Suomen monikkoperheet ry:n sivulta löysin tiedon, että vuonna 1977 Suomessa syntyi 14 kolmoset.Syntyneiden kolmosten alueellinen erittely on haastavaa. Suosittelen tutustumaan Tilastokeskuksen väestötilastoihin syntyneistä. Hakua pystyy rajaamaan eri tavoin. Lähteet:Tilastot - Suomen Monikkoperheet ryTilastokeskus : StatFin - syntyneet
Yleisessä suomalaisessa asiasanastossa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
mainitaan käytettäviksi asiasanoiksi mm. kroonikot, lapset, opetus.
Hakutuloksia ei todellakaan tule kovin paljon, ei yleisten kirjastojen eikä tieteellisten kirjastojen puolelta, ei myöskään lehtitietokannoista.
Yksi mahdollinen hakupaikka voisi olla Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitos ja sinne tehdyt / tekeillä olevat opinnäytteet. Valmiita opinnäytteitä pääsee selailemaan JYKDOKin Kokoelmat / Opinnäytteet kautta
http://kirjasto.jyu.fi/showtext.php?lang=fin&keyword=kokoelmat-opinnayt…
Tekeillä olevista opinnäytteistä voi tiedustella suoraan em. laitokselta tai vastaavilta laitoksilta muista yliopistoista.
Joitakin lyhyitä mainintoja Niemisestä on Kuusiston Jämsän historiassa. Kannattaa varmasti ottaa yhteyttä Jämsän kotiseutuarkistoon ja Jämsän kirjastoon http://www.jamsa.fi/kirjasto_ja_kulttuuri/kirjasto/yhteystiedot.html. Jämsän kirjastossa on kansio, jossa on Niemiseen liittyvää aineistoa, esim. eri lehdissä julkaistuja kertomuksia, novelleja, runoja ja kirja-arvosteluja sekä tietoja kirjailijasta: Korpikirjailija Väinö Aleksanteri Nieminen 12.02.1894-05.01.1945 / Vuokko Olkkonen (9 s.). Kansiota ei saa lainaksi.
Jämsän kirjastossa on myös seuraava julkaisu: "MINÄ korvelta lahjaksi kantelon sain..." : valikoima Jämsän kotiseuturunoilijoiden tekstejä / koonnut Vuokko Olkkonen. 3. p. - Jämsä : Jämsän kaupunginkirjasto, 2002. Julkaisun voi...
Suomessa julkaistut kirjat saadaan Helmet-kirjastoihin parin viikon kuluessa niiden julkaisemisesta. Ulkomailta tilattavat saapuvat hitaammin, kovin monta viikkoa ei niidenkään saapumiseen pitäisi tilauksesta kulua.
Matkalla olevan varauksen tietoja ei voi muuttaa. Paras keino lienee soittaa suoraan noutokirjastoon, kun kirja on tullut perille noudettavaksi.
Siellä henkilökunta voi lainata kirjan teille valmiiksi ja siirtää syrjään noudettavaksi. Harmi kyllä kyseinen opus lienee jo lähtenyt eteenpäin, mutta vastaavissa tapauksissa keinoa voinee soveltaa.
Tähän kysymykseen löytyykin jo aiempi vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/monellako-eri-savelella-on-aakkosista?from=term/258193&language_content_entity=fi
Tuo ”Tuiki tuiki tähtönen” on melodialtaan sama kuin ”Koska meitä käsketään” eli alun perin ranskalainen kansanlaulu ”Ah vous dirai-je, Maman”.
Vaskin verkkosivulla voi hakea kirjastossa tarjolla olevat lehdet "Tarkennettu haku" -haulla:
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
"Aineistotyyppi" -kohtaan kannattaa rastittaa "Lehti/artikkeli".
Fyysisesti Turun pääkirjaston lehdet sijaitsevat eri osastoilla:
Aikakauslehdet löytyvät tieto-osastolta, uudemman rakennuksen toisesta kerroksesta.
Lasten- ja nuortenlehdet taas saman rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta.
Kulttuuri- ja taidelehdet, sekä musiikin lehdet löytyvät vanhemmasta kirjastorakennuksesta.
Sanomalehdet puolestaan ovat uutistorilla, joka sijaitsee talojen välissä olevassa tilassa.
Pääasiassa kaikkia muita paitsi kuluvan vuoden lehtiä voi lainata.
Yksittäisten ohjelmien asennusohjeet ovat oikeastaan kirjastotoimen asiantuntemuksen ulkopuolella. Windows Media Playerin päivitys ja asennus on kuitenkin hyvin yksinkertaista. Ohjelman voi asentaa aivan oletusasetuksin eli painamalla vain OK tai Seuraava (Next) -painikkeita.
Real Player sen sijaan kyselee paljon enemmän. Oletusasetusten hyväksyminen ainakin versiossa 7 mm. tekee Internet Exploreriin oman työkalupalkin, lähettää erikoistarjouksia sähköpostitse ja ottaa automaattisesti nettiyhteyden hakeakseen päivitetyn version. Lähes kaikki Real Playerin oletusvalinnat voi poistaa, mutta ohjelma toimii silti. Valinnat melkein kannattaakin poistaa ettei ohjelma tungettele liikaa.
Se kumpi ohjelma toimii jatkossa Windowsin...
Tilastoja löytyy verkossa Espoon kaupungin kotisivulla. Viherlaakson väestötilastoja voit etsiä Helsingin seudun aluesarjoista http://heln03.novogroup.com/asarjat
Espoon kaupungin tilastot ovat yleensä suuralueittain, pienalueittaisia tilastoja ilmestyy joka toinen vuosi, viimeksi ilmestyneitä Viherlaakson tilastoja on Suur-Leppävaaran pientauluissa http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_ilmanalasivuja.asp?path=1;606;608;646…
Lisätilastoja voit etsiä kaupungin kotisivulta vasemmalla olevasta linkistä tilastot- julkaisut.
Koska kyseessä on pienalue, voit ottaa yhteyttä myös Espoon kaupungin kehittämisryhmään.
Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusryhmä
Katuosoite Espoonkatu 3
Postiosoite PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI
Puhelinvaihde (09) 81621...
On suomennettu: näytelmän suomensi Paavo Cajander ja se ilmestyi ensimmäisen kerran 1911. Näytelmä sisältyy myös William Shakespearen Koottujen draamojen neljänteen osaan (WSOY, 1950) ja William Shakespearen draamojen 9 osaan (1944).
Hirsikalustoa koskevia ohjeita ei oikein löytynyt tutkimistani kirjoista. Kysy.fi-tietopalvelussa on vinkattu, että teoksessa ”Teen itse pihan rakenteet” olisi halkaistusta tukkipuusta tehdyn pöydän ja penkkien rakennusohje. Sitä kannattaisi ehkä katsoa. Jos hirsikalusteet on ostettu valmiina osina, kannattaa kääntyä niiden valmistajan puoleen ohjeiden saamiseksi.
Katkelma on William Butler Yeatsin runosta Easter 1916. Runon on suomentanut Aale Tynni ja se sisältyy teokseen William Butler Yeats: Runoja (WSOY, 1966).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
http://www.theatlantic.com/past/docs/unbound/poetry/soundings/easter.htm
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Yeats, William Butler: Runoja (suom. Aale Tynni, WSOY, 1966)
Mirjami Lähteenkorvan runo Puut sisältyy kokoelmaan Kuin kukat ja linnut (1968).
Teos kuuluu kirjastoalueenne kokoelmiin ja on tilattavissa omaan lähikirjastoonne.
https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kuin+kukat+ja+linnut%22+l%C3%A4hteenkorva&type=AllFields
Mikäli tietosi ovat vielä Helmet-kirjastojen asiakasrekisterissä, saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä odottaessa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai ajokortti. Uusi kortti maksaa aikuiselta kolme euroa.
Jos et ole käyttänyt korttia noin kolmeen vuoteen, on mahdollista, että tietojasi ei ole enää rekisterissämme. Tällöin sinun tulee tehdä ennakkorekisteröityminen netissä tai tai täyttää kirjastokorttihakemus paperilomakkeella.
Ennakkorekisteröitymisen voit tehdä alla olevasta linkistä avautuvalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Tästä linkistä löydät linkin tulostettavaan kirjastokorttihakemuslomakkeeseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/...
Kirjastojen kokoelmista löytyy ainoastaan yksi Hamarin sukua käsittelevä sukututkimuskirja, ja se sisältää tietokannan mukaan tiedot Kainuun alueen Hamareista. Myöskään Ylivieskan kirjaston kotiseutukokoelmasivulle kootussa listauksessa ei ole mainittu Hamarien sukukirjaa.
Ylivieskan kirjaston sivuilta löytyy suosituslista paikallishistoriaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Voit kysyä lisää suosituksia Ylivieskan kirjastosta.
Linkit
Tarkkinen Tauno & Kalle Hamarin sukuseura: Hamarin suku sekä tuokioita ja kertomuksia elämän varrelta (1999)
Ylivieskan kirjasto: kyläkirjoja
Satu, jota kuvailet on slaavilainen kansansatu Baba Jaga. Siinä Baba Jaga -noita asuu mökissä, jossa on kananjalat. Itse kirjan löytäminen on kuitenkin hankalampaa, koska kansista tai kirjan koosta ei ole tietoa. Osittain mustavalkoinen kuvitus on ainakin kolmessa alla olevassa satukirjassa, joista löytyy kuva Baba Jagan mökistä. Satulinna: Sata eurooppalaista satua (1990): https://finna.fi/Record/outi.121383?sid=4744862095Maailman taruaarteet: Ihmeseppiä ja tsaarinpoikia (1986): https://finna.fi/Record/outi.95269?sid=4744862653Suomen lasten satuaarteet (1992): https://finna.fi/Record/outi.862545?sid=4744858378
Merihaan suunnittelusta vastasi Kulutuskuntien Keskusliiton (KK) Asunto-osaston arkkitehtityöryhmä, johon kuuluivat Sulo Savolainen, Peter Bieber ja Arvi Ilonen. Pääsuunnittelijana pidetään usein Peter Bieberiä, mutta myös Unto Toikkanen vaikutti alueen loppuvaiheen suunnitteluun 1978 alkaen.https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-30-20.pdf
