HelMet-kirjastoissa tosiaankin on sarjasta enää vain ensimmäistä, kolmatta ja neljättä tuotantokautta, eikä kahta puuttuvaa kautta valitettavasti enää ole saatavissa.
Frank-monihaun kautta selvisi kuitenkin, että viides tuotantokausi näyttäisi löytyvän Tampereen kaupunginkirjastosta(https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…).
Voit siis halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…)
Kysymykseen on vastattu aikaisemminkin palvelussa: Sophie Jordanin Liekki-trilogian ensimmäisen osan kustantajalta Nemolta kerrottiin, että trilogian jatkosta ei ole tietoa. Todennäköisesti sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=bf8a5730-012…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=558703a1-303…
Voit kysyä myös kustantajalta suoraan.
Kustannusosakeyhtiö Nemo: http://www.nemokustannus.fi/
Meillähän kirjaston alakerrassa sijaitsee Mediamaja, josta saa apua tietoteknisiin ongelmiin, joten jos päivityksessä tarvitsette apua niin sieltä kyllä löytyy. Mediamaja on auki arkisin nyt vielä toukokuussa ma,ti, to 12-18 ja pe 10-16. Siellä päivitys ainakin onnistuu ilman ongelmia.
"Lukemisella" tarkoitetaan tässä tapauksessa opiskelemista, eli "lukenut" ihminen tarkoittaa opiskelemalla tietoa saanutta ihmistä.
Kielitoimiston sanakirjassa mainitaan verbin "lukea" toisena merkityksenä "opiskella". Ilmaus "lukea kieliä" tarkoittaa "opiskella kieliä", ja ilmaus "lukenut mies" tarkoittaa "oppinutta miestä", niin sanakirja kertoo.
Sananmukaisesti käsitettynä "lukenut" tarkoittaa nimenomaan lukemalla opiskellutta ja sitä kautta tietoa saanutta, oppineisuutta kerännyttä ihmistä.
lukea - Kielitoimiston sanakirja
Lähetin kysymyksen kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Vai tunnistaisiko joku palstan lukijoista, mikä kirja on kyseessä? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Playstation -kirjoja voit hakea Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
seuraavasti: valitse Pikahaku, pudotusvalikosta valitse hakutermiksi hakusana, joka on playstation. Tuloksena näet kirjojen saatavuuden. Mikäli sinulla on Santsiin salasana, voit varata aineistoa kotikoneeltasi. Varauksia voi tehdä myös puhelimitse numerosta 621 5810.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm. seuraavat teokset, jotka sisältävät tietoa jalkajousesta:
Hyytinen Timo, Arma fennica 4 : Suuri jousikirja (1990)
Aaltonen Turkka, Vanhat hyvät erätaidot (1997)
Fadala Sam, Traditional archery (1999)
Virta Veikko, Jousen ja jänteen valmistus ja huolto (1995)
Ase miestä myöten : näyttely Turun linnassa (2005)
Wilkinson-Lathman Robert, Phaidon guide to antique weapons and armour (1981)
Crossbows (1987)
Wills Chuck, Maailman aseet : kivikirveestä konepistooliin (2007)
Virtanen Matti, Vanhoja aseita Suomen metsästysmuseon kokoelmista (1994)
Hyytinen Timo, Metsästäjän asekirja (2001)
Turun maakuntamuseon käsikirjaston kokoelmasta löytyy seuraavat jalkajousta käsittelevät teokset:
Soar, Hugh D.H.,...
Jos ette ole Kouvolan kirjastojen asiakas, voitte saada teokset luettavaksenne oman lähikirjastonne kaukopalvelun kautta. Kyseessä on kotiseutukokoelman aineisto, mutta aineiston kunnon salliessa kirjat voi saada lukusalilainoiksi omaan kirjastoonne. Laina-aika on tällöin kaksi viikkoa. Kotiin kirjoja ei lainata. Jos tarvitsette kirjoista vain muutaman sivun, voitte saada ne myös kopioina kaukopalvelun kautta (0,50 euroa/sivu). Suoraan asiakkaalle emme lähetä kopioita. Kirjoja voi myös käydä lukemassa Kouvolan pääkirjastossa. Suosittelenkin siis kääntymistä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen.
Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksessa on Kari Tarkiaisen artikkeli metsäsuomalaisista. Siinä kerrotaan mm. kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori C. A. Gottlundin 1800-luvulla tekemästä metsäsuomalaisten sukunimikartoituksesta, jota säilytetään kansallisarkistossa. Artikkelin mukaan nimiä on selvitetty tämän jälkeenkin. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_98.htm
Esperantotuntijoita löytyy Esperantoyhdistyksestä, sieltä kannattaa kysyä tarkemmin, https://www.esperanto.fi/.
Näyttää ainakin päällisin puolin siltä, että sana olisi muodostettu latinan kielen barba-sanasta, joka puolestaan vaikuttaa olevan lainasana varhaisilta germaaneilta (Georges Ausführliches Handwörterbuch Lateinisch-Deutsch).
Jonas Anderssonin laulu Oi, katsele lintua oksalla puun (Se fågeln, som sitter på gungande gren) esimerkiksi Päivi Karin toimittamiin nuottijulkaisuihin Hopeinen laulukirja : 180 suosikkilaulua (2002) ja Lasten oma laulukirja (2016).Kumpaakin teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa useampi kappale. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1940884?sid=4716226632https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2228634?sid=4716226443
Helle-kirjastojen kokoelmista löytyy vain yksi, historiallinen keittokirja. Muilta kirjastoalueilta löytyy enemmän lainattavia saksankielisiä keittokirjoja. Näet ne tästä Finna-hausta. Niistä voi tehdä kaukolainapyyntöjä.
Valitettavasti emme pystyneet löytämään runoa antamiesi tietojen pohjalta, mutta välitin kysymyksesi edelleen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon.
Kyseessä on Viljo Kajavan runo joka alkaa rivillä Sinä et ollut morsian milloinkaan. Varsinaista nimeä runolla ei ole. Runo on kokoelmasta Murrosvuodet (1937). Se on luettavissa myös Kajavan runojen kokoelmasta Tuuli, valo, meri : runoja vuosilta 1935-1982 (Otava 1984) sekä antologiasta Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1992 ja 1996).
Saat runon sähköpostiisi.
https://finna.fi/
Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1992 ja 1996).
