Sanna on puhuttelumuoto nimistä Aleksandra, Sandra ja Susanna. Nimen merkitys on siis sama kuin näiden kolmen nimen.
Aleksandra on nimen Aleksanteri naispuolinen vastine. Merkitys kreikaksi on puolustajatar, suojelijatar. Sandra on lyhentymä Aleksandrasta.
Susannan merkitys on hepreaksi lilja. Raamatun Susanna on yksi Jeesusta palvelevista naisista.
Sanna on ollut suomenkielisessä almanakassa vuodesta 1929 lähtien.
Lähteet (ja lisätietoja):
Kustaa Vilkuna: Etunimet
Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat
Väritulosteita pystyy tulostamaan Kuopion pääkirjastolla osoitteessa Maaherrankatu 12.
A4-kokoinen tuloste maksaa 1 e/sivu ja A3-kokoinen tuloste 1,50 e/sivu.
Kaunokirjallisuuden tulkinta on aina jonkin verran henkilökohtainen asia. Minun mielestäni Tuntematon sotilas kuvaa sodan mielettömyyttä ja sen sanoma on siten rauhan tärkeyden korostaminen.
Väinö Linna ja hänen kirjansa ovat niin merkittäviä, kirjastoista löytyy hakusanoilla Linna, Väinö ja Tuntematon sotilas suuret hakutulokset, omasta verkkokirjastostasi näet kirjat ja niiden saatavuuden.
Väinö Linna itse kirjoittaa teoksessa Murroksia: esseitä, puheita ja kirjoituksia. WS 1990 seuraavasti: " Tahdoin luoda kuvan, josta sota paljastuisi mahdollisimman näköisenään, mutta ottaen huomioon kuitenkin sen rajan, mikä taiteen ja luonnon välillä on. Tahdoin antaa kuvan suomalaisesta sotilaasta hänen ydinolemustaan paljastaen ja hänen...
Monikielinen väestötieteen sanakirja (Suomi - first edition 1962), verkossa (http://fi-i.demopaedia.org/wiki/Etusivu) määrittelee näin: Vanhemmat ja heidän lapsensa muodostavat yhdessä biologisen perheen 1. Veljistä 2 ja sisarista 3 käytetään yhteisnimitystä sisarukset 4. Mikäli lapsilla vain toinen vanhemmista on yhteinen, he ovat toisilleen velipuolia 5 ja sisarpuolia. Myös perintökaaressa katsotaan, että sisar- ja velipuolia toisilleen ovat sekä eri isän että eri äidin lapset riippumatta siitä, kumpi vanhemmista on yhteinen. www.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Sydän on symbolina todella vanha, joten sen tarkkaa alkuperää on melko mahdoton selvittää. Euroopasta on löydetty sydäntä muistuttavia piirroksia, jotka on ajoitettu jääkautta edeltävään aikaan. On mahdollista että sydämen symbolilla on alunperin ollut useita hieman erilaisia merkityksiä eri puolilla maailmaa (samoin kuin esim. ristillä, toisella melko abstraktilla ja pelkistetyllä symbolilla).
Sydämen symboli muistuttaa melko vähän ihmisen sydäntä, ja jotkut ovatkin otaksuneet, että symbolin mallina on käytetty ennemminkin lehmän sydäntä, joka on voinut olla varhaisten kulttuurien ihmisille tutumpi fyysisenä elimenä kuin ihmisen sydän.
Toisaalta monet tutkijat ovat otaksuneet, että sydämen symbolilla ei ole alunperin ollut paljoakaan...
Waltari kirjoittaa Kirjailijan muistelmissaan seuraavasti: "Ennen sotaväkeen lähtöä tapasin Vapun päivänä [1930] osakunnan kokouksessa tulevan vaimoni ja saatoin hänet kotiin. Hän hylkäsi entisen kavaljeerinsa ja seurasi minua. Me olimme kyllä jo kerran aikaisemmin tavanneet Katajanokan Upseerikasinolla jossakin Nuoren Voiman Liiton juhlassa, ja tämän tutustumisen perusteella saatoin lyöttäytyä keskusteluun hänen kanssaan osakunnassa." (s. 215-216)
Panu Rajalan Waltari-elämäkerta Unio mystica kuvailee tätä samaista episodia näin ja täsmentää joitakin yksityiskohtia kirjailijan niukkasanaisessa esityksessä: " -- Waltari oli käynyt Nuoren Voiman Liiton juhlassa Katajanokan Upseerikasinolla ja tavannut siellä huvittelunhaluisia neitosia,...
Etelä-Pohjanmaan murteilla kirjoittavia kirjailijoita löytyy melkoinen määrä. Olen valinnut seuraavaan esimerkin omaiseen listaan teoksia sillä perusteella, että niiden teksti on joko kokonaan tai suurelta osin murteella kirjoitettua. Listaan en ole sisällyttänyt sanaparsia, sutkauksia enkä arvoituksia.
Tässä listassa mainittuja teoksia löytyy Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista. Joitakin niistä meillä on vain kotiseutukokoelmassa, mutta niitä kyllä kaukolainataan.
Pohjanmaan murteilla kirjoitettua
Romaaneja:
Autio, Orvokki : Pesärikko-trilogia, Kirjayhtymä
(Viistotaival 1980, Kotipesä 1982, Merkki päällä 1985)
Hemminki, Heikki: Veli-Matin sotapäiväkirja, painokauko 1994
Kontturi, Venny: Ruukinkuja, Gummerus...
Hei!
Tulkoon joulu- laulun sanat ovat Pekka Simojoen laatimat:
Niityllä lunta, hiljaiset kadut,
taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus.
Muistojen virta, lapsuuden sadut.
Sanoma joulun on uusi mahdollisuus.
kertosäe:
Joulu on taas, riemuitkaa nyt
Lapsi on meille tänä yönä syntynyt
Tulkoon toivo kansoille maan, pääsköön vangit vankiloistaan
Uskon siemen nouskoon pintaan, olkoon rauha loppumaton
Joulu on taas, kulkuset soi. Jossakin äiti lasta seimeen kapaloi
Tulkoon juhla todellinen, tulkoon Jeesus Herraksi sen
Tulkoon rakkaus ihmisrintaan, silloin joulu luonamme on
Tahtoisin päästä paimenten mukaan,
unohtaa kiireen ja melun rasittavan.
Aamu kun koitti, tiesikö kukaan,
tuo yksi joulu sai muuttaa historian.
kertosäe
Ikuisen joulun, jos...
Latinan kielessä kirjain c äännetään kuten k takavokaalien (a, o ja u) tai konsonaattien edellä. Etuvokaalit (e, i, y, ae, ao) tekevät poikkeuksen, ja c ääntyy kuten s. (Reijo Pitkäranta: Latina medicorum - latinaa lääkäreille. Gaudeamus, 1984.)
Tässä tapauksessa ötökkäsuku ääntyy siis "ktenolepisma".
Tosin on mainittava, että latinaa äännetään varsin monin tavoin. Suomessa käytetään yleensä klassillisen latinan ääntämystä, mutta myös muita suuntauksia on olemassa.
Armi on lyhentymä nimestä Armida, aseistettua tarkoittavasta latinan sanasta "armata". Nimi tuli tunnetuksi Torquato Tasson teoksesta Vapautettu Jerusalem, jonka päähenkilö on Armida-niminen velho.
Suomessa Armi-nimi annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1885, almanakkaan se otettiin vuonna 1929. Suosituimmillaan nimi oli 1950-luvun puolivälissä Miss Universumiksi vuonna 1952 valitun Armi Kuuselan innoittamana.
Armi oli käytössä myös miehennimenä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä ennen kaikkea Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Tässä tapauksessa Armi on lyhentymä Arminiuksesta, joka on latinalainen muoto germaanisesta jumalannimestä Irmin; adjektiivi "irmin" merkitsee mahtavaa, voimakasta.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti, Suuri...
Susanna tarkoittaa heprean kielellä liljaa. Vanhan testamentin apogrysikirjoissa Susanna oli nainen, jota väärät tuomarit syyttivät aviorikoksesta, mutta jonka Daniel osoitti syyttömäksi ja toimitti väärille tuomareille rangaistuksen. Uudessa testamentissa Susanna oli Jeesuksen parantama ja häntä palveleva nainen. Katolisessa kirkossa Susanna on myös viiden pyhimyksen nimi. Suomen almanakassa vuonna 1706 Susanna oli kuten jo Mikael Agricolan rukouskirjassa 1544 19.2. sekä vuosina 1708-1928 ja uudelleen vuodesta 1950 11.8. Tämä päivä on perimätiedon mukaan vuoden 300 tienoilla surmatun roomalaisen Susanna-marttyyrin muistopäivä.
Susannan rinnakkaismuoto on Susanne ja lyhentymiä ovat Sanni ja Sanna.
Lähde: Pentti Lempiäinen : Suuri...
Tiede-lehden numerossa 2/2007 vastasi lumitutkija Eija Kanto tähän jään sinisyysasiaan näin: "Toisinaan jää näyttää myös siniseltä. Jää imee itseensä punaista valoa tehokkaammin kuin sinistä, jolloin siniset aallonpituudet heijastuvat ulospäin."
Jään kelluminen vedessä selitetään Wikipedian artikkelissa "Jää" näin: "Tavallisen heksagonaalisen jään tiheys on jään tilaa vievän kuusikulmaisen kiderakenteen vuoksi veden tiheyttä pienempi, joten se kelluu tiheämmän veden pinnalla. Samasta syystä veden tiheysmaksimi on makeassa vedessä poikkeuksellisesti jäätymispisteen yläpuolella +4 °C:ssa: kun lämpötila laskee tämän alapuolelle, vesimolekyylit alkavat jo hakeutua kuusikulmaiseen muotoon, jolloin tiheys pienenee. Puhtaan jään tiheys on noin 0,...
Elisabet tulee heprealaisesta nimestä Elisheba, joka tarkoittaa ”Jumala on valani”. Uudessa testamentissa Elisabet on Johannes Kastajan äidin nimi. Nimi on ollut yleinen kuninkaallisten keskuudessa. Suomessa vanhimmat tiedot ovat vuodelta 1439.Nimestä on lukuisia muunnelmia, esim. Liisa, Lisbet, Elsa, Elise, Bettina ja Isabel. Nimestä esiintyy myös runsaasti erilaisia kirjoitusasuja esim, Elisabeth, Eliisabet, Eliisabeth ja Elizabeth.
Lähde:Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) sanotaan:
Elisabet, Vanhassa testamentissa 2. Moos. 6:23 muodossa Eliseba (hepr. Jumala on valani tai Jumala antaa avun). Elisabeth on Marian jälkeen kristikunnan tavallisin...
Elo- ja joulukuuta lukuunottamatta suomenkieliset kuukausien nimet ovat olleet samat kuin nykyään aina Agricolan ajoista lähtien. Agricolan Rucouskirian alkuun v. 1544 painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuusta tuli joulukuu.
Kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintui maahamme kristinuskon mukana, ja lounaissuomalaiset kuukauden nimet yleistyivät painettujen kalenterien mukaisesti koko maahan. Vanhemman kuukausiperinteen mukaisesti nimet säilyivät kotoisina päinvastoin kuin useissa muissa...
Vilina on lyhennös nimestä Akvilina, historiallisissa asiakirjoissa Aqvilina, Aquilina, Vilina. Nimi tulee latinan sanasta aquila, kotka. Nimi on ollut kalenterissa 1700-1800-luvuilla 13.6. Ortodoksisessa kalenterissa on edelleen Akuliinan nimipäivä 13.6. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kaksi Aquilinaa. Enemmän nimen historiasta löytyy Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta (1989) ja Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Sana "torppa" vakiintui käytännössä tarkoittamaan maanviljelyn harjoittamista varten vuokrattua maatilan osaa. Torpan alueeseen ei yleensä sisällytetty omaa metsää, vaan torpparilla oli oikeus käyttää päätilan metsää joko rajoittamatta tai tietyin rajoituksin.
Torppien koko vaihteli yhdestä aina yli 25 hehtaariin, mutta noin puolet niistä oli kooltaan 3-10 hehtaaria. Erot eri alueiden välillä olivat huomattavia: Itä-Suomessa torpat olivat enimmäkseen niin pieniä, että ne tarjosivat haltijalleen hädin tuskin välttämättömän toimeentulon; Pohjanmaalla torpparien asema oli vakaampi, vaikka sielläkään tilat eivät välttämättä olleet kovin suuria.
Erot torppien koossa riippuivat myös siitä, millainen päätila oli: kartanoiden torpat olivat...
Inarinjärvi (Enare sjö) löytyy ruotsiksi ainakin Maamme kirjasta (Boken om vårt land). Maamme kirjasta ja oletettavasti myös kyseisestä runosta on olemassa useita erilaisia käännöksiä. Teoksen ensimmäinen suomentaja (v. 1876) oli Johan Bäckvall, avustajina mm. Elias Lönnrot, August Ahlqvist ja Kaarlo Slöör. V. 1878 suomennoksen tarkisti Paavo Cajander, joka korjasi teoksen 7. painoksen tekstin myöhemmin (v. 1886) kokonaan uudelleen. Seuraava huomattavampi uudistus teoksen sisältöön tehtiin v. 1915, jolloin Otto Manninen korjasi teoksen 21. painoksen tekstin. Teosta uudistettiin myös myöhemmin useaan otteeseen, mikä johti lopulta siihen, että lukijan on vaikea erottaa Topeliuksen kirjoittamaa ja Topeliuksen kirjoittamaksi väitettyä tekstiä...
1980-luvulla ilmestyi hieno lastenrunokokoelma Pikku Pegasos (Otava 1983). Siitä löytyy Aale Tynnin runo Kertun syntymäpäivänä, joka alkaa: Kerttu täyttää kuusi vuotta. Aamulla hän herää. Pikkuisen hän raottaa ensin silmäterää. Runon kuudes säkeistö on seuraava: Syödään, juodaan, leikitään, vaan kun loppuu leikki, matot, tuolit järjestää huolellinen Heikki.
Paljon vanhemmassa teoksessa : Kultainen aapinen (2.p.1957) ovat edellisen runon lisäksi myös runot Reipas Reino (Olkoon pakkanen tai tuisku, ei se lainkaan haittaa tee, ulkona on Reino aina, hiihtää taikka luistelee. jne) sekä Karamelli-Kalle (Katsokaapas, tässä on Karamelli-Kalle. Kuinka ahne olikaan Kalle makealle. jne.).Näiden kahden jälkimmäisen tekijää ei mainita, mutta uskoisin...
Runon nimi on Kevätkukkien kilpailu, ja sen on kirjoittanut Anna-Mari Kaskinen. Runo löytyy kokonaisuudessaan teoksesta:
Kaskinen, Anna-Mari: Runometsä : kauneimmat lastenrunot. Kirjapaja 2004 (s. 61)
