Kun luen kysymystä ja siinä muotoiltua tarvetta, en oikein ymmärrä, mitä hyötyä jostain excel-tyyppisestä laskentaohjelmasta olisi. Sen sijaan kaikki kehittyneet tekstinkäsittelyohjelmat tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä ja muuta vastaavaa niin, että kronologisesti uuden aineiston voi milloin tahansa sijoittaa oikeaan kohtaan. Olen itse pitänyt tällä lailla yllä isohkoa sukutietokantaa, jossa on esiäitien ja -isien kuvia, mutta pääosin tekstiä. Siihen on helppo lisätä tiedot sukulaisten kuolinpäivistä - niitähän ei voi välttää - ja kun iloinen suvun lisääntymistapahtuma on, sekin siirtyy sinne oikeaan kohtaan ongelmitta. Sukupuussa ei sinänsä ole kyse kronologiasta, mutta informaation lisääminen oikeaan...
Juonikuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Lucy Dillonin romaani Uuden onnen jäljillä (Gummerus, 2013).
Lisätietoa ja kansikuva esim. Kirjasammossa. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1635804.
Nimi Mahlatti on todennäköisesti lainattu suomeen inarinsaamesta. Samuli Aikion mukaan nimen merkitys ei ole tiedossa, vaan se saattaa olla lyhentynyt tai merkitykseltään hämärtynyt saamelainen yhdyssana tai suorastaan tuntemattomasta muinaiskielestä periytynyt nimi. Ilmari Mattus puolestaan arvelee, että nimen taustalla voisi olla inarinsaamen sana maahâ (lanko, sisaren aviomies tai aviovaimon veli), koska saaren kaakkoispäässä on Lankovaara-niminen mäki. Tähän hauskaan nimiperheeseen kuuluvat myös Mahlatinsalmet (Mahladčuálmááh), Mahlatinnuora (Mahladnyeri) ja Mahlatinvuopaja (Mahladvyeppee) Inarijärven länsirannan tuntumassa. Lähteet: Mattus, Ilmari: Anarâš päikkinoomah. 2015. Paikkala, Sirkka (toim...
Mainitsemasi Mainonnan ammattisanaston lisäksi Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi löytyy teos MacKenzie, Ian: Management and marketing : with mini-dictionary, Hove : Language teaching publications, 1997 (asiasanoina markkinointi ja sanastot). Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokannasta löytyy teos: The marketing dictionary / ed. Norman Hart, John Stapleton,Oxford : Butterworth-Heinemann, 1992 (asiasanat:taloustieteet,markkinointi,sanakirjat,englannin kieli, sanastot, terminologia), saatavana ainakin Viikin tiedekirjastosta.
Teoksessa Kaukiainen, Yrjö: Navigare necesse est: merenkulkulaitos 1917-1992 mainitaan sivuilla 58-59 pääjohtajan vaali. Pääjohtajaksi valittiin vuonna 1930 Väinö Kustaa Bergman, mutta toimikausi jäi alle vuoden mittaiseksi. Luotsi ja majakkaosaston päälliköksi nimitettiin samana vuonna Juho Lehtonen.
Arvo Turtiaisen teoksessa Minä paljasjalkainen on ainakin yksi runo, joka liittyy myös Katajanokkaan; ”Arska Stadista”.
Ilpo Tiihosen kirjassa Ei-Kaj Plumps: Hyppyjä Helsinkiin on Katajanokka mainittu parissa runossa muiden kaupunginosien lisäksi.
Matti Paavilaisen teos Muistoja Pohjolasta sisältää Helsinki-aiheisia runoja, Katajanokkakin selvästi mainittiin ainakin parissa runossa.
Juha Saarisen teoksessa Niin minäkin sinua on yksi runo, jossa on aiheena ratikkamatka välillä Katajanokka – Munkkiniemi.
Heikki Niskan lastenrunoteoksesta löytyy runo 'Jäänmurtajan uni', jossa ollaan Katajanokalla.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://www.helmet.fi/fi-FI
eKirjaston kautta ei voi lukea kotimaisia sanomalehtiä. Kotimaiset sanomalehdet, kuten Kouvolan Sanomat, ovat luettavissa ePress -palvelussa, kirjastotilassa. Kotimaisten sanomalehtien osalta ei siis ole etäkäyttömahdollisuutta. Voit tarkastaa oman kirjastosi verkkosivuilta, onko kirjastollasi käytössä kyseinen palvelu.
ePress-palvelu mahdollistaa joidenkin aikakauslehtien lukemisen kirjastotilojen ulkopuolella, mutta kotimaisten sanomalehtien osalta vaaditaan palvelun käyttö kirjastotilassa.
Hei,Ei niitä kovin paljon ole. Tässä kuitenkin muutamia:Pylväs, Ritva-Elina. Aunuksen Pääskyset. Kokkola: Kustannusosuuskunta Länsirannikko, 2022.Torikka, Urho, ja Anita Konkka. Me Sankarit. Uusintapainos originaalista. Helsinki: Ntamo, 2023.Kyrönseppä, Kari, ja Eemil Seppelin. Ensimmäisten Joukossa: Romaani. Jyväskylä: Docendo, 2018.Tietokirjoja löytyy tietysti enemmän.
Oppikouluun sisältyi yleensä kolme vuotta kestänyt lukio, jossa pakollisena oppiaineena oli mm. toinen kotimaisista kielistä.Lähde: Toinen kotimainen kieli – Wikipedia
Voisiko kyseessä olla Kelley Armstrongin Darkness rising -kirjasarja? Kirjojen päähenkilöllä Mayalla on lonkassa/lantiolla jonkin kissaeläimen tassunjäljen muotoinen syntymämerkki.Toinen vaihtoehto voisi olla Mario Vargas Llosan Puhujamies (ilm. 1990) tosin syntymämerkki on kasvoissa eikä käy ilmi, että se olisi tassun muotoinen.
Läntisen Uudenmaan kirjailijoita -sivustolla kerrotaan, että Tuula Sariola aloitti oman tuotantonsa vasta Mauri Sariolan kuoleman jälkeen (kts. http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/tsariola.htm ). Salanimellä julkaistuja teoksia hänellä ei mainita olevan (Tarkistettu useista eri lähteistä.
Kts. myös http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=…
(Mauri Sariolan tunnetuin pseudonyymi oli "Esko Laukko", ja aikanaan kiisteltiin kovasti "Esko Laukon" todellisesta henkilöllisyydestä. Tuula Sariola oli eräs "epäillyistä")
Sittemmin v. 2006 paljastui, että Tuula Sariola ei ollut kirjoittanut omaakaan tuotantoaan, vaan Tuula Sariolan nimellä julkaistut dekkarit olikin kirjoittanut toimittaja Ritva Sarkola
http://www....
Kirjastojen koon vertailua voidaan tehdä monin eri perustein. Alla muutama esimerkki yleisten kirjastojen vuoden 2003 tilastojen pohjalta.
Kokoelmien koon mukaan, ts. paljonko aineistoa:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 2 091 677
2. Tampereen kaupunginkirjasto 1 255 486
3. Turun kaupunginkirjasto 1 016 339
Kokonaislainauksen mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 9 970 755
2. Tampereen kaupunginkirjasto 5 307 971
3. Espoon kaupunginkirjasto 4 128 499
Fyysisten käyntien mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 7 064 279
2. Tampereen kaupunginkirjasto 3 066 045
3. Vantaan kaupunginkirjasto 2 681 744
Kirjastojen lukumäärän mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 50
2. Tampereen kaupunginkirjasto 21
3. Turun kaupunginkirjasto 20
Kaikissa...
Kyseinen nuottikirja näyttää olevan ainakin Turun, Jyväskylän, Joensuun ja Rovaniemen kaupunginkirjastoissa lainattavana. Voit tehdä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossasi.
Varaamaan pääset katsomalla löytyneen kirjan saatavuutta. Saatavuuden kohdalla on lukee linkkinä joko lainassa tai tarkasta missä. Tästä pääset katsomaan missä kirjastossa kirja on ja onko se lainassa vai hyllyssä. Tämän näytön oikeassa reunassa lukee joko Varaa tai Ei voi varata. Jos varaaminen ei ole mahdollista, kirja ei ole lainattavissa ja löytyy ehkä käsikirjastokappaleena, jota voi lukea kirjastossa. Esimerkiksi Lukion kirjaston kirjoja ei voi varata, mutta osaa kirjoista voi lainata.
Näistä Jaakko Haavion kokoelmista runoa ei löytynyt:
- Suven maa
- Huomenkellot
- Ikikevät
- Runot
- Sininen hetki
- Valitut runot
- Pientä väkeä
- Valikoima runoja
- Postilla
- Syystaivas
- Taivaan ovella
- Aamen sanon : lasten rukouskirja
Olisiko mahdollista, että runoilija onkin joku muu tai runon nimi toinen? Mitähän kastea-sana mahtaa tarkoittaa?
Aiheestasi näyttää valitettavasti löytyvän hyvin niukalti aineistoa, etenkin uutta tietoa. Tilastokeskus on tehnyt vuosina 1981 ja 1991 laajan haastattelututkimuksen, jossa on selvitetty vapaa-ajan toiminnoista mm. luovaa toimintaa ja sen osana kirjoittamista. Tutkimuksen tuloksia on raportoitu Tilastokeskuksen Kulttuuri ja viestintä -sarjassa (1993:2, 1993:3). Lisäksi julkaisussa Roth, Sari: Varhaisen taidekasvatuksen yhteydet nuoruusiän kulttuuriharrastuksiin : tutkimusraportti (1995) on asiaa käsitelty lyhyesti.
Hauilla tietokannoista (Kati, Aleksi, Arto, Fennica, Linda) löytyy viitteitä yhdistämällä asiasanoja 'nuoret' ja 'kirjoittaminen'/'harrastukset'/'vapaa-aika'/'ajankäyttö'. Niistä ei ensisilmäykselle näyttänyt löytyvän...
Teosta ei löytynyt suomalaisten kirjastojen luetteloista. Teosta voi koittaa saada kaukolainatuksi oman lähikirjaston kautta. Kaukolainaus on maksullinen palvelu, maksun suuruus vaihtelee 4 euron (Pohjoismaista) ja 15 euron (muualta Euroopasta) välillä.
Avaruudessa ääniaallot eivät liiku, eikä kukaan ole siten pystynyt nauhoittamaan auringosta lähtevää ääntä. Auringon pinnalla näkyviä liikehdintöjä, jotka ovat verrattavissa ääniaaltojen värähtelyihin, pystytään kuitenkin muuntamaan ääneksi. Tämä ei edes ole kovin kaukaa haettua, koska ääni itsessään on paikoin hyvinkin rytmistä aaltoliikettä.
Auringon pinnan värähtelyt voidaan nopeuttamalla muuntaa äänentaajuuksille, jotka ovat ihmisten kuultavissa. Tällä tavalla voidaan saada meidänkin kuultavaksemme "auringon ääntä". Seuraavista linkeistä voit kuunnella sitä:
https://www.youtube.com/watch?v=GvMbUxqGuOc
http://soi.stanford.edu/results/sounds.html
Lähteet:
https://www.forbes.com/sites/jillianscudder/2017/02/14/...
Saimaan Sanomat löytyy Helsingistä Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta. Lehtiä voi tilata luettavaksi Kansalliskirjaston lukusaliin kirjaston asiakaspalvelussa tai e-lomakkeella. Lukijalla tulee olla mukana kuvallinen henkilötodistus ja kansalliskirjastokortti, joka tehdään kirjaston neuvonnassa viimeistään ennen lukusaliin menoa. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy hyvin lisätietoa, tarvittaessa voit myös ottaa yhteyttä heidän asiakaspalveluunsa.
Kansalliskokoelman aineistosta voi tilata jäljenteitä kirjaston jäljennepalvelusta mahdollisuuksien mukaan. Jos haluat tietyistä artikkeleista jäljenteitä, voit tiedustella asiaa jäljennepalvelusta.
Saimaan Sanomat Kansalliskirjastossa: https://kansalliskirjasto.finna...
