” on korvattu sanalla ”minä”.
Laulun sanat löytyvät myös sähköisessä muodossa Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Meripojan_heili. Koska Jääskeläisen ja Kaupin kuolemasta on kulunut jo yli 70 vuotta, laulu on tekijänoikeuslain suojan...
Kirjassa Suomalaisen arjen historiaa: savupirttien Suomi (2006) on muutaman sivun mittainen selvitys suomalaisen avioliiton historiasta (s. 199-203). Kirjan mukaan "niin esikristillisessä Suomessa kuin Muinais-Skandinaviassa avioliitto oli morsiamen ja sulhasen sukujen tekemä kauppasopimus." (s. 199) Kirjan saa lainaksi monista kirjastoista.
Perusteellisempiakin selvityksiä löytyy. Suomalainen sosiologi Edvard Westermarck on kirjoittanut avioliiton historiasta teokset The history of human marriage 1-2 (julkaistu alunperin 1891). Kirja on julkaistu suomeksi nimellä Avioliiton historia (1932). Sen voi lainata ainakin Helmet-kirjastojen Kirjavarastosta (www.helmet.fi).
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista kirjaa ei löydy mutta tiedekirjasto Tritoniasta löytyy kirjan vuoden 1996 painos. Mikäli painos on liian vanha, kirja voidaan kaukolainata muualta. Voit täyttää kaukolainapyynnön lähikirjastossasi tai tehdä kaukolainapyynnön netissä http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=110….
