Novellin asiayhteydestä voisi päätellä, että kyseessä on varmaankin tuotemerkki: sekä nenäliina että puuterirasia ovat Gloricania. En valitettavasti löytänyt mistään mainintaa tuollaisesta tuotemerkistä, vaikka pengoin kirjoja, esimerkiksi vanhoja kauppakalentereita. Lähimpänä on Gloricon, jolla nimellä markkinoidaan lämpöä pitäviä säilytysastioita. Ne ovat kuitenkin kaukana nenäliinan ja puuterirasian kaltaisista ylellisyystuotteista.
Voi olla, että mainintoja löytyisi jostakin vanhoista sanomalehtien mainoksista, mutta niiden läpikäymiseen ei oikein tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista mennä. Toisaalta tuotemerkki voisi toki olla Waltarin omaa keksintöäkin, mutta tosiaan varmuutta asiaan en ole saanut.
"Valkoisen diskurssin" mukaista kaunokirjallisuutta on vaivattomimmin löydettävissä välittömästi sodan jälkeen sekä 20- ja 30-luvuilla kirjoitettujen teosten joukosta. Termi on peräisin Elina Martikaisen tutkimuksesta Kirjoitettu sota. Tässä muutama esimerkki:
Maila Talvio, Kurjet
"Talvion teos edustaa valkoista arvomaailmaa painottaen sodan luonnetta vapaussotana. Päähenkilönä on kirkkoväärtin tytär Riikka Tuuna, joten teosta voi pitää yrityksenä valaista sotaa erityisesti valkoisen naisen näkökulmasta."
Joel Lehtonen, Kuolleet omenapuut
"Joel Lehtosen novellikokoelma Kuolleet omenapuut kuvaa itäsuomalaisen pikkukaupungin -- herrasväkeä ja ympäröivän maaseudun rahvasta. Sota on aiheena kokoelman viimeisissä novelleissa Muttisen Aapeli...
Maistraatin sivuilla sukunimen vaihtamisesta kerrotaan näin:
Jokainen, jolla on Suomessa kotipaikka ja joka on merkitty täällä väestötietojärjestelmään, voi muuttaa Suomessa etu- ja sukunimensä.
Lisäksi ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten osalta, joilla on kotipaikka muussa valtiossa kuin Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, voidaan nimenmuutos tehdä myös Suomessa.
Nimenmuutoksiin liittyvissä asioissa ensimmäisen asteen nimiviranomaisina toimivat maistraatit.
Nykyinen nimilaki sallii nimen muutoksen sukunimiin seuraavasti:
◾Voit ottaa käyttöön ennen ensimmäistä avioliittoa käytössäsi olleen sukunimen, kaksiosaisen sukunimen tai luopua kaksiosaisen sukunimen käyttämisestä.
◾Voit ottaa aviopuolisosi sukunimen hänen suostumuksellaan...
Kyseessä on Pietro Peruginon ja hänen oppilaansa Luca Signorellin maalaus Crocifissione (n.1483 - 1495).
Maassa oleva galero kuuluu kirkkoisä Hieronymukselle (pyhälle Hieronymokselle), joka joskus kuvataan kardinaalin asussa, galero päässä. Hieronymus on laskenut galeron maahan merkiksi maallisesta kunniasta luopumisesta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Crucifixion_(Perugino_and_Signorelli)
https://en.wikipedia.org/wiki/Galero
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hieronymus
https://en.wikipedia.org/wiki/Jerome
Kyseisiin tuntomerkkeihin voisi sopia ainakin osittain M. Night Shyamalanin elokuva "Unbreakable - särkymätön" vuodelta 2000.
Elokuva on esitetty useita kertoja televisiosta Nelosella, viimeksi vuonna 2020.
Kenties jollekin lukijoistamme tulee mieleen muitakin mahdollisia ehdokkaita?
Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen s2-opettajille/kouluttajille ei ole määritelty yleisiä kelpoisuusehtoja, vaan kukin koulutuksen järjestäjä päättää itse omista kelpoisuusvaatimuksistaan.S2-opettajalta/kouluttajalta vaaditaan usein kuitenkin seuraavia opintoja:ylempi korkeakoulututkintoperus- ja aineopinnot (60 op) suomen kielessä tai S2-perus- ja aineopinnot (60 op)opettajan pedagogiset opinnot (60 op).Työkokemus voi korvata puutteita muodollisessa kelpoisuudessa. Sivutoimisen tai sijaisuutta tekevän s2-opettajan kelpoisuusvaatimukset ovat joustavammat kuin päätoimisen s2-opettajan.Kelpoisuusvaatimukset https://www.suomenopettajat.fi/opiskelu-suomen-opettajaksi/kelpoisuusvaatimukset/S2-perus ja aineopinnot voi suorittaa näissä...
Oletkin löytänyt jo Finnasta kirjastot, joista hakemasi ohje löytyy. Linkki Finna hakutulokseen.Kopion ohjeesta voi saada ottamalla yhteyttä näihin kirjastoihin. Kopiot ovat maksullisia. Linkki: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto ja https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedotVarastookirjastosta löytyy myös kirjan kappale. Sieltä sen voisi tilata kaukolainaksi. Lainan hinta 7€. Linkki https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Inarin kunnan internetsivuilta, http://www.inari.fi/2000/fi/index.html#menu , ja siellä Saariselän sivuilta, http://www.inari.fi/2000/fi/meeting.html , löytyy ohjelmapalveluyrityksiä, jotka toimivat Inarissa. Vastaavasti Utsjoen kunnan kotisivulta http://www.utsjoki.fi/index.html kohdasta yritykset löytyy ohjelmapalvelutoimintaa alueella harjoittavia yrityksiä. Tilastotietoa ko. toimintaa harjoittavista yrityksistä voit etsiä esimerkiksi Lapin Liiton sivuilta http://www.lapinliitto.fi/ ja sieltä Tilastotori-kohdasta. Näiltä sivuilta on linkkiyhteys myös tilastokeskuksen hakemistoihin.
Kirjastokorttiin kuuluvan pinkoodin eli tunnusluvun saat käymällä jossakin Lapin kirjastoista. Ota mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilötodistus.
Kuvista on hieman hankala tunnistaa, mutta veikkaisin jonkin lajisia kärpäsiä. Niitä kömpii usein kevättalvella esiin esim. kukkamullasta tai seinän rakosista.
Laji.fi sivustolla on kattava kuvapankki. https://laji.fi/taxon/MX.211215/images
Toinen usein sisälle kömpivä hyönteinen on Pihtihäntäinen. https://www.otokkatieto.fi/cat?id=3 Sekin on musta ja siivekäs.
Jos kotona on kärpäsentoukkia syövä lemmikki tai pilkkijä, saattaa kyseessä olla myös Sotilaskärpänen. Sitä kasvatetaan sekä ihmisten että eläinten ruuaksi sekä pilkkijöille syötiksi. https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000005708439.html
Keinänen - Panu, Rakennusopin tietokirja näyttäisi teokselta, johon kannattaisi tutustua, https://finna.fi/Record/3amk.104210. Sen kuvauksessa sanotaan, että se opastaa niin perustustöiden, kivi- ja puurakenteiden, muurauksen ja rappauksen kuin katon kattauksen tekniikoihin. Teos on alunperin vuonna 1925 ilmestyneen Puumiehen rakennusopin laajennettu laitos.
Muita tutkimisen arvoisia voisivat olla oppikirjat, joissa mainitaan erikseen kivilajit sisällönkuvailussa:
Kivitekniikka. 1-2, Opetushallitus 2007-2010 näyttäisi ohjaavan kivitekniikkaan myös omatoimisesti opiskeleville, osa 1. Kivituotteiden valmistus ja materiaalioppi löytyy Keski-kirjastoistakin, osa 2. Ympäristö- ja rakennuskivien asentaminen pitäisi tilata...
Somalian liittotasavallan vuonna 2012 voimaan tullut perustuslaki takaa yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet kaikille kansalaisille ja kieltää syrjinnän iän, rodun, ihonvärin, heimon, klaanin, etnisen taustan, kulttuurin, kielen, sukupuolen, syntyperän, vammaisuuden, uskonnon, poliittisen kannan, ammatin tai varakkuuden perusteella. Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteudu. Yhdysvaltojen ulkoministeriön raportissa vuodelta 2020 todetaan, että ihmisoikeuksissa Somaliassa on monia perustavanlaatuisia puutteita ja epäkohtia. Niinpä muun muassa vähemmistöihin kohdistuu suhteeton määrä väkivalta- ja omaisuusrikoksia, joihin viranomaiset eivät puutu.
Somaliassa on käytössä epäsuora vaalitapa, joka rajoittaa äänioikeuden hyvin pienelle osalle...
Voisiko kyseessä olla Lumikki-kirja? Kirja on pop-up-kirja, jossa on kuva muun muassa Lumikista lasiarkussa, kuvia löytyy tästä myynti-ilmoituksesta, https://auctionet.com/fi/2225339-lastenkirja-pop-up-kirja-lumivalkoinen…. Kannessa on pyöreä aukko, joka on peili, jossa näkyy Lumikki. Finna.fi:stä löytyvät tämän kirjan tiedot, julkaisija on Tammi, sarja Tammen isot kultaiset kirjat ja teksti on Marjatta Kurenniemen. Sitä ei näytä olevan oikein missään lainattavissa, https://finna.fi/Record/fikka.3569071?sid=5189071457 .
Tarkoittamasi kirja lienee Petri, Gustaf: Armfeldts karoliner 1718-1719. Stockholm 1919. Sitä ei ole Helsingin kaupunginkirjastossa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa se on, mutta varmimmin sen saa kaukolainana joko Varastokirjastosta Kuopiosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Muita karoliineja käsitteleviä kirjoja ovat Eirik Hornborgin Karoliini Armfelt ja kamppailu Suomesta isonvihan aikana, Karoliinien kuolonmarssi 1718-1719 (toim. Ahlberg et al.), Hannula, J.O Hakkapeliter och karoliner, Bengtsson Frans G. Karoliner, Åberg Alf Karoliner. Niiden saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi
Lauttakylä-lehden vanhoja numeroita löytyy mikrofilmattuna Huittisten kirjastosta. Jos et pääse kirjastoon paikanpäälle, voit tehdä kaukopalvelupyynnön. Huittisten kirjaston verkkosivut löytyvät tästä linkistä:
http://www.huittinen.fi/kirjasto.htm
Vanhoja Lauttakylä-lehden numeroita voit myös tiedustella suoraan lehden toimituksesta:
http://www.huittistensanomalehti.fi/lauttakyla/index.asp
Lauren Brooken suomennetut kirjat on julkaistu Pollux-hevoskerhossa. Hänestä, kuten ei muistakaan kirjakerhon kirjailijoista löydy tietoa kirjoista eikä Internetistäkään. Pollux-kerhon kirjoja julkaisee kansainvälinen Stabenfeldt-kustantamo, jonka kotisivulla www.stabenfeldt.se on myös palautesähköpostiosoite. Sieltä voi yrittää saada tietoa yhtiön kirjailijoista. Myös Pollux-kerhon sivulla www.polluxinfo.com olevasta sähköpostiosoitteesta kannattaa yrittää kysyä.
Hei!
Kyllä löytyy. Tietovisa- tai tietokilpailukirjoja on kirjastoissa luokassa 79.841. Hämeenlinnan pääkirjastossa on hyllyssä esim. Jyrki Otilan Otilan tietovisa: Yli 600 kysymystä vihjeineen vuodelta 2008 ja Kai Löfgrenin Kisavisa: 365 knoppia suomiurheilusta vuodelta 2014. Hankintaehdotuksia voi tehdä aina kirjaston sivun hankintaehdotus-kohdassa.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Yleisten kirjastojen osoitetiedot saa BTJ Kirjastopalvelu Oy:stä, sähköpostiosoite: btj.kirjastopalvelu@btj.fi. Osoitteet saa joko tarroina tai sähköisesssä muodossa. Palvelu on maksullinen.
Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät ositteesta:
http://www.kirjastot.fi . Kirjastoissa on selattavana BTJ Kirjastopalvelun toimittama Kirjastokalenteri, josta osoitteet myös löytyvät.
Tilastoja yleisten kirjastojen määrästä löytyy opetusministeriön sivuilta (http://www.minedu.fi). Sivulla http://tilastot.kirjastot.fi/ löytyvät kaikkien yleisten kirjastojen määrät otsikon 'Organisaatio ja talous' alla. Ellei tämä linkki toimi sivun löytää kun opetusministeriön etusivulta klikkaa ensin 'Kulttuuri'-painiketta, sitten 'Yleiset kirjastot',...
Rakentaja.fi -sivuilla on vastattu kysymykseen, joka koskee lasitiiliseinän muuraamista kylpyhuoneeseen:
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/Suorakanava/kysyniinvastaamme/vies…
Suomen asuntotietokeskuksen sivuilla käsitellään lasitiiliseinän rakentamista saunatiloihin alumiinikehikon avulla:
http://www.asuntotieto.com/20000i_RAKENNUS_JA_REMONTTITIETO/21000i_Maun…
Seuraavissa lehtiartikkeleissa kerrotaan myös lasiiliseinän rakentamisesta:
Meidän talo 2002 num. 2B, siv. 30-33,
Meidän talo 1998 num. 2, siv. 6-9.
Lehtien saatavuuden kirjastoista näet aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
