Talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa toimi useita kymmeniä sotasairaaloita, osa melko lyhytaikaisesti. Suuntaa-antava luettelo sotasairaaloista löytyy Wikipediasta:Luettelo Suomen sotasairaaloista toisen maailmansodan aikana – WikipediaSotavuosien lääkintähuoltoa on käsitellyt lääkintäeversti evp, lääkintähuollon dosentti Ilkka Mäkitie teoksessaan Puolustusvoimien lääkintähuolto sotavuosina : terveydenhuolto tulikokeessa 1939-1945 (Sotilaslääkinnän Tuki Oy 2021). Mäkitalo listaa teoksen liitteissä talvisodan sotasairaalat, ja jatkosodan sotasairaalat sekä syksyn 1941 että talven 1944 osalta. Teoksen sotasairaaloita käsittelevissä luvuissa ei mainita, että mikään sotasairaaloista olisi ollut luonteeltaan salainen. Useiden...
Hei!Ketsiia on todennäköisesti muunnelma Ketsia nimestä. Se ei ole suomalainen nimi, vaan heprealainen nimi, joka esiintyy Raamatussa. Se tarkoittaa Kassiapuuta/Kassiakanelia (Cinnamomum aromaticum, syn. Cinnamomum cassia) eli kiinankaneli, mutta voi viitata myös "aromaattinen" tai "tuoksuva".Ketsia on Jobin toinen tytär Raamatun Vanhan testamentin mukaan, joka tunnettiin kauneudestaan.
Kirjallisuutta löytyy melko paljon: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet: sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, lähihoitaja. Opetushallitus 2001, Rintala, Taina: Lähihoitajien työ, ammatti-identiteeetti ja hyvinvointi. Stakes 1997, Uusitalo, Ilkka: Lähihoitajakoulutuksen tuottamat valmiudet. Opetushallitus 1995 ja Kero, Marja: Lähihoitajakoulutus ja organisaatiokulttuuri. Opetushallitus 1995. Lisää kirjallisuutta löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kohdasta HAKU, asiasanoilla lähihoitajat ja koulutus. Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy myös useita. Niitä voi etsiä Aleksi-artikkelitietokannasta, joka...
'Kun mummot kuolevat' löytyy Kilven teoksesta nimeltä Animalia. Netissäkin se on: http://www.transpoesie.eu/poems.php?doc_id=399. Eeva Kilven runokirjassa Kiitos eilisestä löytyy neljäsäkeistöinen runo nimeltä 'Isoäiti'. Se olisi aika sopiva tilanteeseen. Nämä ovat tietysti makukysymyksiä, mutta olisi ehkä parasta mennä johonkin kirjaston selailemaan runokirjoja tai esimerkiksi näitä isoja värssykirjoja, joista löytyy runoja, värssyjä: Suuri Värssykirja, Elämäsi matkalle. Ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun sekä Elämänviisauden kirja. Helsingissä nämä löytyvät luokasta 171.
Tässä joitakin fantasiakirjoja tai fantasiakirjasarjoja, jotka sopivat 12-vuotiaalle:
Susan Cooperin Pimeä nousee -kirjasarja. Viisiosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa Yllä meren alla kiven aloittaa sarjan, jossa Valon ja Pimeän edustajat etsivät pyhää Graalin maljaa. Sarjan muut osat ovat: Pimeä nousee, Viheriä noita, Kuningas Harmaa, Hopeapuu.
Ursula Le Guinin jännittävät ja tarumaiset Maameren tarinat, joiden näyttämönä on Maameren saaristo. Maameren velho on sarjan ensimmäinen osa, jota seuraavat Atuanin holvihaudat, Kaukainen ranta ja Tehanu.
Paljon suosiota saanut J.K. Rowlingin kirjasarja Harry Potter nimisestä pojasta olisi varmasti ikäisellesi sopiva. Sarjan aloittaa Harry Potter ja viisasten kivi.
Hiukan edellisitä poikkevava...
Hei!
Muistelemasi kirja voisi olla Otfried Preusslerin Pieni Vesimies. Kirjan kannessa Myllylammessa asuva Pieni Vesimies ratsastaa Karpin selässä vedenalaiseen maailmaan.
Sanat löytyvät mm. kirjoista Alho, Eeva: Laulun aika : Pööpötien laulukirjaMusica : 1-2 : Oppilaan kirjaSaatavuuden voi tarkistaa Satakirjastojen verkkokirjastosta https://satakirjastot.finna.fi/
Pystyt saamaan kirjoista jonkinlaisen listan seuraavalla tavalla osoitteessa http://www.helmet.fi:
1) Valitse ”Muut hakutavat” ja hakutavaksi ”Asiasana”.
2) Kirjoita hakukenttään ”ensimmäinen maailmansota” ja ota kohdasta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Kaunokirjat”.
3) Paina ”Hae”, niin sinulle pitäisi ilmestyä lista HelMet-kirjastojen kaunokirjoista, jotka käsittelevät jollakin tavalla ensimmäistä maailmansotaa. Mukaan tulevat myös alun perin suomeksi kirjoitetut teokset, mutta niitä ei liene kovin vaikea ohittaa listaa selatessa. Aivan täydellinen listaus ei ole, koska vanhoissa kirjoissa ei ole kunnollisia asiasanoja eikä niitä siksi löydy oikein mitenkään, vaikka ne käsittelisivätkin ensimmäistä maailmansotaa. Tarvittaessa hakutuloksia...
Pentti Kotoaron kirjoittaman ei löydy mitään kirjaa yleisten eikä tieteellisten kirjastojen tietokannoista, ei myöskään kansallisbibliografiasta. Olisiko vuosi jokin muu? Jos tekijä on oikein, mikä mahtaisi olla kirjan aihe?
Lehdessä Suvannon seutu, numerossa 7/1992 on artikkeli Metsäpirtille vaakuna. Siinä on mustavalkoinen kuva vaakunasta, mutta tekstissä on kerrottu tarkemmin väreistä ja niiden symboliikasta. Voimme lähettää kopion artikkelista, jos saamme yhteystietosi.
1960-luvuilla kansanedustajauransa aloittaneet Ensio Laine ja Pentti Mäki-Hakola toimivat kansanedustajina vuoteen 1995 asti.
Kansanedustajien tietoja voi tarkistaa Eduskunnan sivulla olevasta luettelosta. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Siv…
Rubikin kuutioon liittyviä kirjoja löytyi Helmet -kirjastosta yksi, nimittäin Veli Toukomiehen v. 1982 kirjoittama Rubikin kuution uusi maailma. Linkki teoksen tietoihin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1553151__Srubikin%20kuution%20uusi%20maailma__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Rubikin kuutioon liittyvää kirjallisuutta on julkaistu Suomen kielellä toki muitakin aikain saatossa. Seuraavamn linkin kautta löytyviä teoksia voi varmaan kaukolainata oman kirjaston kautta. Kysy kirjastostasi näitäkin: https://finna.fi
Sisäministeriön nettisivuilla kerrotaan, että lippuluonnoksen vuodelta 1918 laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.Suomen lipun historia - Sisäministeriö (intermin.fi)
Voisikohan kyseessä olla ampiaisvieras? Tieteellinen nimi volucella pellucens. Taitaa siis olla jokin kukkakärpänen.Näyttää mielestäni ainakin hyvin samannäköiseltä kuin näissä lähteissä: https://www.otokkatieto.fi/species?id=321 https://www.naturespot.org/species/pellucid-fly https://en.wikipedia.org/wiki/Volucella_pellucens
Kopioi seuraava osoite selaimesi osoitekenttään, niin saat listan kuluvan vuosikymmenen suomalaisista rock- ja popnuoteista. Nuotin nimeä klikkaamalla saat auki julkaisun tiedot, joista käy ilmi, mitä kappaleita julkaisu sisältää.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%28s%3Ahitit+or+popmusiikki+or…
Seuraavasti osoitteesta saat listan 1990-luvun ja 2000-luvun hittikokoelmista:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=hitit+kokoelmat+nuotti+%281990….
Voit tehdä varauksen kiinnostavista nuoteista joko nettisivulla tai puhelimitse. Tervetuloa myös selailemaan nuotteja esim. Leppävaaran kirjaston hyllystä.
Olemme käyneet läpi Kirstinän runokokoelmia kolmessa vantaalaisessa kirjastossa
(Tikkurila, Myyrmäki, Hakunila) ja runoa ei ole löytynyt. Lähetin kysymyksesi
myös kirjastolaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jonka kautta monet
runot ovat löytyneet. Kukaan ei kuitenkaan ole (ainakaan toistaiseksi)
vastannut.
Olisi hienoa, jos meillä olisi käytettävissämme tietokanta, johon voisimme vain
naputtaa tietyn osan runoa ja se löytyisi. Sellaista tietokantaa ei kuitenkaan
ole.
Valitettavasti tämä näyttää todella vaikealta tapaukselta, kun emme edes tiedä laulun nimeä. Kun kysyjä ei kerro, mistä teksti ja tekijöiden nimet on saatu, on vaikea arvioida, millä nimellä tätä etsisi.
Viola-tietokanta ei tunne yhtään Härkösen ja Hirvisepän yhteistyön tulosta, enkä ole löytänyt sellaista myöskään hakuammunnalla erilaisista Karjala-aiheisista nuottikokoelmista.
Olen silti valmis jatkamaan etsintöjä, jos saan kysyjältä lisätietoja tämän tekstin lähteestä ja tekijätiedoista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Ainakin yksi tuota toimintaa kuvaava verbi lienee ’puntata:’
Urbaani sanakirja: ”Nostaa toista ihmistä ylemmäs (esim. jaloista kiinni pitämällä), jotta hän pääsee kiipeämään korkeammalle.
Punttaaksä mua, et mä pääsen tän aidan yli. ” puntata | Urbaani Sanakirja
Lisäksi hevosmaailmassa tuota kutsutaan punttaamiseksi. Monesti ilman satulaa ratsastaessa, jolloin ei ole jalustimia selkään nousun apuna, ratsastajat punttaavat toisiaan hevosien selkään.