Tästä norjalaiskirjailijasta löytyy tietoja ruotsinkielisestä kirjasta De skriver för barn och ungdom. 1989.
Tuoreempaa tietoa hänestä löytyy Internetistä, esim. osoitteesta http://www.cappelen.no/main/forfatter.aspx?f=7285 .Valitettavasti tuo sivu on norjankielinen.
Kirjailija on syntynyt Norjassa 22.11.1943. Hänestä löytyy tietoja ja kuva myös sivulta http://www.aftenposten.no/alex/litterat/forfatte/haugerth.htm
Suomeksi häneltä on käännetty teos Korppityttö ja satu Björgviniin tuli laiva vuonna vuonna 1349 (kokoelmassa Satumaa: Ennen vanhaan. T 1984). Päivi heikkilä-Halttusen kirjoittama Korppitytön arviointi löytyy Onnimanni-lehden numerosta 2/1993.
Helmet-tietokannasta, joka on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen aineistotietokanta, löytyvät ainakin nämä kaksi alla mainittua rentoutusäänitettä, jotka sisältävät sanallisia rentoutusohjeita:
- Fanning, Patrick: Visualization for stress reduction, ISBN 1879237172 (c-kasetti)
- Miller, Emmett E.: The 10-minute stress manager, ISBN 1561703761 (cd-levy)
Lisäksi löytyy runsaasti rentoutusta käsittelevää kirjallisuutta engalannin kielellä. Sitä voi hakea Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi ). Hakutavaksi voi valita sanahaun ja hakusanaksi rentous, aineistoksi kirjat ja kieleksi englannin kieli tai muu haluttu kieli.
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa käsitellään myös yrtteihin liittyviä uskomuksia ja tarinoita.
Annemarta Borgeni, Minun yrttini, kirja yrteistä, yrttiruuista ja muustakin, Otava, 1999.
Marjaleena Hovila, Hildegard Bingeniläisen kivet, kasvit ja metallit, Biokustannus oy, 1997.
Jonsson, June, Yrttikirja, Kirjayhtymä, 1980.
Valtiopäiväasiat ja niiden käsittelyvaiheet löytyvät eduskunnan sivuilta http://www.eduskunta.fi vuoden 1919 valtiopäivistä lähtien. Klikkaat kohtaa asiat ja asiakirjat ja sen jälkeen valitset asioiden käsittelyvaiheet, jonka jälkeen avautuu Haku kaikista valtiopäiväasioista. Hakulomakkeen kohdassa valtiopäivävuosi on alasvetovalikko, josta voit valita ajankohdan. Valtiopäivävuoden alasvetovalikon vieressä on linkki hakuun vuosien 1919-1969 valtiopäiväasioista. Valtiopäiväasiakirjat ovat vuodesta 1991 lähtien, täysistuntojen pöytäkirjat vuodesta 1994 lähtien ja päätöspöytäkirjat ja äänestystulokset maaliskuusta 1996 lähtien.
E-kirjoja lainataan Suomessa jo aika monesta kunnalisesta kirjastosta. Turun kaupunginkirjastossa tai Turun naapurikunnissa e-kirjoja ei vielä ole lainattavana aineistona, mutta ainakin Loimaan ja Salon seuduilla tällainen mahdollisuus on.
Turun osalta tilanne on kesken. Syksyn 2004 aikana asiasta neuvotellaan ja tehdään päätös. Tarkoista aikatauluista en osaa sanoa, koska neuvottelut ovat kesken.
HelMet-kirjastokorttiin liitettävän nelinumeroisen tunnusluvun eli PIN-koodin saa mistä tahansa järjestelmään kuuluvasta kirjastosta. PIN-koodin täytyy käydä pyytämässä henkilökohtaisesti, koska asiakas syöttää sen järjestelmään itse eikä henkilökunta saa tietää, mikä salasana on. Verkossa PIN-koodia ei siis voi hankkia, vain kirjastoissa.
Heikki Poroila
Kuvauksesi sopii Cat Clarken teokseen The lost and the found (London : Quercus, 2015).
http://www.goodreads.com/book/show/20685157-the-lost-and-the-found
Kirjaa on Helmet-kirjastojen kokoelmissa yksi kappale, joka on tällä hetkellä lainassa, mutta voit tehdä siitä varauksen.
Mikäli tämä ei ole etsimäsi kirja, jatkan etsintöjä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tuhannen ja yhden yön tarinat on niin iso, että yksiin kansiin saa vain kokoelman.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjavarastossa on kuuden kirjan kokoelma Tuhannen ja yhden yön tarinoista ja tämä, taitaa olla kattavin suomeksi käännetty kokoelma.
Tuhannen ja yhden yön tarinat 1
Tuhannen ja yhden yön tarinat 2
Tuhannen ja yhden yön tarinat 3
Tuhannen ja yhden yön tarinat 4
Tuhannen ja yhden yön tarinat 5
Tuhannen ja yhden yön tarinat 6
Valitettavasti en saanut selville, oliko Me naiset -lehdessä Twiggy sarjakuvaa.
Digitoituna Me naiset lehteä ei löydy 1960-luvulta, mutta mikrofilmattuna aineistoa on saatavissa Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjasto hakutulos.
ComicVine sivuston mukaan Twiggystä olisi tehty englanninkielistä Tippy teen-sarjakuvalehteä. https://comicvine.gamespot.com/twiggy/4005-3055/issues-cover/
Teoriassa siis on mahdollista, että Twiggy sarjakuvaa julkaistiin suomennettuna jossakin aikakauslehdessä 1960-luvulla.
Kenties jollain lukijalla olisi muistikuvia aiheesta. Ne voisi mielellään lisätä kommenttina.
Tässä joitakin vinkkejä.
Emma Cline: Vieras
Daniel Defoe: Moll Flanders
Catharina Ingelman-Sundberg: Kakkua, kiitos! + jatko-osat
Rosa Liksom, Kreisland
Pirkko Lindberg: Candida
Tone Schunnesson: Päivät, päivät, päivät
Andy Weir: Artemis
Fay Weldon: Naispaholaisen elämä ja rakkaudet
Heidi Väätänen: Chloé S:n sanakirja
Voit tehdä hakuja maakuntakirjastojen tai yleensä useamman kirjaston kokoelmasta Kirjastot.fi:n tuottaman Frank-monihaun ( http://frank.kirjastot.fi ) kautta. Pop & Jazz Konservatorion informaatikon mukaan maakuntakirjastojen moniviestin-aineiston luettelointi ei ole yhdenmukaista. Osa kirjastoista määrittelee aineistolajiksi moniviestimen, osa nuotin. Yleensä huomautuskentässä mainitaan kuitenkin lisäaineisto (esim. "Cd-levyllä kappaleitten taustat triolla (piano, basso, rummut) soitettuina"). Jos näin ei ole, on mahdollista hakea tuotemerkeillä (esim. "aebersold" tai "jazz play along"). Musiikin alan erikoiskirjastoissa moniviestimet merkitään omaksi aineistoryhmäkseen. Esim. taidekorkeakoulujen Arsca-tietokannassa (https://finna.fi...
Poliisimuseolta varmistamani tiedon mukaan varsinaisia poliisimatrikkeleita ei löydy. Jotkin poliisilaitokset ovat voineet pitää henkilöstöluetteloa omista työntekijöistään, mutta Poliisimuseon mukaan tällainen toiminta ei ole ollut lakisääteistä, joten tietojen saaminen tätä kautta on hyvin epävarmaa.
Yhtään suomalaista järjestöä, joka olisi erikoistunut avustamaan ainoastaan vähäosaisia vanhuksia, ei löytynyt. Joillakin järjestöillä lahjoituksen voi kohdistaa esim. seniorityöhön. Tällainen on esimerkiksi HelsinkiMissio-järjestö:
https://lahjoita.helsinkimissio.fi/?gclid=CLjWzLzomsICFYaQcgodkQgAvA
Alla on luetteloita ja tietoa hyväntekeväisyysjärjestöistä:
http://www.hyväntekeväisyys.fi/index.php/hyvantekevaisyysjarjestoja
http://www.xsv.fi/tee/
http://www.lahjoitus.org/
Helsingin sanomat Tieto & kone - Perjantaina 22. lokakuuta 1999 http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19991022/erik/991022er40.ht…
Kansainvälinen teleliikenneliitto ITU julkisti laajan selvityksen maailman matkapuhelinmarkkinoista.
"Matkapuhelimelta tulee kulumaan yhteensä parikymmentä vuotta siihen, että se saa maailmasta miljardi käyttäjää. Lankapuhelimelta kului samaan 130 vuotta", ITU:n raportti ennustaa tilannetta muutaman vuoden kuluttua. International Telecommunication Union http://www.itu.int/
Matkapuhelinliittymien määrät ja tulevaisuuden ennusteet selviävät markkinatutkimuksista:
W. European Cellular Market Forecast (2000-2005) (Strategy Analytics) 08/00
Mobile for the Masses: Western European Mobile Services 1999,...
Kirjastokortin saamisen ehdot vaihtelevat kirjastoittain, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa myös yhteisöasiakas kuten koulu, päiväkoti, yritys tai yhdistys voi hankkia oman kirjastokortin, jolla voi lainata vapaasti aineistoa, niin kirjoja kuin pelejä. Kortilla täytyy kuitenkin olla joku vastuuhenkilö, ja kortin haltija on normaaliin tapaan vastuussa, jos lainattu aineisto katoaa tai menee huonoon kuntoon.
Kehottaisin siis tiedustelemaan lähikirjastosta, onko siellä mahdollista hankkia kirjastokortti yhteisölle.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Aloittaisin hakemalla henkilön nimellä verkkopalvelusta Finna.fi, jossa on esillä eri muistiorganisaatioiden aineistoa. Finna.fi sisältää myös Keski-kirjastojen aineiston. Palvelusta löytyy kuvia ja digitoituja artikkeleita, joilla pääset alkuun. Hyvältä artikkelilta vaikuttaa Laukaan joulussa julkaistu Niin hyvää vuosikertaa.
Keski-Suomen museon rakennusinventointiarkiston aineisto on myös pääasiassa digitoitu ja nähtävillä juuri Finna.fi:ssä. Keski-Suomen museo tutkii ja tallentaa tämän alueen rakennettua kulttuuriympäristöä. He pystyvät varmasti auttamaan sinua paremmin eteenpäin.
En löytänyt asiasta luotettavaa tietoa esimerkiksi Pikku G:n haastatteluista tai levyn arvioista. Oletettavasti Räjähdysvaara-albumilta löytyvä versio on varhaisempi, sillä kun kappale julkaistiin cd-singlenä sen nimi oli Me ollaan nuoriso II ja singlen kannessa mainitaan, että kyseessä on 'uusi versio': https://www.discogs.com/release/8186608-Pikku-G-Me-Ollaan-Nuoriso-IIMolemmat on julkaistu vuonna 2003. Räjähdysvaara-albumi nousi albumilistalle viikolla 22 eli toukokuussa. Me ollaan nuoriso II oli vasta kolmas singlelohkaisu albumilta ja se nousi listalle vasta viikolla 43 eli lokakuussa. Eli kappaletta oli muokattu albumin ilmestymisen jälkeen ehkä entistä iskevämmäksi. https://ifpi.fi/lista/artistit/pikku-g/Spotify-...
Elokuvan alkuperäinen nimi on:
Retour de Martin Guerre, Le ; ohj. Daniel Vigne.
Elokuvaa ei ole Suomen elokuva-arkiston tietojen mukaan levitetty Suomessa. Siitä ei ole elokuva-arkistossa video- tai DVD-kopiota. Arkistolla on 16 mm -kopio.
Elokuvaa voi toivoa esitettäväksi SEA:n esityssarjoissa.
www.sea.fi
Esim. Filmifriikin kauppa ei sitä tunne:
www.filmifriikki.fi
Risto Jarvan elokuvia on ilmestynyt DVD -formaatissa vuonna
2005. Esim. Bensaa suonissa, Jäniksen vuosi, Onnenpeli, Ruusujen aika, Työmiehen päiväkirja,Yhden miehen sota,Yövai päivä.
Tarkista niiden saatavuus esim.
pääkaupungin kirjastojen tietokannasta
www.helmet.fi
Todennäköisin ehdokas ovat soitin- ja/tai eläinrunot kirjassa Uppo-Nallen runoaarre (2001), mutta se on pelkkä arvaus. Kirjasta & levyltä ”Vauvojen laulun aika” (2002) löytyy yksi runo, Akvaario, joka on esitetty Saint-Saënsin musiikkiin.
Alla olevista linkeistä löytyy tietoa Eläinten karnevaalit/Elina Karjalainen -tapahtumista.
http://yhteiso.lippu.fi/uutiset/?p=337
http://www.yle.fi/radio1/musiikki/musiikkia_pariisista_11461.html
Koska toinen tapahtumista on RSO:n, saattaisi sieltä löytyä tarkempaa tietoa asiasta.
