Ohjelmalla on varmasti ollut esikuvia maailmalla. Näistä kannattaa kysyä suoraan Astral-tv:n asiakaspalvelusta: info@astraltv.fi
Tässä kuitenkin termejä, joilla kannattaa etsiä:
predictor programs
fortune tellers programs
Wahrsagerin Programm
Wahrsager Programm
Seherin Programm
Seher Programm
Tuija Lehtinen, Veera Vaahtera (oik. Pauliina Vanhatalo), Pirjo Rissanen, Eeva Vuorenpää ja Pirjo Tuominen sekä Nelli Hietala kirjoittavat saman tyylisiä kirjoja kuin mainitsemasi kirjailijat. Käännöskirjallisuudesta suosittelen kokeilemaan vaikkapa Jojo Moyesin tai Sarah Haywoodin kirjoja.
Kyseessä saattaisi olla Anni Swanin kirja Arnellin perhe (WSOY, 1949).
"Arnellin kovia kokenut perhe – äiti ja neljä lasta – matkustaa Australiaan, jonne isä on jo aikaisemmin lähtenyt jouduttuaan syyttömänä kärsimään pankkikavalluksesta. Jälleennäkemisen ilo on suuri, mutta aloittaessaan uutta elämäänsä farmarina ja kullanhuuhtojana alkuasukkaiden keskuudessa perhe joutuu moniin jännittäviin tilanteisiin ja kokee vastoinkäymisiäkin."
Aloitetaan kirjoista, niitä löytyy kyllä kirjastoista. Helmet-haussa toimii hyvin hakusana "puunveisto", tosin se antaa kaikenlaista puunveistoa pikkuesineistä hirrenveistoon.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spuunveisto__Orightresult?l…
Myös hakusanoilla "puutyöt" tai "puuesineet" voi löytää helmet-haulla jotakin sopivaa.
Sopivan puumateriaalin löytäminen etenkin urbaanissa ympäristössä voi vaatia hiukan vaivannäköä. Harvassa kirjassa puututaan tähän vaiheeseen. Eräs veistokirjan kirjoittaja toteaa löytävänsä puuta metsänparannustöistä jääneistä jätepuista. Kuitenkin on muistettava olla yhteydessä maanomistajaan. Hän mainitsee asioineensa myös Helsingin kaupungin puisto- ja metsäosaston kanssa.
Verkosta...
Puliukko-sanan alkuosa puli lienee kysymyksen aihe. Puli on lyhentymä sanasta pulituuri ’kiillotusaine, puusepänlakka’, joka < nr polityr, ns Politur (< lat politura v:stä polire ’kiillottaa’, ks. puleerata).Puliukko-sana Suomen etymologisessa sanakirjassahttps://kaino.kotus.fi/ses/
Luonnontieteellistä kirjoista tai sanakirjoista en löytänyt vasarasimpukan latinankielistä nimeä. Netissä
osoitteessa: http://www.fmnh.helsinki.fi/users/haaramo/Metazoa/Protostoma/Mollusca/B… vasarasimpukat ovat malletiidae.
Lisäksi kirjassa The Encyclopedia of Shells löytyy vasarasimpukoista seuraavat tiedot:
Family MALLEIDAE
Genus MALLEUS Lamarck
Malleus albus Lamarck (White Hammer Shell)
Malleus malleus Linnaeus (Black Hammer Shell)
Kyseisessä kirjassa on kuvia ja muutakin tietoa vasarasimpukoista.
Kyseessä lienee viime syksynä lyöty kolikko, jonka aiheena on '60 vuotta Yhdistyneiden Kansakuntien perustamisesta ja Suomen YK-jäsenyys 50 vuotta'.
Lisätietoa kolikosta saa ainakin Euroopan keskuspankin suomenkieliseltä sivulta osoitteesta http://www.ecb.int/bc/coins/comm/html/comm_2005.fi.html
Sivulla on mm. kuva kolikosta, josta varmentunee se, että kyseessä on sama kolikko.
Luultavasti kolikko ei ole ainakaan vielä kovin arvokas, koska kolikkoa on lyöty kaksi miljoonaa kappaletta eli melko suuri määrä. Kolikon arvon voi kuitenkin varmistaa esimerkiksi keräilyrahoja välittävistä liikkeistä, joiden yhteystietoja löytyy mm. puhelinluetteloista tai niiden keltaisilta sivuilta.
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
Tätä on kysytty ennenkin joitakin vuosia sitten, mutta vastausta ei löytynyt silloin eikä löytynyt nytkään.
Kaksitoistaosaisen englanninkielisen kirjasarjan The works of Aristotle hakemistossa ainoa viite punkkeihin oli Historia animaliumin ’The tick is generated from couch-grass,’. Parasiitti-hakusanat eivät myöskään tuottaneet sopivaa sitaattia.
Lukemattomilla nettisivuilla todellakin esiintyy tuo kysytty pätkä, usein niin että ensin siteerataan edellä mainittua Historia animaliumin lausetta ja sitten lisätään, että Aristoteles myös sanoi punkkien olevan inhottavia loisia. Sitä ei koskaan kerrottu, mistä Aristoteleen teoksesta jälkimmäinen lause on peräisin.
Elokuva on julkaistu DVD-muodossa, mutta sitä ei valitettavasti löydy Suomen kirjastoista. Jos sinulla on mahdollista katsoa VHS-kasetteja,sellainen voisi löytyä Vaalan kirjastosta. Elokuvan voi tilata Helsinkiin kaukopalvelun kautta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://vaala.verkkokirjasto.fi/
Internetin kautta voi selailla myös tukholmalaisia vuokra-asuntoja: http://se.classifieds.yahoo.com/se/
- valitse hyresbostäder. Myös seuraavalta sivulta löytyy tietoa vuokra-asunnoista ja yleistietoa ruotsa-
laisista vuokramarkkinoista http://www.bostad-direkt.se/. Molemmat sivut ovat ruotsiksi. Useinmiten
ilmoituksissa on vuokranantajan sähköpostiosoite, joka toivottavasti helpottaa yhteydenottoa.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan taranteli on synonyymi myrkylliselle tarantella-hämähäkille. Hämähäkki puolestaan esiintyy haukkumasanana monissa maissa, eikä se viittaa ainoastaan vanhoihin naisiin. Törmäsin esimerkiksi vastikään hämähäkkiin haukkumasanana Sir Walter Scottin romaanissa Ivanhoe vuodelta 1820.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/taranteli
Monet Ellery Queenin kirjoista kuuluvat Suomen Dekkariseura ry:n Kallion kirjastolle lahjoittamaan kokoelmaan. Dekkariseuran toivomuksesta lahjoitus säilytetään kirjastossa yhtenä kokonaisuutena. Suurin osa kokoelmasta on sen vuoksi käsikirjastokäytössä eikä sitä lainata vaan teoksia annetaan asiakkaille kirjastossa luettavaksi.
Tervetuloa tutustumaan Dekkarikirjastoon ja Suomen dekkariseuran toimintaan joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 17-20. Päivät ovat tänä vuonna 7.11. ja 12.12. (poikkeuksellisesti kuukauden toinen tiistai).
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/dekkarikirjasto/
Sellaista kuvausta vastaavaa kirjaa en valitettavasti onnistunut löytämään, jonka nimessä olisi ollut sekä kuolemaa, surua että kärsimystä. Sisältönsä puolesta sopivimpana ehdokkaana tarjoaisin Anja Silvennoisen kokoamaa kirjaa Ajatuksia onnesta ja kärsimyksestä (Kirjayhtymä, 1986).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakannen esittelytekstissä: "Tämä teos sisältää elämänviisauden helmiä, ajatuksia onnesta ja kärsimyksestä, ilosta ja surusta. Ne on koottu sekä kotimaisen että käännöskirjallisuuden lehdiltä; niin filosofien, kirjailijoitten, lääkäreitten, poliitikkojen, psykiatrian, sosiologien kuin säveltäjien, taiteilijoitten, teologien, valtiomiesten ja kirjallisuudentutkijoittenkin ajatuksia - antiikista nykyaikaan, lännestä itään."
Vastuuhenkilö ei pysty näkemään lapsen lainoja omalla kirjastokortilla kirjautumalla. Lainojen näkeminen onnistuu vain kirjautumalla lapsen kortin numerolla ja pin-koodilla. Sähköposti-ilmoitus tulee siksi, että sähköpostiosoitteesi on laitettu lapsen kortille.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy kirjastokortista yleistä tietoa.
Kirjaa on Outi-kirjastoissa kaksi: Oulun pääkirjastossa ja Kaukovainion kirjastossa. Molemmat kirjat ovat lainassa, ja varauksiakin on kymmenen, joten kovin nopeasti sitä ei valitettavasti voi saada. Tilanteen näet Outi-kirjastojen sivulta. Samalta sivulta voit halutessasi tehdä varauksen:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Nimi Jofiel (Jophiel) on hepreaa ja tarkoittaa jumalallista kauneutta tai jumalan kauneutta.
Nimi on tullut tunnetuksi juutalaisen mystiikan arkkienkeli Jofielista. Sittemmin hänet on mainittu kirjallisuudessa esimerkiksi englantilaisen John Miltonin (1608–1674) teoksessa Kadotettu paratiisi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jophiel
K. J. Karmasalon dokumenttielokuvasta Taistelu kaupungista (1972) ei ole tehty tallennetta kirjastolevitykseen.
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/150964
Elokuva on taltioitu Kansallisen audiovisuaalisen arkiston Ritva-tietokantaan, josta se löytyy televisioesitysnimellä Koditon. Helmlös.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22678695
Elokuvan voi katsoa jossakin RTVA:n katselupisteistä. Katselupisteet löydät alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
