Lottamatrikkeleita on ilmestynyt useitakin. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi 108 nimekettä. Hain nk. laajennettuna hakuna käyttäen asiasanoja "lotat" ja "matrikkelit". Kirjoja ei välttämättä ole saatavilla pääkaupunkiseudulla, mutta niitä voi pyytää kaukolainaksi muista Suomen kirjastoista. Kaukopalvelumaksu on 4 €/ kirja. Linda-tietokantaa et valitettavasti pääse selaamaan omalta koneeltasi, mutta se on käytettävissä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla.
Helmet-aineistotietokannasta löytyvät seuraavat neljä matrikkelia, joissa on tiedoja myös lotista:
"Lotta Svärd : Etelä-Suomi"/ toim. Taito Seila. Hki : Aikakirja, 1973. ISBN 951-9098-03-8
"Jalkaväkirykmentti 56 : 1941-1944" / Kaino Tuokko...
Hannele ja Maarit eivät merkitse japaniksi mitään, mutta Jari voisi viitata japanilaiseen keihääseen yariin. Japanin y äännetään suomen kielen j:n tavoin eli yari=jari.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yari_(keih%C3%A4s)
Suomen kielen perussanakirjan mukaan :ansainta=ansaitseminen, tulojen hankinta.
Ansaintateoria=teoria, jonka mukaan eläke on työntekijän ansaitsemaa palkkaa.
Ansaintatulo= tulo, jonka talousyksikkö saa tuotantoon luovuttamastaan työstä ja pääomasta.
Karjalan kunnailla -sarjan musiikista on tehty cd-levy: Karjalan kunnailla: musiikkia Markku Pölösen TV-sarjasta. Kappaleet ovat säveltäneet Vesa Mäkinen ja Heikki Hela. Ilmeisestikin siis sarjan kaikki musiikki on sävelletty sarjaa varten. Ainakin Sarastaa-nimisen kappaleen laulaa naissolisti nimeltä Teija Kontio (Lähde: Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/Default.aspx)
Ylen Areenan kautta osaa 30 ei pääse enää katsomaan, joten sitä kautta asiaa ei voi enää tarkistaa. Mutta levyn saa lainaksi Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/
Miesaiheisia runoja on kovin erilaisia, alla on luettelo aihetta eri tavoin lähestyvistä teoksista. Toivottavasti niiden joukosta löytyy sopivia. Kaikki kirjat ja cd löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista (www.helmet.fi).
- Pimeän kirkkaus : runoja / Claes Andersson (2010)
- Kynnä "elämänsarkaa" syvältä / Matti Hulkkonen (2009)
- Erosta elossa : ero-opas miehille / Jouni Linnankoski, Markku Valtonen, (tietokirja, sisältää myös runoja, runot: Sampo Puoskari, 2008)
- Kantelettaren lauluja miehen elämästä (cd-levy, 2005)
- Matka on unta : runoja ja kuvia / tekstit Timo Hildén ; kuvat Juha Kärkkäinen (2002)
- Suomalainen mies ja muita runoja / Eero Toiviainen (1998)
- Pojat lennättävät runon leijaa / Claes Andersson .. [et al.] ; toimittanut...
Tässä luettelo, jonka olen kerännyt Auran-Karinaisten-Pöytyän-Yläneen , Turun kaupunginkirjaston, Tampereen kaupunginkirjaston, Helsingin seudun yleisten kirjastojen (Plussa) sekä Turun yliopiston kirjaston tietokannoista.
Joukossa on muutama ruotsin- ja saksankielinenkin teos, vaikka toiveesi olikin suomen- ja englanninkielisiä kirjoja.
Voit tiedustella sinua kiinnostavia teoksia kotikuntasi kirjastosta kaukolainaksi, mikäli et joihinkin kirjastoihin pääse itse käymään. Kaukolainaus on todennäköisesti maksullista (riippuu kirjastosta) ja hinta vaihtelee siten, että yliopiston kirjastoista kaukolaina on kalliimpi kuin yleisistä kirjastoista. Kysy oman kotikuntasi kirjaston käytäntöä.
Karinaisten kirjastossa on seuraava teos :
-...
Kysymys oikeudesta omistaa maata tai rakennuksia Kiinassa ratkeaa Kiinan lainsäädännön mukaan ja valitettavasti meillä ei ole asiantuntemusta Kiinan lainsäädäntöön liittyen. Meillä on kokoelmissa joitakin Kiinan lainsäädäntöä käsitteleviä teoksia, mutta parhaimman vastauksen saat Kiinan lainsäädäntöä tuntevalta taholta.
Finpron Kiina maaraportissa syksyltä 2010 http://www.finpro.fi/documents/10304/15931/Chinacountryreport0920194.pdf sanotaan kuitenkin, että "Yksityishenkilöt ja yritykset eivät voi omistaa maata, heillä on vain oikeus käyttää maata tiettyyn tarkoitukseen. Maankäyttöoikeudet voivat siirtyä uuteen omistukseen liikesopimusten, avointen tarjousten tai huutokauppojen kautta. Käyttöoikeuden umpeuduttua voi käyttöoikeutta anoa...
Töölön kirjastossa on. Asianajajapäivystys on kuitenkin nyt kesätauolla. Päivystykset jatkuvat siellä taas syksyllä 2009 7.9.-7.12.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/
Runo on osa 1 Prologi runosta Eriskummallinen uni merikäärmeestä ja se on Pohjanpään teoksessa Sininen hämärä (WSOY 1933) ss. 50-51.Runo lienee ollut nimellä Kalajuttu vanhassa 50-luvun lukukirjassa. Muita Pohjanpään eläinrunoja on mm. teoksissa Lastenrunoja (Osakeyhtiö Valistus 1962) sekä Metsän satuja (WSOY 1967).
Mainitsemaasi teosta ei löydy kirjastojen kokoelmista, mutta erilaisia Mercedes-Benz korjausoppaita kyllä löytyy.
Esimerkiksi Mercedes-Benz C180, C200, C220, C230 & C250 1993-2000 bensiini- ja dieselmallit : korjausopas, ISBN 952-5089-66-5 ja Mercedes-Benz : E-sarja 1995-2002 : bensiini- ja dieselmallit : korjausopas, ISBN 952-472-015-9 löytyvät HelMet-kirjastoista. Lisää korjausoppaita ja muuta Mercedes-Benz-kirjallisuutta löydät HelMetin www.helmet.fi aihehausta hakusanalla mercedes-benz. HelMetistä löytyy myös Tekniset arvot 2001 : henkilö- ja pakettiautot 1992-2001, viritys ja päästörajat, huoltotarkistukset, säädöt, voiteluaineet ja täyttötilavuudet, polttoainejärjestelmät, kiristysarvot, jarruosien mitta-arvot,...
Kysymykseesi ei löydy suoraa vastausta, eikä Mika Waltarin mahdollista homoseksuaalisuutta näytä käsiteltävän juuri Mika Waltaria käsittelevässä tutkimuksessakaan. Ainakaan löytämissäni lähteissä tällaiseen ei viitata. Sen verran voi kuitenkin sanoa, että Mika Waltari oli avioliitossa ja hänellä oli lapsi, Satu Waltari, josta myös tuli kirjailija.
Mika Waltarista löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta suuri määrä vastauksia, joista löytyy viitteitä hyviin teoksiin Waltarista, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Etsi hakusanalla Waltari Mika.
Teoksista voitaisiin mainita vaikkapa
Envall, Markku, Suuri illusionisti. Mika Waltarin romaanit. WSOY 1994.
Kirjojen Suomi, toim. Juhani Salokannel. Otava 1996.
Mika Waltari -...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on yksi teos, joka käsittelee seksivälineitä ja -leluja. Se on Leena Rosenbergin Suuri seksivälineopas, vuodelta 2000, julkaisija Sin City. Tästä teoksesta on nyt tullut uusi painos, ja sitä voi tilata kustantajan sivuilta http://www.sincity.fi/etusivu.html.
Sieltä voi kysyä myös muista alan julkaisuista.
Etsimäsi artikkeli lienee tämä: "Sign Language: At their best, pictograms tell us clearly where to go and what to do; at their worst, things can get interesting." Trueheart, Charles American Scholar, Jan 01, 2011; Vol. 77, No. 1, p. 18-19
Tässä vielä linkki artikkeliin: http://bit.ly/M2PjnG
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos "Sukunimet" (Otava 2000) toteaa, että nimiin Harju ja Harjula liittyy monen ikäistä ainesta. 1900-luvulla ruotsalaisten nimien suomalaistajat ovat usein valinneet jomman kumman näistä nimistä. Moni näistä nimistä perustuu talonnimeen, ne ovat hyvin tavallisia asutusnimiä koko Suomessa. Harju ja Harjula esiintyvät myös henkilön lisäniminä maamme vanhimmista asiakirjoista alkaen. "Sukunimet" antaa esimerkkejä 1500-luvulta mm. Loimaalta, Uudeltakirkolta ja Muolaalta henkilöiden lisänimistä, kuten Henric Michelson Hariw, Cauppi Hariuinen tai Lauri Hariulain. Nimi siis näyttää olevan vanha, mutta se on tullut eri tavoin käyttöön eri puolella Suomea.
Lisätietoa voi kysellä Kotimaisten kielten keskuksesta...
Anni Lehtoseen liittyvää tietoa löytyi seuraavasti:
Martti Haavio, Viimeiset runonlaulajat (kertoo mm Malisten suvusta ja Anni Lehtosesta myös; Pekka Huttu-Hiltusen artikkeli "Anni Lehtosen runolauluoppi" kirjassa: Tuulen jäljillä - kirjoituksia kansanperinteestä ja kulttuurihistoriasta (toim. Pekka Laaksonen ja Sirkka-Liisa Mettomäki), Kalevalaseuran vuosikirja, 1999; Stig Söderholm, Vienankarjalaisen rituaali-itkun rakenne ja tuottamismallit: tapaustutkimus, pro gradu -työ: Turun yliopisto, 1982 (tutkimuskohteena Anni Lehtonen); Terhi Utriainen, Kuolema tekstinä: kuoleman ja ihmisen väliset merkityssuhteet vienankarjalaisen Anni Lehtosen perinneteksteissä, lisensiaatintyö: Helsingin yliopisto, 1992; Juminkeko - Kalevalan ja...
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kappaleen nuotteja ole julkaistu lainkaan painettuina. Mainitsemasi levytyksen lisäksi sen on saattanut levyttää Lauluryhmä Pisarat C-kasetilla ”Lauluryhmä Pisarat” (Ulla Pelto, 2000), jollei kyseessä ole vain toinen samanniminen kappale.
Yksi mahdollisuus olisi koettaa tavoittaa laulun säveltänyt Saara Mörsky, sillä säveltäjällä itsellään on varmasti nuotit, ja ehkäpä hän olisi halukas lähettämään niistä kopion maksua vastaan. Mörskyn puhelinnumero löytyy Eniron numeropalvelusta osoitteesta http://henkilot.eniro.fi. Myös sanoittajan Eeva Hakalinin numero on siellä, jos et tavoita säveltäjää. Palveluun täytyy kirjautua maksullisella tekstiviestillä, mutta muuten se on ilmainen käyttää. Vaihtoehtoisesti...
Karjaan kirjastosta kerrottiin, että valitettavasti kysymilläsi tableteilla ei voi lukea kirjaston e-kirjoja. Tietoa kirjaston e-kirjoista ja laitteista löydät alla olevan linkin kautta (otsikko: Nyt voit lainata e-kirjoja Lukas-kirjastoista):
http://www.raasepori.fi/palvelut/kirjasto
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan mahdollisesti sopivien äitiysvaatteiden (mekot, hameet, tunikat) kaavoja löytyy ainakin seuraavista lehdistä:
Suuri käsityölehti:
2/2011: hihaton leveähelmainen polvipituinen mekko
5-6/2010: salsahame, väljä tunika
1/2008: muotisuunnittelija Hanna Sarénin moderni äitiysvaatemallisto, jossa mm. hihaton paljettikoristeinen tunika
2/2007: kietaistava äitiysmekko
10/2004: nilkkapituinen mekko; tunika, jossa V-pääntie ja taakse solmittava vyö
10/2003: hihaton tunika
4/2003: hieman polven yli ulottuva hame
5/2002: tunika
2/2001: liivihame
1/1999: mekko ja tunika
2/1996: liivihame ja mekko
Muotimuksu 2/2003: suoralinjainen olkaimellinen äitiysmekko
Mekko- ja hamemuoti on viime vuosina ollut melko väljä, joten...
