Löydät laulun nuottikirjasta Juhlien juhla - uuden vuosituhannen lauluja (Suomen lähetysseura ja Pekka Simojoki, 2008). Nuotin voi varata Helmetin kautta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1885391?lang=fin
Sanonta näyttää olevan peräisin englannin kielestä. Siinä se on ollut klisee jo pitkään. Sen ilmeisesti teki tunnetuksi sävellys "Home, James and Don't Spare the Horses" vuodelta 1934. Sitä ennen se oli ollut jo parinkin elokuvan nimenä ja myöhemmin sitä on käytetty monissa elokuvissa, televisiosarjoissa ja kirjoissa, sekä otsikkona että vuoropuhelussa. Suomeen se lienee tullut näiden teosten käännösten kautta.
Sanonnan luojaksi on väitetty kuningatar Viktoriaa, jonka vaunuja ajoi 1870-luvulla mies nimeltä James Darling. Ajajaa puhuteltiin yleensä sukunimellä, mutta "home, Darling" olisi kuulostanut kaksoismerkityksensä vuoksi kiusalliselta, joten kuningatar käytti sen sijaan ajajan etunimeä. Sanonta esiintyy lehdistössä jo 1890...
Ruotsalaista hallinto-oikeutta käsitteleviä kirjoja ei ruotsiksi juurikaan taida olla, sillä Eduskunnan kirjaston kokelmatietokannasa eikä myöskään artikkelit sisältävästä Jussi-tietokannasta ei löytynyt yhtään. Sen sijaan meiltä löytyy perusteos (på svenska):
Strömberg, Håkan: Allmän förvaltningsrätt / Håkan Strömberg
Malmö : Liber ekonomi, 2000
Teos on tällä hetkellä saatavana eli siitä voi lähettää meille kaukolainapyynnön.
Kirjastot ostavat elokuvansa kilpailutetuilta sopimustoimittajilta, joilta saadaan myös kirjastojen tarvitsemat lainaus- ja mahdolliset esitysoikeudet.
Yksittäisiä elokuvia voidaan ostaa myös muuten, jos sopimustoimittaja ei tiettyä elokuvaa tarjoa. Kannattaa tarjota elokuvaa kunnankirjaston tai kirjastokimpan hankinosastolle.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi-sivustolta:
http://hakemisto.kirjastot.fi/
Hukassa olleet säkeet ovat kuin ovatkin Arvo Turtiaisen. Ne sisältyvät kokoelmasta Tie pilven alta (1939) löytyvän Laulu ajasta ja rakkaudesta -sikermän samannimisen runon viidenteen säkeistöön.
Kivihaan Veripalvelukeskus valmistui vuonna 1972. Ennen muuttoa Kivihakaan Veripalvelu toimi kuudessa eri pisteessä Helsingissä.
Lähde:
Leikola, Juhani: Pieni vaiva, hyvä mieli : Suomen Punaisen Ristin veripalvelun ja sen edeltäjien historiikki (Suomen Punainen Risti, Veripalvelu, 2004)
Lasten pohjoisen kirjaston sivuilta, joista vastaa Lapin maakuntakirjasto eli Rovaniemen kaupunginkirjasto, löytyy Anu Ojalan omat sivut, joilla on myös kirjojen kansia.
Osoite on: http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/lpk/aojala.htm
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Kynttilänpätkä pullossa, joka alkaa sanoin Tähtikirkas öinen laulu halkaisee maailman musertavan pimeyden. Runo on kokoelmasta Duende (1996).https://www.finna.fi/Record/outi.327376?sid=4865502250
Kätilökoulutuksen historiasta löytyy tietoa teoksesta: Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi : kätilökoulutus Suomessa 175 vuotta / toimittanut Arja Laiho (Kätilöopisto, 1991)
Kaipaamaasi tietoa on yllättävän vaikea löytää. Tilastojahan on miltei mistä vain, myös historiallisia (esim. teoksessa Eurooppa: Ruumis ja sielu, on pylväitä asevelvollisten pituudesta ja mielisairaiden määrästä 1800-luvulta alkaen), mutta lukua joka koskisi Euroopan keskimääräistä elinikää (nykyisin: elinajanodote / life expectancy) ei noin vain löydy.
Varmasti syynä on se, että keskimääräinen odotettu elinikä vaihtelee maasta ja vuosikymmenestä toiseen. Mutta maakohtaisiakaan lukuja ei tunnu löytyvän. Internetin kautta on luettavissa Professori Eino Heikkisen Studia Generalia esitelmä http://video.helsinki.fi/studia/Heikkinen.htm , jossa sanotaan että elinajanodote viime vuosisasadanvaihteen Suomessa oli 50 vuotta.
Kannattaa tutustua...
Tampereen kaupunginkirjaston kestävän kehityksen ohjelma löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kestkeh.htm Siellä käsitellään myös kirjastoaineiston hankintaa. Eija Kosken artikkeli: Kirjasto säästää luontoa löytyy puolestaan Kirjastolehdestä 5/1999. Lisäksi Tilastokeskuksen julkaisemassa Kuntapuntarissa 3/2000 käsitellään kirjastoja ja kestävää kehitystä.
Seuraavissa tämän vuoden Helsinginsanomissa käsitellään aihetta: Helsingin Sanomat - Talous - 1.12.2006;
Helsingin Sanomat - Talous - 1.4.2006; Helsingin Sanomat - Kotimaa - 23.8.2006; Helsingin Sanomat - Hinta & Laatu - 19.4.2006;
Helsingin Sanomat - Talous - 10.3.2006;
Helsingin Sanomat - Mielipide - 22.1.2006;
Näiden lisäksi aihetta käsitellää myös seuraavissa julkaisuissa: Maatilan Pellervo 2006, nro 1, sivu 20-22; Kuntalehti 2006, nro 5, sivu 28-29.
Kaikki edellä mainitut lehdet löytyvä Pääkirjastosta Pasilassa. Yli kolme kuukautta vanhoja Helsingin sanomia voi lukea mikrofilmeiltä. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa kopioita.
Kirjan Työllä ei oo kukkaan rikastunna sivulla 84 mainitaan postimestarin palkaksi 1860 -luvulla 2200 mk vuodessa ja että v. 1899 oli postimestarin keskivuosipalkka 4000 mk. Porilainen pyykkäri on ansainnut 1800-luvun lopussa s. 122 mukaan noin markan päivässä.
Alla on linkki tilastokeskuksen rahanarvonkertoimeen, joka osoittaa muuntuneen rahan arvon aikavälillä 1860-2006:
http://www.tilastokeskus.fi/til/eki/2006/eki_2006_2007-01-17_tau_001.ht…
Vuoden 1880 kerroin on taulukossa 3,8399 ja 20.000 markan laina vuoden 2006 rahan arvossa oli näin ollen 76798,-
Täydellisen ajantasaista tilastoa kirjastoautoista ei taida olla, mutta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1 löytyvien Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 154 kirjastoautoa. Luku koskee siis kirjastokäytössä olevia kirjastoautoja, ei esimerkiksi käytöstä poistettuja. Pysäkkejä kirjastoautoilla oli peräti 12 606. Osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx löytyvällä tilastohaulla saa näkyviin myös sen, montako kirjastoautoa on missäkin kunnassa.
Ainakin alla mainituista kirjoista löytyy reseptejä ja tietoa tuorepuristetuista mehuista. Kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Herkuttele tuoremehuilla : 75 raikasta ohjetta / Joanna Farrow
- Parhaat mehut ja pirtelöt : ravitsevia ja maistuvia juomia joka tilanteeseen / Christine Ambridge
- Mehukas : terveeksi & hoikaksi vastapuristetuilla mehuilla / Petra Sippola
- Pirtelöt ja smoothiet : helppoja ja maistuvia juomasekoituksia / Christine Ambridge
- Superjuomat
Projektien läpiviennistä on runsaasti kirjoja. Esim. kirjassa Projektin suunnittelu ja ohjaus/Risto Pelin (1990) on tehtävien työmäärän arvioinnista sekä ajallisen ja taloudellisen edistymisen arviointia.
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm voit tehdä hakuja maakuntakirjastojen aineistotietokantoihin, kirjoita asiasanaksi projektit, niin saat lisää kirjallisuusviitteitä. Suosittelen, että käyt lähikirjastossa selailemassa projekteihin liittyvää kirjallisuutta.
Sakari Topeluksella on satu nimeltä Koivu ja tähti, joka päättyy tuohon tähden löytymiseen tietyn koivun latvasta.
Satu löytyy useista Topeliuksen satukokoelmista lähimmästä kirjastostasi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivu_ja_t%C3%A4hti
