Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi ei löydä teosta jossa aiheena olisi ainoastaan näyttelijä Marion Michael alias John Wayne suomen kielellä. Toki hänestä löytyy paljon tietoa suomeksi esimerkiksi Peter von Baghin teoksesta Elokuvan historia. Otava 1998, Helsinki.
Sweet Valley High -sarjaa on suomennettu 50. Sweet Valley High -trilleriä 6 kirjaa. Trillerisarjan kirjat ovat: Silminnäkijä, Pakomatkalla, Talo Jyrkänteellä, Kohtalokas kesä, Vaarallinen puhelu, Kasvot menneisyydessä. Suomentamisen suhteen sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjojen suomalaiseen kustantajaan Otavaa http://www.otava.fi Lahden kaupunginkirjastossa on neljä englanninkielistä sarjan kirjaa. Kirjat ovat Happily ever after (1997), Once upon a time (1997), To catch a thief (1997)ja kielen opiskeluun tarkoitettu lyhennelmä The stolen diary. Lähikirjastoistakaan ei löytynyt uudempia kirjoja muilla kielillä. Sarjasta on kysytty aiemminkin, joten vilkaisepa myös kysy kirjastonhoitajalta etäpalvelun arkistoa.
Seuraavista teoksista löytyy runsaasti tietoa aiheesta. Pääkaupunkiseudulla kirjat löytyvät ainakin Helmet –tietokannasta: www.helmet.fi
Nilsen, Anna: Program och funktion i senmedeltida kalkmåleri : kyrkmålningar i Mälarlandskapen och Finland 1400-1534. Kungl. Vitterhets historie och antikvitets akademien.
Pirinen, Hanna: Luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutuminen Suomessa : pitäjänkirkon sisustuksen muutokset reformaatiosta karoliinisen ajan loppuun (1527-1718). Helsinki : [Suomen muinaismuistoyhdistys], 1996
Saartio, Rafael: Kristilliset vertauskuvat ja tunnukset. WSOY
Stigell, Anna-Lisa: Kyrkans tecken och årets gång : tideräkningen och Finlands primitiva medeltidsmålningar. Helsingfors : Finska fornminnesföreningen, 1974...
Kaarinassa ei ole kirjastoalan oppilaitosta. Jos olet aikeissa aloittaa oppisopimuskoulutuksen Kaarinan kirjastossa, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kaarina.fi/kirjasto/
Saloa lähimmät kirjastoalan oppilaitokset ovat Turussa: Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu. Näissä paikoissa seuraavat koulutukset alkavat ensi syksynä. Oppilaitoksiin haetaan nyt keväällä. Tietoa kirjastoalan koulutuksesta löytyy täältä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista tietoa täältä:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Valitettavasti en muista kysymääsi tarinaa. Onneksi Gummeruksen Minun lukemistoni -sarja löytyy vielä Helmet kirjastojen kokoelmista. Voit varata kirjat lähikirjastoosi ja katsoa, löytyisikö muistamasi tarina niistä. Linkki Helmet hakutulokseen.Jos joku muistaa tarinan, voi kirjavinkit lisätä kommentteihin.
Kaari Utriosta löytyy tietoja kirjoista:
-Kotimaisia nykykertojia 1. BTJ Kirjastopalvelu 1997 ja
-Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6.uud.laitos. T 2000
Internetin kautta Utriosta voi hakea tietoja osoitteesta:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1290&A=closeall&C=16524
Tuolta Tammen sivulta kannattaa edetä hakemalla asiasanalla Utrio, näin saa esille sivun Kaari Utriosta,
ja sivun alareunassa on viite toisellekin Kaari Utrion kotisivulle: http://www.amanita.fi/.
Hei,
Motivating human behaviour -kirja näyttäisi olevan hyllyssä Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa. Voit hankkia yliopiston kirjastokortin vaikket opiskelisikaan yliopistossa. Opiskelijakirjaston (Vuorikatu 7) neuvonta on auki ma-pe 10-18 puh. 09 - 191 23920. Avoinna lukukausien aikana ma-pe 9-20, la 10-16.
Graham Dannin kirjaa en löytänyt valitettavasti mistään. Se on kyllä mahdollista kaukolainata. http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h14/q599.htm (Maksullista pohjoismaiden ulkopuolelta). Dannin muita kirjoja kyllä löytyy Suomesta (ei Helsingistä). Dannin Dark side of tourism -niminen teos käsittelee "kauhumatkailua" ja matkailukohteiden valintaa, mutta sitä on ainoastaan Jyväskylän yliopiston kirjastossa ja se on...
Hei!
En löydä antamillasi tiedoilla mistään Suomen kirjastosta kyseistä kirjalaatikkoa tai sen sisältöä. Voit kysyä lisätietoja vielä Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutista Tampereelta. Sinne voi lähettää sähköpostia osoitteella: sni@sci.fi. Instituutilla on myös kotisivut
osoitteessa: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Kirjalaatikon tietoja ei ollut Instituutin Onnet-tietokannassa, mutta läheskään kaikki SNI:n kirjat eivät vielä ole tietokannassa.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla on käytössä käännösohjelma, joka toimii Wordin kautta. Se löytyy Wordista kohdasta "Tarkista" ja "Käännä".
Googlella on myös oma käännösohjelmansa, jota voi käyttää kuka tahansa. Se löytyy osoitteesta http://translate.google.fi/?hl=fi&tab=wT.
Järjestelmässämme on valitettavasti ollut vikaa, joten vastaus tulee nyt tällaisena tavallisena sähköpostiviestinä.
Tässä tuoreehko kirja, jonka kirjoittajien viiteluetteloja kannattaa myös vilkaista: Kirjastot verkossa/toim. Haasio, Piukkula 1999. Lisäksi muutama artikkeliviite: Yhteistyöllä sisältöä : Yleisten kirjastojen verkkopalvelut www.kirjastot.fi (Signum 1999, nro 5,sivu 92-94),
Tulevaisuuden kirjasto: kirjamuseo vai internet-opas? (Karjalainen 1999-05-21), Kirjastolla tärkeä rooli tietoverkossa (Kirjastolehti 1999, nro 5, sivu 12-13), Kirjastoille tukea tietoverkkojen kehittämiseen ja kokeilutoimintaan (Kiikari) (Kirjastolehti 1999, nro 4, sivu 18), Hyvä renki, huono isäntä? (Kirjastolehti 1999, nro 3, sivu 5, 38), Internet haastaa kirjastot (Kirjastolehti. - Helsinki : Suomen kirjastoseura. ISSN 0023-1843. 93 (2000) : 1, s. 8-9)
Suomen kunnallislehdestä, vsk.1957-1958 löytyi nimenmuutokset vain Tampereelta ja Lauritsalasta (nyk. Lappeenrantaa). Jotkut kunnat muuttivat Itsenäisyydenkadun sijasta nimen Vapaudenkaduksi. Näitä olivat Oulu, Tornio ja Forssa. Varkaus ja Riihimäki muuttivat puistonsa Itsenäisyyden puistoksi. Valkeakoski muutti torinsa Itsenäisyydentoriksi ja Kokkola "päätti periaatteessa muuttaa jonkin torin Itsenäisyyden toriksi tai kadun Itsenäisyydenkaduksi". Eli käytännöt vähän vaihtelevia, mutta nämä päätökset tehtiin Suomen itsenäisyyden 40 v kunniaksi.
Puhelinlaitosten liitto julkaisi vuonna 1981 Kaarina Helakisan saturunon elefantti Kostin puhelimen hankinnasta nimellä Satupuhelin eli Kuinka norsu Kosti telefoonin osti. Parikymmensivuinen julkaisu on Olli Luotosen kuvittama. Jos pelkkä runoteksti riittää, vaivattomimmin sen löytää Helakisan lastenrunojen kokoelmasta Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (Otava, 1988). Tässä runon nimenä on Taikapuhelin ja kuvitus Jori Svärdin.
Näin alkaa "kertomus siitä, kuinka elefantti Kosti telefoonin osti": "Norsu Kosti / puhelimen osti. / Siitä alkaa juttu. / Hän luuria nosti: / ohoh! sattuipa juuri / vallan mainiosti!"
Vilkuna käsittelee aihetta Vuotuinen ajantieto -teoksensa (Otava 1994) sivulla 125. Hän mainitsee maikreivin (eli käsittääkseni Toukokuun kreivin) ja talven välisen taistelun. Valitettavasti Vilkunan tekstissä ei ole lainkaan lähdeviitteitä.
Tässä muutama löytämäni lähde maikreiveistä:
https://et.wikipedia.org/wiki/Maikrahv
https://arhiiv.err.ee/vaata/140250
https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/majgreve
Conflictus veris et hiemis on karolingisen renovaation aikana kirjoitettu teos, jossa Ver (kevät) ja Hiems (talvi) väittelevät keskenään. Teoksen tekijästä ei ole varmaa tietoa, mutta usein Alkuin mainitaan tekijänä. Teos on saanut paljon vaikutteita Vergiliuksen Bucolica-teoksesta.
Kannattaa soittaa Malminkartanon kirjastoon ja pyytää, että he laittavat kirjan sivuun. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi, kun haet kirjaa. Voit saada uuden kirjastokortin samalla kertaa. Jos vanha kortti on kadonnut, uusi maksaa 3 €.
Malminkartanon kirjaston puhelinnumero on 09 3108 5041
Malminkartanon kirjasto | Helmet
Voit tietysti mennä suoraan myös Kontulan kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa tekemään sinulle varauksen. Samalla voi saada uuden kirjastokortin.
Ainakaan Kielitoimiston sanakirjasta tätä sanaa ei löydy eikä myöskään verkosta löytyvästä Nykysuomen sanakirjan näköisversiosta (1951-1961), jossa kylläkin on sanan raueta lisäksi sana rauentaa, jonka käytön esimerkkinä on lause Varojen puute rauensi seuran toiminnan. Taho, jolta voi kysyä kannanottoa on Kotimaisten kielten keskus, jonka kielineuvonnan lomake löytyy verkosta.
Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjaston toimipisteeseen, josta kirja on lainattu, jotta voidaan tarkistaa onko kirja päässyt livahtamaan hyllyyn rekisteröitymättä palautukseksi. Näin ei tietenkään pitäisi tapahtua, mutta vahinkoja sattuu joskus. Voitte olla yhteydessä kirjastoon sähköpostitse, puhelimitse tai käymällä paikan päällä. Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät kotisivuiltamme osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm.
Hyöky on rekisteröity nimi. Rekisteröidyt nimet löytyvät Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Kaikki Suomessa käytössä olevat sukunimet rekisteröidään Nimilain, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 mukaisesti ja ovat siten myös suojattuja.
Laivojen nimistä ja niiden taustoista löytyy paljonkin aineistoa internetistä ja esim. yksityisten veneiden nimenantoperusteita on tutkittu (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90881/gradu2013Hallberg.pdf…, samoin kauppalaivojen nimiä (https://www.theseus.fi/handle/10024/50434). Laivojen nimien taustoja on tutkinut myös Anita Schybergson, Adonis och Aallotar : finländska fartygsnamn i historiskt perspektiv, http://haku....
Danse des sauvages on osa Jean-Philippe Rameaun oooperabaletista Les Indes galantes. Urkusovitusta tästä orkesterikappaleesta ei näytä olevan saatavissa, mutta Rameaun itsensä muokkaama kosketinsoitinsovitus lienee sovellettavissa myös uruille.
Sovitus julkaistiin nimellä "Les sauvages" nuottikokoelmassa Nouvelles suites des pieces de clavecin. Erillisenä Les savages on mm. nuottikokoelmassa The Library of Baroque Music, Amsco 2015, ISBN 9781783052530.
Koska Rameaun (1683-1764) laatima sovitus on tekijänoikeudellisesti vapaa, sen saa kätevimmin verkosta:
http://www.mutopiaproject.org/ftp/RameauJP/sauvages/sauvages-a4.pdf
Irc-galleria kertoo sivuillaan näin: "Tämä on yksi Suomen suurimmista ja tunnetuimmista nuorten aikuisten sosiaalisista nettiyhteisöistä, jossa on yli 450 000 rekisteröitynyttä käyttäjää ja jopa 12 miljoonaa kuvaa. Käyttäjiemme keski-ikä on 29 vuotta. Kävijöitä kuukaudessa 100 000." https://irc-galleria.net/
Koronan seurauksena Irc-gallerian käyttö on lisääntynyt uutisoi M&M. https://www.marmai.fi/uutiset/koronan-seuraus-irc-gallerian-kayttajamaara-kaantyi-kasvuun-pelkasta-nostalgisoinnista-ei-ole-kyse/8b0d4bec-e51e-4b6b-b63d-6e5aaa67c0e3
Tämä ompelukone on Singerin sarjanumerotietokannan mukaan valmistettu 3.6.1938. Singerin sarjanumerotietokanta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
