Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 löytyivät seuraavat suomenkieliset teokset:
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, 1997
- Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001
Lehtiartikkelitietokanta Aleksissa oli viittaukset lehtiin(käytössä myös asiakkaille kirjaston koneella):
- Gaarder, Jostein: Kirjoja maailmaan, jossa ei ole lukijoita. Tyyris Tyllerö, 2002:4, s. 2-14, 49
- Vainio, Niklas: Sofian ja Sokrateen virtuaalimaailmat: Niin & näin, 1998:4, s. 31-33
- Sarsila, Juhani: Totuus Sofiasta, Parnasso 1996:4, s. 468-470
- Savolainen, Katriina: Kahvilassa Gaarderin kanssa, Tyyris Tyllerö 1994:4, s. 15-17...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen runon. Ilmoitamme mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Mainittujen kappaleiden lisäksi Fono.fi-tietokanta löytää kappaleen "Möttönen ja pojat (Paljon on kärsitty viluva ja märkee)". Kaikki kolme kappaletta on julkaistu CD-kokoelmalla Molotohvin koktaili - Sota-ajan propagandaa levyillä 1940 - 1942 (2002).
Einari Ketola kirjoitti myös Möttösestä musiikkinäytelmän Sotamies Möttönen viihdytyskiertueella (1959).
Lähteet:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=m%c3%b6tt%c3%b6*
"Möttönen ja pojat" (YouTube)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Molotohvin_koktaili
http://www.naytelmat.fi/p/sotamies-mottonen-viihdytyskiertueella
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Moikka! Lähdin etsimään Helmet-kirjastojen aineistohausta rajaamalla julkaisuvuotta, ja löysin yhden kuvaustasi vastaavan teoksen:Kuusi, Matti. Vanhan Kansan Sananlaskuviisaus: Suomalaisia Elämänohjeita, Kansanaforismeja, Lentäviä Lauseita Ja Kokkapuheita Vuosilta 1544-1926. 2. painos - 3. painos 1991. Porvoo : Helsinki : Juva: WSOY, 1990.Tuo teos julkaistu alunperin 50-luvulla, ja löytyy myös esimerkiksi Pasilan kirjavarastosta (eli voi varata Helmet-kirjastoista).Vanhempi painos Antikvaari.fi-verkkokaupan sivuilla, jossa näkyy myös kansikuva:Sananlaskut ja puheenparret - Matti Kuusi | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaJos kyseessä ei ole tuo teos, lähtisin etsimään sitä Finna-palvelun tarkennetulla haulla (Hakupalvelu | Arkistot,...
Kysymyksessäsi ei käynyt ilmi haluatko tietoa nimenomaan Suomen maatalouden historiasta, vastaukseni on tämän oletuksen pohjalta.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyi mm. seuraavat maatalouden historiaa käsittelevät teokset:
Simonen Seppo: Maatalouden historia
Vihola Teppo: Leipäviljasta lypsykarjaan
Peltonen Matti: Talolliset ja torpparit
Soininen Arvo M.: Vanha maataloutemme
Käy katsomassa myös Viikin tiedekirjaston sivuja http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi.
Viikin koetilalta löytyvä Helsingin yliopiston maatalousmuseo voisi olla myös tutustumisen arvoinen vierailukohde http://www.helsinki.fi/museo/maatmus.
Valio Gefilus kapselien valmistus on siirtynyt Oriola Oy:lle vuonna 2007. Oriolalta vastattiin seuraavasti:
"Gefilus maitohappobakteerivalmisteilla, niin kapseleilla kuin tipoilla, on tiukat laatukriteerit. Jokaisen valmistuserän yhteydessä tutkitaan käytettävä maitohappobakteerimassa ja massan bakteeripitoisuus LGG®:n osalta.
Lopputuotteiden laatu varmistetaan näyttein. Jokaisesta valmistuserästä tutkitaan erän sisältämä LGG® pitoisuus sekä mahdollisten muiden bakteerien määrä. Näin varmistamme myös sen, ettei valmistusprosessin aikana ole tuotteeseen päässyt sinne kuulumattomia haitallisia bakteereita. Mikäli erästä löytyy muita bakteereja kuin maitohappobakteeri LGG:tä, tai tuotteen sisältämä LGG® pitoisuus ei vastaa sille asetettua...
Yleisissä kirjastoissa ylempi korkeakoulututkinto ja 60 opintopistettä kirjasto- tai informaatioalan opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tuottaa pätevyyden mihin tahansa kirjastotyöhön johtotehtäviin asti. Avoimen yliopiston perus- ja aineopinnot antavat siis pätevyyden, jos niistä kertyy yhteensä tuo 60 opintopistettä. Katso kirjastolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157
Todennäköisimmin sinulla on joko asiakastiedot vanhentuneet tai maksuja jäänyt maksamatta vuodelta 2016. Tammikuun lopussa tehtiin eräajo jolloin pienistäkin kirjastomaksuista joutui käyttökieltoon. En pystynyt tarkistamaan tapaustasi koska asiakastiedoistamme ei löytynyt sähköpostiosoitettasi. Ota yhteyttä kirjastoosi niin asia selviää.
Koulukuraattorin työhön ja oppilashuoltoon (koulukuraattorin työ sisältyy useinmiten oppilashuolto käsitteeseen, psykososiaalinen oppilashuolto ) liittyvää aineistoa löydät varmaankin seuraavista teoksista: Koulukuraattori arkityössään, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1999. Jauhiainen, Arto, Koulu, oppilaiden huolto ja hyvinvointivaltio Suomen oppivelvollisuuskoulun oppilashuollon ja sen asiantuntijajärjestelmien muotoutuminen1800-luvun lopulta 1990-luvulle, Turun Yliopisto, 1993. Kääriäinen, Hillevi, Tutkiva ja muuttuva koulu, WSOY, 1996. Lahti, Pirkko. Minne koulu on menossa, Tammi, 1989. Laaksonen, Pirjo, Oppilasko ongelma? oppilashuolto koulun systeemeissä.
Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1989. Lipiäinen, Toivo,...
Tämän nimistä nuottikokoelmaa ei näytä olevan pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa eikä sitä löytynyt Suomen yleisten kirjastojen yhteistietokannasta Mandastakaan eikä liioin musiikkiaineineiston yhteistietokannasta Violasta.
Ethän sattumalta tarkoita "Cat Stevens Complete" -nuottikokoelmaa? Se ja muutama muu Stevensin nuotti kyllä on pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Nuotin saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/.
Kirjastoissa on virkailijakäytössä laaja kotimaisten aikakauslehtiartikkeleiden viitetietokanta ALEKSI, johon tulee viitteitä myös sekä suomalaisten talouden alan lehtiartikkeleiden tietokannasta FINP:stä että tekniikan alan TALI:sta. Oppiva organisaatio -hakusanoilla löytyy ALEKSIsta n. 70 viitettä eli kannattaa tulla kirjastoon ja valita sitten virkailijan kanssa yhdessä näistä Sinulle sopivimmat viitteet. Jos haluat katsoa aiheesta joitakin englanninkielisiä artikkeleja, löytyy kirjaston asiakastyöasemilta osoitteesta http://search.epnet.com laaja englanninkielisten aikakauslehtien kokotekstitietokanta Ebsco MasterFile Premier.
Seuraavia teoksia voi varata joko HelMet -verkkopalvelussa, puhelimitse soittamalla kirjastoon tai kirjastokäynnin yhteydessä:
Säräisniemi: 1. Peurakuopista kirkkokenttiin : saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta. 2. Löydä Oulujärvi : kaikki Kainuun merestä yksissä kansissa. 3. Suomen maatilat. 5. osa : Oulun ja Vaasan läänit: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista ; toimitusneuvottelukunta: U. Brander, Osk. Groundstroem, S. Mattsson ; toimittajat: Felix Jonasson, Akseli Kivialho, K. Kivialho Porvoo : WSOY, 1933.
Kemi / Keminmaa: 1. Jatuli. [XXIX] / [päätoimittaja: Ossi Liiten]; [toimittaja: Elsi Liiten] : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisu. 2.Teerijoki, Niilo: Keminmaan kirja, 1957.
Hämeenlinnan vankilan tulo-oppaassa kerrotaan seuraavaa:
"Kirjastoauto käy toistaiseksi vankilassa joka viikko. Miehillä ja naisilla on
mahdollisuus käydä kirjastoautolla vuoroviikoin."
Opas löytyy PDF-tiedostona Hämeenlinnan vankilan www-sivuilta:
http://www.rikosseuraamus.fi/6408.htm
Kirjastoautosta lainaamiseen tarvitaan Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastokortti. Kortin saa esittämällä henkilötodistuksen.
Katso käyttösäännöt: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kayttosaannot
Helmet-kirjastokortin saat käymällä jossain Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastossa. Kortin voit halutessasi täyttää osittain jo etukäteen osoitteessa www.helmet.fi ja sieltä oikeasta yläkulmasta kohdasta "Kirjaudu" valitse kohta "Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi". Kirjastokortin tehdään sitten Sinulle välittömästi jossain Helmet-toimipisteessä. Osa on auki seitsemänä päivänä viikossa. Aukioloajat löytyvät www.helmet.fi-sivustolta. Kirjastokortin saaminen edellyttää henkilöllisyyden tarkistamista. Siksi on yhden kerran tultava paikan päälle. Kortin saatuasi voit käyttää etäpalvelujamme missä tahansa.
Rodullistaminen tarkoittaa sitä, että ihmiseen liitetään esimerkiksi ihonvärin tai etnisen taustan takia oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Termin käyttäminen toisesta ihmisestä on siksi hieman kyseenlaista, sana kuvaa pikemminkin rodullistetun ihmisen omaa kokemusta.
Suomalainen toimittaja Koko Hubara käyttää termiä itsestään, joten voin suositella sinulle hänen kirjaansa Ruskeat tytöt: tunne-esseitä. En kuitenkaan halua itse listata muita "ei-valkoisia" kirjailijoita, sillä näin tehdessäni nimenomaan rodullistaisin heidät, redusoisin heidät ihonväriinsä ja etniseen taustaansa.
Goodreads-sivustolta löytyy lista nimeltä "racialized authors", josta kenties on sinulle apua. https://www.goodreads.com/genres/racialized-...
Löytämistäni ilmastonmuutosaiheisista käännöskirjoista lähimmäs kysymyksessä kuvailtua osunee Jonathan Weinerin Maapallon seuraavat 100 vuotta (Kirjayhtymä, 1992). Kirjassa puhutaan paljon hiilidioksidista ja sen osuudesta ilmaston lämpenemiseen. Se on julkaistu lähes 30 vuotta sitten ja siinä on valkoinen kansi; kohopainatusta sen kannessa ei kuitenkaan ole - kirjan ja kirjoittajan nimi on painettu sinisin kirjaimin. Voisikohan Weinerin teos tästä vakavasta puutteesta huolimatta olla etsitty kirja?
Saavutettavuuskirjasto Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä Vantaalla kaikissa kirjastoissa ja Helsingissä useimmissa kirjastoissa. Tarkemmat tiedot löytyvät Helmet-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut hakusanalla Celia. Linkki Helmet-sivulle https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Tässä lukuvinkkejä:Sandra Brownin kirjatLisa Jewellin kirjatMirva Saukkola: Silkkiä, safiireja ja salaisuuksia; Siveltimenvetoja ja silmänlumetta Vera Vala: Arianna de Bellis -sarjaRosie Walsh: Hän lupasi soittaa
Vanhemmassa taiteessa sielua kuvataan usein jonkinlaisena ihmishahmona, joka saattaa olla ihmisen kehoa pienempi tai hohtaa valoa. Sielun kuvaaminen savunkiehkurana tms. ei tunnu olevan vanhemmalle taiteelle kovinkaan tyypillistä. Elokuvissa ja vastaavissa tätä visuaalista keinoa on luultavasti käytetty, koska sielulle on täytynyt keksiä jokin näkyvä muoto. Taustalla voi olla myös ajatus kummituksista läpinäkyvinä, usvamaisina hahmoina.
