Jukka O. miettisen kirjassa Jumalia sankareita demoneja - johdatus aasialaiseen teatteriin (1987) on oma lukunsa japanilaisesta teatterista. Saman teoksen lähdeluetteloa kannattaa myös vilkaista.
Katso saatavuustiedot Plussa-aineistotietokannasta:
http://www.libplussa.fi/
Ana Martin-Larranagan Kuka kurkistelee -sarja ilmestyi vuonna 2007. Sarjaan kuulunutta Meressä-kirjaa on vain muutaman Suomen kirjaston kokoelmissa, mm. Kuopion Varastokirjastossa.
Voit tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.
Mikäli haluaisit hankkia kirjan itsellesi, sitä kannattaa etsiä nettiantikvariaateista. Nettiantikvariaattien sivuille voi jättää myös ilmoituksen etsitystä kirjasta.
https://www.finna.fi/Record/fennica.867854
Hakupalvelu Finnan mukaan kappaleen sanoittajiksi on merkitty Jurek, Sonny Kylä-Liuhala ja H. Vähäkainu ja säveltäjiksi Jurek ja Ilta Fuchs:
https://www.finna.fi/Record/fikka.5393662
En valitettavasti löytänyt äänitettä mistään. Fono.fi-tietokannasta löytyy Yleisradiossa esitettyjen kappaleiden tietoja, mutta siellä ei myöskään ole mainintaa tästä versiosta.
Tätä asiaa voisi kysyä Yleisradiosta, jonne nykyään yhteydenotot on ohjattu Ylen palautteen kautta,
Olisiko kyse sarjasta Tutkimusmatkoilla arabien parissa? Osia on kolme 1-12, 13-20, 21-26 ja ne löytyvät vain äänikasetteina Joensuun kirjastosta. Tiedustele lähikirjastosta, voisiko niitä tilata kaukolainana.
Etsin Ritva-tietokannasta ohjelmia, mutta en löytänyt niitä sieltä. Sieltä voi kuitenkin kysyä apua, jos heillä olisi ajatusta siitä, voisiko tallenteita olla missään, rtva@kavi.fi.
Löydät laulun nuottikirjasta Juhlien juhla - uuden vuosituhannen lauluja (Suomen lähetysseura ja Pekka Simojoki, 2008). Nuotin voi varata Helmetin kautta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1885391?lang=fin
Sanonta näyttää olevan peräisin englannin kielestä. Siinä se on ollut klisee jo pitkään. Sen ilmeisesti teki tunnetuksi sävellys "Home, James and Don't Spare the Horses" vuodelta 1934. Sitä ennen se oli ollut jo parinkin elokuvan nimenä ja myöhemmin sitä on käytetty monissa elokuvissa, televisiosarjoissa ja kirjoissa, sekä otsikkona että vuoropuhelussa. Suomeen se lienee tullut näiden teosten käännösten kautta.
Sanonnan luojaksi on väitetty kuningatar Viktoriaa, jonka vaunuja ajoi 1870-luvulla mies nimeltä James Darling. Ajajaa puhuteltiin yleensä sukunimellä, mutta "home, Darling" olisi kuulostanut kaksoismerkityksensä vuoksi kiusalliselta, joten kuningatar käytti sen sijaan ajajan etunimeä. Sanonta esiintyy lehdistössä jo 1890...
Helsingin Kaupunginkirjastossa on toistaiseksi hyvin pieni kokoelma äänikirjoja cd-levyillä. Näistä saatte listauksen osoitteessa http://www.helmet.fi kohdassa Sanahaku kirjoittamalla hakusanaksi "äänikirjat" ja valisemalla kohdassa Aineisto "Cd-levyt". Huomattavasti useampia kirjoja on luettu c-kaseteille, joita voi kuunnella tavallisella kasettimagnetofonilla.
Listauksen näistä saatte muuten samalla tavalla kuin yllä mutta valitsemalla kohdassa Aineisto "C-kasetit".
Myös Näkövammaisten kirjasto Celia palvelee näkövammaisia ympäri Suomen. P. 09 - 2295 2210.
Mahtaisiko kyseessä olla Bernard Lentericin Peluri? Se on kyllä ilmestynyt vuonna 1980. Se on jännityskirja ja kertoo kahdesta taiturimaisesta pelaajahuipusta.
Täydellistä, ajantasaista luetteloa meneillään olevista kirjoituskilpailuista emme ole löytäneet. Yksi parhaista linkkilistoista on erään yksityisen bloggarin ylläpitämällä Aaltoliike-sivustolla osoitteessa http://www.feiring.blogspot.com/#kilpailut .
Melkein kaikki tämänvuotiset kilpailut, jotka täyttäisivät kysyjän asettamat ehdot, näyttävät päättyneen. Esseenkirjoituskilpailuja järjestettäneen ylipäätään verraten vähän, eikä useimmissa jaeta merkittäviä rahapalkintoja. Monet kilpailut on suunnattu nuorille tai muille erikoisryhmille.
Ainut tämänvuotinen esseekilpailu, johon ehtii vielä osallistua ja jonka voittaja palkitaan suurehkolla summalla, on Suomen hautaustoimistojen liiton järjestämä kirjoituskilpailu "Näitä hautajaisia en...
Lappeenrannan kirjaston asiakkaalla voi olla lainassa kerrallaan korkeintaan 70 lainaa.
Masashi Kishimoton Naruto-mangaa on pääkirjastoon hankittu 35 osaa, Suomalaisen kirjakaupan mukaan sarjaa on suomeksi saatavilla osaan 41 saakka (tilanne 22.7.2011).
Laitan hankintatoivomuksesi sarjan jo ilmestyneistä osista kirjaston hankintaosastolle. Laitan myös eteenpäin toivomuksesi Naruto-animesarjan dvd-bokseista lasten- ja nuortenosaston dvd-hankinnoista vastaavalle.
Se tarkoittaa sitä, että kyseisestä kirjasta / elokuvasta / cd-levystä jne. on tehty kaikkiaan 83 varausta. Sinun edelläsi jonossa on vielä 76 lainaajaa. Eli olet jonossa kohdassa 77. Luku muuttuu sitä mukaa kuin varausjono etenee. Voit seurata siitä, milloin varaus tulee sinulle.
Arviointi on hieman vaikeaa. Pitäisi tietää, kuinka monta kappaletta kaiken kaikkiaan kyseistä aineistoa on ja kuinka paljon on bestsellereitä (mikäli on kyse kirjasta). Jokainen lainattava kirja saattaa olla lainassa neljä viikkoa, elokuva taas viikon. Aineiston siirtymiseen lainaajalta toiselle on laskettava noin viikko. Kun ottaa huomioon kaikki nämä seikat, voi saada arvion siitä, kuinka pian saa varauksen käsiinsä.
Richard Brooksin vuonna 1962 ohjaamasta elokuvasta "Sweet Bird of Youth" eli "Nuoruuden suloinen lintu" ei valitettavasti ole Suomessa dvd-tallennetta kirjasto- tai vuokraamolevityksessä. Elokuva pohjautuu Tenessee Williamsin samannimiseen näytelmään vuodelta 1959.
"Nuoruuden kultainen lintu" on esitetty Ylellä joitakin kertoja, viimeksi vuonna 2009. Teidän kannattaa lähettää Ylelle ohjelmatoive elokuvasta.
http://www.elonet.fi/fi
http://www.imdb.com/title/tt0056541/
http://yle.fi/aihe/yleisradio/palautetta-ja-toiveita-ylelle#anna-palaut…
Hukassa olleet säkeet ovat kuin ovatkin Arvo Turtiaisen. Ne sisältyvät kokoelmasta Tie pilven alta (1939) löytyvän Laulu ajasta ja rakkaudesta -sikermän samannimisen runon viidenteen säkeistöön.
Kivihaan Veripalvelukeskus valmistui vuonna 1972. Ennen muuttoa Kivihakaan Veripalvelu toimi kuudessa eri pisteessä Helsingissä.
Lähde:
Leikola, Juhani: Pieni vaiva, hyvä mieli : Suomen Punaisen Ristin veripalvelun ja sen edeltäjien historiikki (Suomen Punainen Risti, Veripalvelu, 2004)
Raili Mikkasesta löydät tietoja kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Sen on toimittanut Ismo
Loivamaa v. 2001 ja sen löydät kirjastossa luokasta 86.11.
Internetistä löydät tietoja hänestä Suomen Nuorisokirjailijoiden matrikkelista, osoite on
www.nuorisokirjailijat.fi
(Sinne pääsee myös Lastenkirjaston linkkien kautta.)
Sieltä saat mm. hänen koti- ja sähköpostiosoitteensa.
Tietoa kansallispuvuista löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta, Kansallispukuja kuvina, Sirelius: Suomen kansallispukujen historia, kirjasarja Svensk-Finlands bygdedräkter sekä Harrold, Robert: Folk costumes of the world. Mainittujen kirjojen lisäksi on myös muita kirjoja, joista tietoa löytyy. Kannattaa varmaan käydä kirjastossa tutkimassa aihetta käsittelevää kirjallisuutta.
Suomen käsityömuseon yhteydessä toimii Suomen kansallispukukeskus, jossa on kansallispukujen tietopalvelu ja neuvontaa. Keskuksen puhelinnumero on (014)626842 ja kotisivun osoite www.kansallispukukeskus.fi.
Hei,
emme systemaattisesti poista Eduskunnan kirjastosta vuoden 2006 lakikirjoja. Vanhemmat painokset siirretään ensi sijaisesti omaan varastokokoelmaamme. Yksittäisiä poistokirjoja tulee aika ajoin jakovaunuihin sisäänkäynnin lähelle.
Ensiksi kannattaa tarkistaa, onko pudotusvalikosta valittu oikea korttityyppi. Nykyinen punainen kortti on listan viimeinen: Outi-kirjastot.
Ensimmäisellä kertaa varausta tehdessä järjestelmälle annetaan tunnusluku, jota aikoo käyttää näissä varauksissa. Se voi siis olla muukin kuin lainojen uusimiseen käytetty luku.
Jos varaaminen ei näiden ohjeidenkaan jälkeen onnistu, kannattaa ottaa yhteys musiikkiosastolle, p. 08 55847352.
