Hei,
Runo löytyy ainakin Kiplingin teoksesta Viidakkokirjat (WSOY, 1965).Runo on sivulla 77 "Valkoinen hylje" tarinan alussa.
Otavan v. 1990 painoksesta (nimellä "Intian viidakoista") tuo alkuruno on näköjään jätetty pois.
Yksittäistä kirjaa aivokalvotulehduksesta tai aivokalvontulehduksesta ei löydy, mutta esim. seuraavissa teoksissa kerrotaan tästa sairaudesta: Suomalainen lääkärikeskus : 3 (1996, s. 187-189), Terveysfacta : 1 : A-G (1996, s. 31), Kodin terveyskirjasto: tartuntataudit (1993, s. 92-93) ja Heikki Takala: Joka kodin suuri lääkärikirja (2000, s. 426-427).
Sellainen yleiskuva, joka ei keskity pelkästään kirjojen kansiin, tuskin voi olla jälkikäyttönsä osalta rajoitettu. Mitään tarkkoja määräyksiä tällaisesta käytöstä ei ole olemassa, mutta ainakaan tällaisen kuvan käytöllä ei rikota mitään selkeää lain kieltoa.
Yksittäisen lehden kannen valokuvaaminen on hiukan toinen asia. Kannen grafiikka on tekijänoikeuden suojaamaa, joten sen kuvaamisella ja käyttämisellä tietotuksessa täytyy olla esimeriksi sitaattioikeuteen nojaavia perusteluja. Pelkästään kuvituksena, koristeena, ei tällaisia kuvia saa ilman lupaa käyttää.
Mitä edellä on sanottu yleisestä näyttelykuvasta voidaan toki soveltaa myös lehtien kansiin, kun kyseesä on selkeästi yleiskuva, jolla on muu funktio kuin esitellä yksittäisiä...
Tuntomerkit viittaavat Hannu Lauerman esseekokoelmaan Hyvän kääntöpuoli (2014), missä aiheena on mm. potilaita surmaavat terveydenhuollon ammattilaiset. Aihepiiriä käsittelee myös Martti Lindqvist alun perin vuonna 1990 julkaistussa teoksessaan Auttajan varjo: pahuuden ja haavoittuvuuden ongelma ihmistyön etiikassa.
Molemmat teokset kuuluvat oman kirjastosi kokoelmiin.
Ylen TV2:lla esitettiin 17.1.1993 Stanislav Párnickýn elokuva Prinsessa Ruusunen (Šípková Růženka/ Šípová Ruženka, 1990). Se esitettiin Ylellä uusintana helmikuussa 1996. Elokuva on valmistunut tsekkiläis-saksalais-ranskalaisena yhteistyönä. Muun muassa alla olevista linkeistä löydät kuvia elokuvasta. Olisikohan kyse tästä elokuvasta.
Ranskankielisestä Prinsessa Ruusunen -elokuvasta ei tuolta ajalta ole tietoja.
https://www.csfd.cz/film/27701-sipkova-ruzenka/galerie/?type=1
https://www.filmovamista.cz/2082-Sipkova-Ruzenka?zaber=24175&&pocet=19
https://www.imdb.com/title/tt0100626/
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_200367
Muun muassa seuraavissa teoksissa käsitellään elämää pakolaisleireillä:
Faktaa:
- Nimko Ali: What We're Told Not to Talk About (But We're Going to Anyway), Women's Voices from East London to Ethiopia
- Reijo Arkkila: Sudanin kutsu. Lähetystyön näköaloja Sudanista ja Ugandan pakolaisleireiltä
- Jamal K. Kanj: Children of Catastrophe. Journey from a Palestinian Refugee Camp to America
- Anu Kekäläinen: Leiri - tarinoita ihmisistä jotka haluavat kotiin
- Hannu Pesonen: Hiekalle rakennettu elämä - taistelu Länsi-Saharasta.
- Ben Rawlence: City of Thorns. Nine Lives in the World's Largest Refugee Camp
- Rauli Virtanen: Hiljaiset auttajat. Suomalaista katastrofityötä Turkin sodasta...
Tamminiemen museon näyttely ja kokoelma kertovat erityisesti Urho Kekkosen ajasta. Heillä voisi olla kiinnostusta saada tuollaisia filmejä, https://www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi.
En löytänyt muuta paikkaa, jossa filmejä voisi tarjota myytäviksi kuin esimerkiksi Tori.fi. Ehkä asiasta voisi tiedustella antiikkikauppiailta, mutta en ole varma, kiinnostaako tällainen aineisto, esim. Helander, https://helander.com/#/sell?mtm_campaign=Helander-myyj%C3%A4t&mtm_kwd=A….
Komisario Maigret'sta kertovat dekkarit kuuluvat tietääkseni kaikki sarjaan Komisario Maigret'n tutkimuksia. Ensimmäiset suomennokset ovat vuodelta 1953 ja löytämäsi DekkariNetti -sivuston tietojen mukaan suomennoksia on yhteensä 73. Sarjaa on alusta asti kustantanut Otava. Useista sarjan kirjoista on otettu uusia painoksia edellisten painosten tultua loppuunmyydyiksi. Eri painoksissa on usein erilaiset kannet. Mainitsemasi kansikuva on kyseisen kirjan 3. painos vuodelta 1970. Jos etsit nimenomaan kirjoja, joissa on samanlainen/samantyylinen kansi, niin pitäisi saada käsiinsä kaikki samoihin aikoihin, 60- ja 70-luvuilla julkaistut painokset. Muuten on mahdoton sanoa kuinka monta sarjan kirjaa on julkaistu juuri tämänlaisella kannella....
Kreikkalaista kirjallisuutta ei ole käännetty kovin paljon suomeksi, mutta jotain tietysti löytyy. Liitän vastaukseen linkin vastaukseen, joka lähetetty kysymykseen vuonna 2003. Kirjastojen tietokannoista löytyy esimerkiksi tällaisia romaaneja ja novellikokoelmia: Doxiadis, Apostolos : Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi. Romaani. Suomentanut Reija Tamminen. Like, 2004. Kirjailija on syntynyt 1953. Kirjan alkuteos on vuodelta 1992. Kasvotusten : nykykreikkalaisia novelleja. Toimittanut ja kääntänyt Riikka P. Pulkkinen. Enostone, 2021. Novelleja 18 nykykreikkalaiselta kirjailijalta. Näkymätön ja näkyvä : nykykreikkalaisia novelleja. Suomen Ateenan instituutti, 2000. Kirja sisältää 25 novellia....
Juséliuksesta on kirjoitettu teos F.A. Jusélius : muistokirjoitus (Sigrid Juséliuksen säätiö 1941; 338 s.). Lappeenrannan kirjastossa kirjaa ei näytä olevan, sen voi kaukolainata jostakin muusta kirjastosta.
Muista teollisuusvaikuttajista löytyy tietoa mm. teoksesta Maanpää, J.: Suomalaisia suurliikemiehiä (Otava 1942). Mahdollisia elämäkertoja voi etsiä myös henkilön nimellä.
Värähtelyllä tarkoitetaan hiukkasen tai kappaleen liikettä tasapainoasemansa ympärillä. Värähtelystä kerrotaan havainnollisesti seuraavalla internet -sivustolla:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/kurssi3/aaltoliike/…
Värähdysliikkeestä löytyy tietoa myös esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Lehto, Heikki: Fysiikka 2: fysiikka yhteiskunnassa; aaltoliike (Tammi, 2000) siv. 123 - 136.
Atomista avaruuteen: Aallot fysiikassa/ Timo Kärkkäinen et al., lukion fysiikka (Otava, 1995) siv. 8 - 23.
Lehti tulee Espoossa Tapiolan kirjastoon ja Helsingissä Itäkeskuksen kirjastoon.
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tilatut lehdet löytyvät myös HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Ei ole olemassa ohjelmaa luokitteluun. Aineisto, niin kotimainen kuin ulkomainenkin, luokitellaan kirjastoissa kirja kirjalta käytössä olevan luokitusjärjestelmän mukaan. Sama teos voi siis saada eri kunnissa eri luokan.
Yleiset kirjastot luokittelevat, Helsingin kaupunginkirjastoa lukuunottamatta, Yleisen kirjastoluokituksen eli YKL:n (http://fi.wikisource.org/wiki/Yleinen_kirjastoluokitus)mukaan. Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa luokitustaan HKLJ:tä
(http://hklj.kirjastot.fi/) Tieteellisillä kirjastoilla on myös omia luokituksiaan.
Hei!
Vanamo-verkkokirjaston sivun ylälaidassa on punainen hakulaatikko, johon voi kirjoittaa hakusanan äänikirjat, jolloin tuloksena on yli 3000 Hämeenlinnan seudun kirjastojen äänikirjaa. Hakulaatikossa on myös tarkennettu haku, jossa hakua voi rajoittaa esim. kielen ja kirjaston mukaan. Aineistolajiksi pitää valita tällöin cd.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
1998-2001 Yle esitti espanjalaista draamasarjaa Perhelääkäri (https://fi.wikipedia.org/wiki/Perhel%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri tai https://en.wikipedia.org/wiki/M%C3%A9dico_de_familia).
Noihin aikoihin (2002) on Yle Teemalla esitetty myös venezuelalainen telenovela Carita Pintada (https://en.wikipedia.org/wiki/Carita_Pintada), mutta se ei sisällöltään vastaa kuvausta.
En valitettavasti osaa sanoa, onko Perhelääkäristä esim. jossain joskus julkaistu englanniksi tekstitetty dvd tai onko se katsottavissa jostain netin kautta englanniksi tekstitettynä. Suomesta/suomeksi sarjaa ei ole saatavilla. Yle ei omista sarjaan mitään oikeuksia.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa.
Jos joku lukijoista tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vuonna 1735. Boltonin tarkemmasta syntymäajasta ei ole varmaa tietoa, mutta hänet kastettiin vuonna 1735, erään lähteen mukaan kastepäivä oli 23.11.1735.
https://en.wikipedia.org/wiki/James_Bolton
https://www.first-nature.com/fungi/~biog-bolton.php
Vaskin verkkosivulla voi hakea kirjastossa tarjolla olevat lehdet "Tarkennettu haku" -haulla:
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
"Aineistotyyppi" -kohtaan kannattaa rastittaa "Lehti/artikkeli".
Fyysisesti Turun pääkirjaston lehdet sijaitsevat eri osastoilla:
Aikakauslehdet löytyvät tieto-osastolta, uudemman rakennuksen toisesta kerroksesta.
Lasten- ja nuortenlehdet taas saman rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta.
Kulttuuri- ja taidelehdet, sekä musiikin lehdet löytyvät vanhemmasta kirjastorakennuksesta.
Sanomalehdet puolestaan ovat uutistorilla, joka sijaitsee talojen välissä olevassa tilassa.
Pääasiassa kaikkia muita paitsi kuluvan vuoden lehtiä voi lainata.
Ilmatieteenlaitoksen verkkosivulla https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961 on kuvaaja, jossa on esitetty keskilämpötilojen poikkeamat vuosien1991-2020 keskiarvosta.
Valitse paikkakunnaksi Kokkola ja jaksoksi vuosi. Pitkän ajan keskiarvo vertailujaksolta 1991–2020 on 4,3 °C.
Yksittäisen vuoden arvon saat viemällä hiiren kyseisen vuoden kohdalle. Vuoden 1993 keskilämpötila Kokkolassa oli 3,6 °C ja vuoden 2023 keskilämpötila oli 4,2 °C. Näinä vuosina nousu keskilämpötilassa oli siis 0,6 °C.
Kuvaajasta näkee, että vuodesta 2005 lähtien vuoden keskilämpötilan poikkeama on ollut Kokkolassa pääsääntöisesti lämpimän puolella, kun siihen saakka poikkeama oli useimmiten miinuksen puolella.
Muita mielenkiintoisia...
Vaasan kaupunginkirjaston kautta ei löytynyt tietoa liikkeestä. Kirjastolla on käytössään mm. tämänkin ajan osoitekirjoja ja puhelinluetteloita, mutta tästä kauppaliikkeestä ei löytynyt mainintaa.
Olisiko liike ollut toiminnassa vain hyvin lyhyen aikaa? Omistajan nimi ja tarkempi sijainti voisivat myös auttaa selvittämisessä.
Voisit ottaa yhteyttä Vaasan maakunta-arkistoon, Pohjanmaan museoon tai Österbottens Traditionsarkiv -arkistoon:
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/vaasan-maakunta-a…
http://museo.vaasa.fi/w/
http://www.sls.fi/doc.php?category=2&docid=43
