Tekijänoikeuslaki sallii asetuksessa mainittujen kirjastojen (yleisten kirjastojen puolella mnaakuntakirjastojen) digitoida turvaperustein dokumentteja, joita ei ostamalla voi hankkia. Muilla kirjastoilla ei tällaista oikeutta ole, joten ainoa nopea tapa olisi lahjoittaa dokumentit omaan maakuntakirjastoon ja pyytää niiden turvadigitointia.
Jos kuitenkin puhutaan suojatun aineiston kopioinnista muuten, edellyttää se lähtökohtaisesti aina lupaa oikeudenhaltijoilta. Kun kysymyksessä ei edes vihjaista kasettien sisällöstä, on vaikea antaa edes vinkkejä jatkotoimista. Myös kotiseutukokoelman kohdalla on aina kysyttävä, kenellä on oikeuksia ääni- ja kuvatallenteilla olevaan sisältöön. Jos kyse on esimerkiksi paikallisen muusikon musiikista,...
1960-luvun Turun Sanomat on mikrofilmimuodossa Turun kaupunginkirjastossa ja joissakin yliopistokirjastoissa (Kansalliskirjasto ja Turun yliopiston kirjasto). Mikrofilmejä voi lukea kirjaston laitteilla kirjastossa. On myös mahdollista kaukolainata joitakin mikrofilmirullia lähikirjastosi kautta kirjastossa luettavaksi.
Jonkin tietyn artikkelin hakeminen etukäteen ei kuitenkaan ole mahdollista. Olisi siis hyvä tietää melko tarkkaan, koska uutinen on julkaistu, muuten mikrofilmien selaaminen on melkoinen urakka.
Laatuajatteluun kuuluu, että kukin organisaatio, myös kirjasto, määrittelee itse keskeisimmät tuotanto- ja palveluprosessinsa. Turun kaupunginkirjasto on määritellyt omaksi tuotantoprosessikseen tietokokoelman muodostamisen ja palveluprosessikseen kirjaston käytön, joka jakaantuu seuraavasti:
1. Aineiston käyttö
-hakeminen, kokoelmien selailu
-lukeminen kirjastossa
-lainaus, palautus
-aineiston varaus
2. Tiedonhaku
-asiakkaan omatoiminen haku
-asiakas ja virkailija yhdessä
-virkailija asiakkaan toimeksiannosta
3. Kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastus
-asiakkaan opastus kirjastonkäyttöön
-...
Hei!
Tuula Kallioniemen "Kirjoja ja kummituksia"- kirjassa (2018) on. Lainaan tähän suoraan kirjan kuvausta:
Reuhurinteellä riittää lukutoukkia ja huimapäitä - ja jännitystä joka lähtöön.
Tintti käy monta kertaa viikossa kirjastossa ja osaa sepittää kauhutarinoita. Vernerin lukemista kirjoista on peräisin sekin idea, että metsikköön kyhätään reuhiskirveskulttuuri. Ramona rakastaa kummitusjuttuja. Pulla tarvitsee päänsä päälle isoa kirjaa harjoitellessaan huippumallin kävelyä, ja Fisu käyttää kirjaa ovenpidikkeenä.
Möly taas ei ole lainkaan lukumiehiä. Hänen silmissään kaikki kirjat näyttävät samanlaisilta, ja kirjaimet ovat hyppeleviä vänkkyröitä. Mölystä lukeminen on kertakaikkisen kamalaa. Kunnes kuvaan astuu lukumummo....
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (www.helmet.fi)ei löydy The filth and the fury elokuvaa. Musiikkia samannimisestä dokumenttielokuvasta kyllä löytyy. Kyseistä elokuvaa ei näytä löytyvän myös mistään muusta Suomen kirjastosta.
Hei!
Uudessa kirjastossa on ajanmukainen musiikkiosasto, jossa on entiseen malliin lainattavia äänitteitä, nuotteja, musiikkikirjallisuutta ja musiikkilehtiä. Vanha Tiklaskiinteistön musiikkiosasto on suljettu.
Aukioloajat:
ma-pe 10-20, la 10-15
Terveisin
olli.makinen@vaasa.fi
Sanakirjan mukaan suomennos on studio-ohjaaja. Ammattinetistä www.ammattinetti.fi ei löydy tuolla termillä kuvausta, mutta muuta tietoa Televisio- ja radioalasta sieltä löytyy.
Oikea kirjoitusmuoto on Lewyn kappale -tauti.
Kielitoimiston ohjeissa kerrotaan näin: "Kun yhdyssanan alkuosa on erillisten sanojen liitto (eli sanaliitto, jossa on välilyöntejä), sen perään tulee välilyönti ja sitten yhdysmerkki ennen kokonaisuuden pääosaa."
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/131
Laulu Puumanni Afrikassa (nuotit ja sanat) löytyy kokoelmasta Pupuhaukka : Teekkarilaulun koskessa. Voit tehdä siihen varauksen Lastu-verkkokirjastossa https://lastu.finna.fi/Record/lastu.303406
Espoon kirjastoissa voit kopioida ilmaiseksi 20 sivua. Paperikopion ottaminen paperisesta asiakirjasto sujuu siis ilmaiseksi myös omatoimiaikaan. Monitoimilaitteissa parhaiten Helppo kopiointi -toiminnolla. Jos laite on pimeänä, paina puolikuun näköistä nappia laitteen näppäimistöllä.
Tulostaminen tai muistitukulla olevien tiedostojen kopiointi paperille sujuu myös omatoimiaikaan Princh -järjestelmän kautta. Omatoimiaikana Maksa tiskillä -vaihtoehto ei ole käytössä.
Monitoimilaitteiden käyttöön saat opastusta kaikissa kirjastoissa henkilökunnan ollessa paikalla.
Elonet-tietokannan mukaan Toivo Särkän ohjaamassa elokuvassa ”Katarina kaunis leski” (1950) on musiikkina kansanlaulu ”Kehrää kehrää tyttösein / Kehruuvalssi”, jota Eeva-Kaarina Volanen hyräilee ja Jorma Nortimo laulaa. Lisäksi elokuvassa soi kaksi Heikki Aaltoilan elokuvaa varten säveltämää ”Salonkitanssia”, joista toinen esitetään cembalolla ja toinen jousiyhtyeellä.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Katarina kaunis leski -elokuvan kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122604
Kyseessä on kappale Meidän talon porukka, jonka on säveltänyt Veikko Samuli (nimimerkillä Eno-Samuli) ja sanoittanut Jorma Toiviainen. Se on julkaistu Atsipoppaa-levyllä vuonna 1983.
On olemassa ainakin seuraava teokset:
"Iloinen 50-luku :purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia" /[tekstit: Kai Linnilä ... et al.]Helsinki] :Tammi,2003.
"Elämää kaupungissa: muistikuvia asumisesta Helsingin keskustassa: lapsuuden- ja nuoruudenkuvauksia sotienjälkeiseltä ajalta keskustasta, Kaartinkaupungista ja osasta Kamppia."
Julk. Helsingin Kaupunginmuseo 1998
Suomela, Helena: "Fredan ja Roban kulmasta"
Julk. Helsinki : Tammi, 2005
Linnankivi, Marja
"Töölön tyttö : helsinkiläistytön muistelmia lapsuudesta ja nuoruudesta 1930-1950-luvuilla"
Julk. Helsinki : Tammi, 2003
"Minun kaupunkini: tunnetut suomalaiset kertovat Helsingistä" toim.Jeannette Björkqvist, Staffan Bruun ja Göran Ek. Julk. Schildt, 2000
"Täältä tulee nuoriso! :1950-79."...
Tilastokeskusen Maailma numeroina -taulukkopakettiin http://tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/index.html on koottuna Excel-taulukkoon maittaisia rakennetietoja kaikista maailman valtioista. Maita on 241 ja teemoja yhteensä 248.
Tapio Rautavaaran v. 1969 levyttämä valssi ”Muistoissain muuttumaton” alkaa sanoin: Löytänyt en, turhaan mä hain maisemaa nuoruuden... Kappaleen keskivaiheilla on sanat: Muistoissain mä siirryn lapsuusmaisemaan ... Kappaleen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Tuula Valkama.
Nuotinnos kappaleeseen löytyy kokoelmasta Tapio Rautavaara: Reissumiehen taival : lauluja (ISBN: 951-757-223-9)
Äänitteenä kappale on Tapio Rautavaaran CD-kokoelmassa ”En päivääkään vaihtaisi pois : sata levytystä vuosilta 1946-1979” (julkaistu 1995, Fazer) tai v. 2008 julkaistussa ”Kulkurin taival : kaikki levytykset 1946-1979” (Warner Music Finland)
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Aalto-kirjastojen verkkokirjastosta:
www.aaltokirjastot.fi
Hei!
Mainittu teksti on Eric M. Bergqvistin laulusta "Tänk vilken underbar nåd av Gud". Laulu on otettu Ruotsin pelastusarmeijan laulukirjaan 1920-luvulla, vuoden 1990 painoksessa se on numerolla 653.
Laulun suomennos löytyy ainakin vuoden 1990 suomalaisesta Pelastusarmeijan laulukirjasta (ISBN 951-9069-14-3) numerolla 364. Alkusanat kuuluvat "Oi armon ihmettä Jumalan" ja siteerattu kertosäe alkaa sanoilla "Käy oi kylväjä käy" ... "siementä hyvää kylvämään käy". Suomentajan nimeä ei ole mainittu.
Kirjastoautoihin tehdyt varaukset ovat kunkin auton kyydissä vain sillä reitillä, jolla noutopaikaksi merkitty pysäkki on. Eli Pikku Huopalahden jommallekummalle pysäkille tehdyt varaukset ovat mukana kirjastoauto Starassa maanantaisin. Varaukset kulkevat mukana koko reitin, joten ne voi noutaa myös joltakin toiselta saman reitin pysäkiltä. Kirjastoautojen reitit ja aikataulut löytyvät kirjastoautojen Helmet-sivulta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
