Hei,
Eduskunnan kirjasto on tehnyt verkkosivuilleen tietopaketin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx
Sen kirjallisuusluettelosta on poimittavissa esimerkiksi seuraavat teokset:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993817524006250
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.991711264006250
Näiden takakansissa tai sisällysluetteloissa ei kuitenkaan ole mainintoja nimettömistä kyllä-puolen kampanjantekijöiden haastatteluista.
Voisiko kyseessä olla jompikumpi seuraavista teoksista?
Kansa euromyllyssä : journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat Suomen EU-jäsenyysprosessissa https://...
Sienirihmasto ei ole aivan sama asia kuin kasvien juuret. Sienirihmasto on rihmastollisten sienten pääasiallinen elämänvaihe. Rihmasto voi kasvaa laajalle alueelle. Rihmasto kasvattaa lisääntyäkseen itiöemiä eli maan päälle kohoavia sieniä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sienirihmasto
Kurt Weillin kappaleeseen Youkali löytyy nuotti mm. seuraavista nuoteista, jotka löytyvät useammasta kirjastostosta Suomessa:
- Kurt Weill songs. volume 2: a centennial anthology (Löytyy mm. Helmet-kirjastojen kokoelmista)
- The unknown Kurt Weill : A collection of 14 songs : (1900-1950) (Löytyy useammasta Suomen kirjastosta)
Lisäaine E202 on kaliumsorbaattia ja E330 on sitruunahappoa. Kaliumsorbaatin pitäisi olla mautonta, sitruunahapolla taas on selvästi erottuva maku, jonka voi joskus huomata myös valmiissa tuotteessa, johon sitä on lisätty. Pinaatti - varsinkin vanhat lehdet - voi maistua kitkerältä tai suolaiselta, mikä johtuu joko sen oksaalihappo- tai kaliumpitoisuudesta.Kysymykseen ei voi antaa varmaa vastausta, mutta mahdollisesti kyseessä on käytetyn pinaattierän luontainen kitkeryys, ehkä lisättynä sitruunahapon happamuudella.
Valitettavasti Järvenpään kirjasto ei ole lähtenyt mukaan vastaajakirjastoksi, joten saat vastauksen toimituksesta. Kirkes-kirjasto on Finna-kirjasto, joten toiminnot ovat samat kuin muissakin Finnoissa eli tällä hetkellä tällainen ei ole mahdollista. Voit vielä kysyä asiasta Järvenpään kirjastosta. Sähköpostiosoite on kirjasto@jarvepaa.fi.
Varsin kattava venäjänkielinen artikkeli Viktoria Tokarevasta ja hänen tuotannostaan (vuoteen 1995 asti)on teoksessa Russkije pisateli, XX vek, bibliografitseski slovar v dvuh tsastjah, tsast 2, 1998. Teoksesta on lainakappale Itäkeskuksen kirjastossa ja käsikirjastokappale pääkirjastossa Pasilassa. Kirjailijan uudemmasta tuotannosta saat tarkempaa tietoa Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastosta, yhteystiedot sivulla www.rusin.fi. Siellä on käytössä esim. Venäjän laajin on-line yhteistietokanta Integrum. Sama tietokanta on käytettävissä myös Helsingin yliopiston Slaavilaisessa kirjastossa.
Samantyyppinen satu on esimerkiksi Veronica Leon kirja Puuhameinen tyttö vuodelta 2005. Siinä tytölle taikoo pikku ukko hameita vuoren onkalosta, ja pukuja oli useita, myös hopean- ja kullanvärinen puku.
Valitettavasti kuvailemaasi kirjaa ei löytynyt näiden tuntomerkkien perusteella. Arkistostamme löytyi kysymys romaaneista, joiden tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin, siihen on annettu tällainen vastaus:
New Yorkiin sijoittuvia romaaneja löytyy varsin paljon, joten tässä joitakin vinkkejä uudemmista kirjoista. Auster, Paul: Oraakkeliyö Cunningham, Michael: Säkenöivät päivät Itkonen, Juha: Anna minun rakastaa enemmän Krauss, Nicole: Rakkauden historia McLaughlin, Emma: Nanny - lastenhoitajan päiväkirja Tuuri, Antti: Taivaanraapijat Westerfeld, Scott: Niin eilistä Lisää kirjoja voit etsiä esim. Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi/) laittamalla aiheeksi "New York".
Seuraavat teokset ovat jännityskirjallisuutta ja niiden asiasanana on...
Tarkoitatko kenties hääjuhlaa? Etsin tietoa sekä hää- että jääjuhlista eri lähteistä, kuten Intiaa koskevista kirjoista, internetistä ja tietokannasta, joka sisältää intialaisia sanomalehtiä. Valitettavasti vastausta ei löytynyt.
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi) Onnet-tietokannasta löytyy suuri määrä kuvakirja-aapisia. Kansikuvatuntomerkkeihin tuntuisi sopivan ainakin Sari Jeussosen kirjoittama ja kuvittama Pikkuväen oma aapinen vuodelta 1987. Tietokannan kuvaus kertoo siitä näin: "Jokaisella sivulla kirjain, värikuva ja kahden säkeen runo suuraakkosilla ja tavutettuna. Esimerkiksi: 'Aa AKVAARIOKALALLA MUKAVAA ON ALTAASSA" "BANAANI ON HERKKUA KAIKKIEN, LASTEN SEKÄ AIKUISTEN.' Valkoisen kannen kuvassa pöllö kädessään karttakeppi, vieressä kirjoja. Takakannessa ruudukko, jossa aakkoset ja punaisella painettuja kuvia."
Kyseistä aapista ei löydy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Lastenkirjainstituutin kirjastosta kyllä....
Kyllä kirjastoista on paljon kirjoitettu. Tampereen kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta löytää pelkällä asiasanalla kirjasto yli 300 viitettä.
Kannattaa myös tutustua esim. Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen sivuihin, joilla on kerrottu laitoksella tehtävästä tutkimuksesta ja lueteltu laitoksen julkaisut. Osoite on http://www.info.uta.fi/
Esim. Helsingin kaupunginkirjastossa on käytettävissä LISA-niminen tietokanta, johon on koottu kirjastotieteen ja informatiikan tutkimuksia. Linkkejä irjastoalan ulkomaisiin tutkimuksiin löydät myös mm. osoitteesta http://www.earl.org.uk/earlweb/prof.html#Research
Runo on varmaan Leo Ilkka Vuotilan "On kaunis tie" Tieto olikin jo selvitetty tällä palstalla 2004. https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-on-on-kaunis
Runo löytyy netistä helpoosti haulla "Vuotila Kahdelle" esim blogista Ilon aika. http://ilonaika.blogspot.com/2016/02/talle-paivalle-tuli-leo-ilkka-vuotilan.html
Valitettavasti näyttää ainakin hetkeksi kadonneen.
Kysyin asiaa Finnkinolta ja he vastasivat näin:"Ikävä kyllä elokuvalla ei ole enää Finnkinolla näytöksiä. Elokuvan maahantuojalta: https://storyhill.fi/Elokuvat-levitys-ja-maahantuonti/ voisi saada tiedon, jos elokuvan pääsee vielä jossain näkemään."
Pokkareita ja bestsellereitä lukuun ottamatta kaikki kirjat löytyvät Oodin 3. kerroksesta. Dekkareita löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi perus kaunokirjallisuuden vieressä olevista dekkarihyllyistä. Dekkareita ei jaotella kotimaisiin ja ulkomaisiin, vaan kaikki samankieliset ovat samoissa aakkosissa.
Myös muunkielisiä dekkareita löytyy kielialueiden kaunokirjallisuuden joukosta.
Valitettavasti en löytänyt etsimääsi julkaisua "Lapsen mielenkehitys ja uskonto", mutta joitakin muita aiheeseen liittyviä julkaisuja löysin.
Käytin tiedonhaussa hakusanoina mm. asiasanoja "lapset", "uskonto", "kehitys" ja "mielenterveys".
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyivät seuraavat julkaisut:
Psychological studies on spiritual and religious development / K. Helmut Reich, Fritz K. Oser, W. Georg Scarlett (Eds). Lengerich : Pabst Science Publishers: 1999.
The spiritual hunger of the modern child : a series of the lectures / J. G. Bennett...[et al.]. Charles Town, Va. : Claymont Communications , 1984.
Korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyivät seuraavat:
Barns gudsuppfattning : en studie kring...
Agnetan perinteinen suomalainen vastine on Aune, jonka nimipäivä on 21.1. Tuolla samalla päivällä oli ennen (viimeksi v. 1907) meikäläisissäkin kalentereissa sellaisia nimimuotoja kuin Agneta, Agnes, Agne ja Agneeta.
Nykyisessä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Agneta on samoin 21.1.
Vanhoja suomalaisia kalentereita luettavissa osoitteessa
http://almanakka.helsinki.fi/
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. uud. p. - Otava, 2005.
Tässä joitakin HelMet -kirjastoista löytyviä kasvisruokavaliota ja sen terveysvaikutuksia käsitteleviä kirjoja:
Erlansson, Charlotte, Ruoka joka vahvistaa terveyttäsi, Kustannus-Mäkelä, 2012.
Heinonen, Paula, Satumaista voimaa arkeen: uutta puhtia jaksamiseen, Gummerus, 2004.
Lehtonen, Ulla; Syö itsesi terveeksi, Loki-Kirjat, 2007.
Lehtonen, Ulla, Opettelisinko kasvissyöjäksi, Otava, 1982.
Kasvissyöntiä aloittelijoille: tietoa terveellisemmästä ruokavaliosta, uudet neljä ruokaryhmää, herkullisia vähärasvaisia kolesterolittomia reseptejä, Vegaaniliitto, 2000.
Ravitsemustieto, osaksi ammattitaitoa, WSOY, 2008.
Sundqvist, Inga-Britta, Elämäniloa ja terveyttä kasvisruoasta, Valitut palat, 1994.
Teosten saatavuuden ja lisää aineistoa löydät...
Truffautin v. 1968 ohjaamaa elokuvaa Morsian pukeutui mustaan ei ole suomeksi tekstitettynä videoversiona olemassa, joten Suomessa on hankala saada nauha katsottavaksi musiikin tekijöiden tarkastamista varten. Halliwellin elokuvahakemiston mukaan ko. elokuvan musiikin on tehnyt Bernard Herrman, mutta ei ole tietoa siitä onko elokuvassa hänen musiikkinsa lisäksi myös esim. Vivaldin musiikkia. Voit tiedustella lisää Suomen elokuva-arkiston kirjastosta, sähköposti kirjasto@sea.fi Suomen elokuva-arkiston osoite Internetissä: http://www.sea.fi
