Suomessa on vain harvoja kääntäjiä, jotka suomentavat suoraan kiinan kielestä. Nykyään kiinalaista nykykirjallisuutta suomentavat suoraan kiinan kielestä enimmäkseen Riina Vuokko ja Rauno Sainio. Kiinankielistä runoutta ovat kääntäneet muiden muassa Tero Tähtinen, Jyrki Kallio ja Pertti Seppälä. Englanninkielisestä käännöksestä suomennettu on esimerkiksi neliosainen kirjasarja Luo Guanzhongin Kertomus kolmesta kuningaskunnasta (2020-2022), Dan Yun filosofian historiaa käsittelevä Kiinan viisauden sydän - mitä Konfutse nyt sanoisi? (2009) sekä Chihoin sarjakuvaromaani Juna (2015). Saksankielisestä käännöksestä suomennettu on ainakin Ling Bein elämäkertateos Liu Xiaobo: vangittu rauhannobelisti (2011). Mitään näistä ei ole...
Tällä hetkellä ko kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa eikä sitä ole myöskään tilattu. Oulun ja Jyväskylän yliopistojen kirjastojen sekä Åbo akademin kirjaston kokoelmiin se kyllä kuuluu. Kaukopalvelun kautta se on tilattavissa, lisätietoa osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ Voitte halutessanne jättää Helsingin kaupunginkirjastolle myös hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp tai asioimalla virkailijan kanssa.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on mahdollista päästä käyttämään ASKO-asiakastietokonetta. Koneelle kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin sekä nelinumeroisen pin-tunnuksen.
Koneilta on pääsy internetiin. Lisäksi koneilta löytyvät tavallisimmat toimisto-ohjelmat sekä valikoima eri tietokantoja.
Voit tulostaa asiakastietokoneilta väri- ja mustavalkotulosteita. Tulosteet maksavat 30 senttiä/sivu.
Lisätietoa ASKO-koneista löydät täältä:
http://www.lib.hel.fi/asiakastietokoneet
Ainakin Jarkko Laine on runoillut sirkustirehtööristä. Hänen (lasten)runonsa Sirkustirehtööri sanoi löytyy esimerkiksi antologiasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 1980). Samoin Kirsi Kunnakselta löytyy sirkustirehtööriaiheinen runo Peruutettu ohjelma n:o 20 kokoelmasta Sirkusjuttuja (WSOY, 1985).
Helsingin yleisistä kirjastoista kollegani suosittelee näitä:
Kirjasto 10 on musiikkiin erikoistunut kirjasto.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/
Töölön kirjastossa on iso musiikkiosasto.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/
Paljon musiikkia löytyy myös
Itäkeskuksesta,
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/
Kannelmäestä,
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kannelmaki/
Malmilta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/malmi/
sekä Vuosaaresta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/vuosaari/
Sitten ovat tietysti alan oppilaitosten omat kirjastot.
Sibelius-Akatemia
http://lib.siba.fi/fi/etusivu/
Helsingin konservatorion ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteinen kirjasto
http://www.konservatorio.net/fi/palvelut/kirjastopalvelut
Jos tarkoitat Vantaan kirjastoautoa, niin toki voit palauttaa. HelMet-kirjaston toimipisteistä lainatun aineiston saa palauttaa mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen. Kirjastoissa on jotain hyvin harvinaisia aineistoja, jotka on palautettava samaan paikkaan, josta on lainannut (esimerkiksi lautapelejä), mutta tämä asia lukee silloin itse lainattavassa aineistossa.
Mutt Bestseller-kokoelman kirjat saa siis palauttaa mihin tahansa Helmet kirjaston toimipisteeseen, myös kirjastoautoon.
Kollegoilta tuli muutama kommentti siihen, miltä tällainen kampaus saattaisi näyttää. Kenenkään mielestä tämä ei ollut mitenkään mairitteleva arvio. Teerenpyrstöstä löytyi kuva, http://www.vastavalo.fi/teeri-kanalintu-black-grouse-teeren-pyrsto-3058…. Melkoinen pyörrehän tuossa näyttäisi olevan ja kahta väriäkin. Eräs kollega muisteli, että nuoruusvuosina hänellä oli ollut töyhtömäinen kampaus otsallaan, toisaalta arveltiin, että ilmauksella saatettaisiin viitata sulkakoristeisiin. Olisikohan vertaus saman tyyppinen kuin "petolinnun p***se", jolla yleensä tarkoitettaneen rumaa?
Listani teoksia löytyy Hämeenlinnan seudun kirjastojen kokoelmista. Suosituksissa on kaunokirjallisuutena ilmestyneitä romaaneja, paitsi listan kaksi ensimmäistä. Asiasanoista saa hiukan kuvaa teoksen painotuksista, esimerkiksi tapahtumapaikoista, hahmojen ammateista, ja niin edelleen. Valitettavasti tapahtuma-aikaa voi asiasanojen perusteella paikantaa 1950-luvun alkuun vain Enni Mustosen teoksen tapauksessa. Lista ei ole missään tärkeys- tai aakkosjärjestyksessä. Mukana on niin tunnettuja kuin vähemmän tunnettuja kirjailijoita.
Haavio, Katarina: 50-luvun tytöt - Päiväkirjat 1951-1956
Asiasanat: nuorisokulttuuri ; päiväkirjat ; elämäntapa : tytöt : 1950-luku
Vainio-Korhonen, Kirsi: Lemmen ilot ja sydämen salat – suomalaisen rakkauden...
Aurinkokellon rakentamisohjeita ja teoriaa löytyy ainakin Aulis Koivusalon kirjasta Teemme aurinkokellon, jonka on julkaissut Tähtitieteellinen yhdistys Ursa vuonna 1982. Teos on lainattavissa kirjastoista mm. Jyväskylästä. Aiheesta on kirjoitettu myös artikkeli Tähdet ja avaruus -lehden numerossa 2 vuonna 1995.
Artikkelin on kirjoittanut Kirsti Vajanto ja sen nimi on Tehdään aurinkokello.
Hei
Olet lähettänyt kysymyksesi Kirkkonummen kirjastoon, joka ei ole kuulu Helmet-kirjastoihin, joten en voi vastata kysymykseen onko korttisi poistettu käytöstä vai ei. Kehotan sinua ottamaan yhteyttä johonkin Helmet.kirjastoon. Jos haluat varata Kirkkonummen kirjaston kokelmasta kirjoja sinun tulee käyttää Kirkkonummen kirjaston korttia.
Muistopuheella tarkoitetaan yleensä siunaustilaisuudessa pidettyä puhetta. Tunnettuja ja kuuluisia suomalaisia muistopuheita ei ole juurikaan koottu kirjojen kansiin. Aikaisemmassa vastauksessamme mainitaan eräs englanninkielinen teos, joka sisältää enimmäkseen amerikkalaisten tunnettujen henkilöiden pitämiä puheita, myös merkkihenkilöille pidettyjä muistopuheita. Vastauksessa oli löydetty myös pari verkkosivua joissa on englanninkielisiä hautajais- tai muistopuheita https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-tunnetuista-hautajaispuh…
Muistopuheita on julkaistu, niitä voi tutkia Finna.fi:ssa, haulla Puheet -- muistopuhe saa esiin useamman puheen, jotka on valokuvattu, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&...
Helmet-kirjastoista ei valitettavasti löydy murrerunoja Ilpo Tiihoselta eikä hänen elämäkerta- ja teostiedoissaan (esim. Kirjasampo, Wikipedia) mainita, että hän olisi kirjoittanut savon murteella, vaikka Kuopiosta syntyjään olikin. Myöskään Finna.fi:stä hakusanoilla Ilpo Tiihonen, runot, savolaismurteet ei löydy vastaavuuksia.
Muita savolaismurteilla kirjoitettuja runoja kyllä löytyy, tunnetuimpia tekijöitä lienevät Valde Aho ja Kalervo Kaatriala.
Helmet-kirjastoissa saatavilla ovat seuraavat teokset:
Aekusen naesen iholla : savolaeseen tappaan / Merja Toppi
Elä sinä, immeine, ylypeile? / [Kalervo Kaatriala
Mualiman kaaneimmat rakkausrunot / savon murteelle kääntäneet Heikki Hyvärinen, Raili Pursiainen
Näkökulumia : Savon runoja ja...
Kyseessä voisi olla Katarina von Numers-Ekmanin kuvakirja Konrad ja Kornelia (Schildt, 2010). Kirjasampo kuvailee kirjaa näin:
"Kornelialla on salainen ystävä, jonka nimi on Penttinen. Kun Kornelia oli pikkuinen tyttö, Penttinen asui vaatekaapissa. Nyt he asuvat yhdessä. Ennen kuin he lähtevät töihin he juovat kahvia ja syövät paahtoleipää, jonka päällä on tomaattia, ja Penttinen kuuntelee, kun Kornelia lukee aamun lehden ääneen. He ovat maailman parhaat ystävykset! Mutta mitä tapahtuu, kun vastapäiseen taloon muuttaa Konrad? Hän on kiltti ja osaa korjata ihan kaiken, niin kuin vaikka rikkinäisen leivänpaahtimen, mutta sepäs saa Penttisen mököttämään.
Kornelian elämän tärkein henkilö on Penttinen. Näin oli jo silloin, kun Kornelia...
Porin kaupunginkirjastossa on englanninkielinen teos Brander, Laurence: Somerset Maugham (1963), joka käsittelee Maughamin teoksia. Suomenkielisiä teoksia Maughamin tuotannosta ei löytynyt.
Branderin teoksen saatavuustiedot voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistohaussa osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Kun laittaa Googleen hakusanoiksi esimerkiksi "ilmaiset kielikurssit", löytyy joitakin sivustoja. Osa sivustoista toimii, osaa ei näköjään enää ylläpidetä, sivujen tasosta on vaikea sanoa. Suosittelisinkin sinua kääntymään kirjaston puoleen. Kirjastosta löytyy paljon eri kielten kielikursseja aina aloittelijoista jo edistyneemmille opiskelijoille tai vanhan kertaajille. Ja näitä kielikursseja voit lainata kirjastosta ilmaiseksi. Etsimiseen saat apua kirjaston henkilökunnalta!
Pääkaupunkiseudun valikoimiin voi tutustua Helmet-tietokannassa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
