Kysyjän mainitsemaa Jaakko Virkkusen teosta Kasvatus- ja opetusajattelu aikuiskoulutuksessa ei löydy sen paremmin Fennica- (kirjat) kuin Arto-tietokannasta (artikkelit). Virkkusella on laaja tuotanto, mutta tämän nimistä julkaisua ei ole, ei myöskään sellaista, joka olisi melkein sama. Myöskään Google-haku kirjasen nimellä ei tuonut yhtään osumaa. Näyttää vahvasti siltä, että kysyjän antama julkaisun nimi ei ole oikeassa muodossa. Tätä oletusta tukee havainto, että kysyjän viite "Lääkintöhallituksen julkaisuja 46/1984" on Kari Pylkkäsen toimittama Mielenterveystyön koulutuksen ja työnohjauksen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Annetuilla tiedoilla ei valitettavasti pääse eteenpäin.
Heikki Poroila
Yksi kirja löytyi, tosin jo melko vanha: Ametikirjade koostamine ja vormistamine (Võlanõudja : Estada Kirjastusgrupp, 1998). Kirja on ainoastaan Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa.
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat/paakirjasto-kaisa-talossa
Olisiko allaolevasta sivustosta apua? Se on Haapsalu Kultseharituskeskus -oppilaitoksen sivuilla, mutta vähäisillä vironkielen taidoillani en saa sen sisällöstä tarkemmin selkoa::
https://sites.google.com/hkhk.edu.ee/vikeettevtte-dokumendit/ametikiri-ja-selle-elemendid
Kyseessä on Aimo Mustosen säveltämä lastenlaulu Jokisen pojan nenänpää. Nuotit ja sanat lauluun löytyvät nuottikirjasta Mustonen, Aimo: Entten tentten : iloisia lasten laululeikkejä. [1] .
Laulun voi kuunnella Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=byMqNaSNrss
Voit muuttaa noutokirjastoa Helmetin omissa tiedoissa ennen kuin varauksesi on matkalla tai odottaa noutoa -tilassa. Kirjaudu Helmetiin kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla, mene omiin tietoihin ja siellä kohtaan varaukset. Valitse pudotusvalikosta haluamasi noutokirjasto ja tallenna muutokset.
Ohje löytyy täältä https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#varaustenmuuttaminen
Suosittelen kokeilemaan seuraavia kirjoja, joissa käsitellään muuttoa uuteen kotiin ja ystävystymistä, vaikka yhteistä kieltä ei vielä olisi.Nicola O'Byrne: Missä meidän koti on, Isäkarhu?Kristiina Louhi: Tompan uusi kotiSanna Pelliccioni: Onni-poika saa uuden ystävän
Hei! Potlohko on karjalainen perinneruoka, jossa pataan lohkotut perunat ja sopivan kokoisiksi leikatut lihat (monesti sianlihaa) sekä muut ainekset haudutetaan kypsiksi uunissa. Ohjeita löytyy netistä jonkin verran, mutta myös esimerkiksi Helmet-verkkokirjastosta löytyvässä Karjalainen keittokirja (Pirkko Sallinen-Gimpl) -teoksesta löytyy kyseinen ruokalaji pottilohkon nimellä, tai hakemiston kautta lihalohko-hakusanalla.
Yksi suomennos on seuraava:
Koulutus on ihailtava asia, mutta mitään tietämisen arvoista ei voi opettaa.
Tämä suomennos on kirjassa "Sitaatit ja lentävät lauseet", toimittaneet Jarkko Laine ja Maunu Sinnemäki, julk. Otava 1992, sivulla 158. Suomentaja ei käy kirjasta ilmi, sillä yksittäisten sitaattien suomentajia ei ole merkitty näkyviin.
Toinen suomennos:
Koulutus on hieno juttu, mutta on hyvä aika ajoin muistaa, että mitään, mikä olisi tietämisen arvoista, ei voi opettaa.
Tämä suomennos on kirjassa Outi Lauhakangas: "Sitaattimestarin muistelmat", julk. WSOY 1998, sivulla 333. Tässäkään kirjassa ei mainita suomentajia.
Miinan ja Manun tamperelaisuus paljastettiin lukijoille vuonna 2009 julkaistussa kirjassa Miina ja Manu kaupungin kesässä.
"Missähän Miina ja Manu mahtavat oikein asua? Nyt kun Miina ja Manu kirjasarja on täyttänyt yli 25 vuotta, pitää tämä lopulta paljastaa. Miina ja Manu ovat tamperelaisia. He ovat kotoisin samalta paikkakunnalta kuin mistä Pikkukakkostakin lähetetään." [ote kirjan takakannen tekstistä]
2014 kirjasta ilmestyi uudistettu painos nimellä Miina ja Manu : kaupunkikierros.
Kyseessä on runo nimeltä Suomalainen, kirjoittaja Jorma Etto. Ilmestynyt alunperin v. 1964 Eton runokokoelmassa Ajastaikaa. Runo sisältyy mm. teokseen Suomen runotar 2 sekä useisiin antologioihin.
Debi Gliorista löytyy valitettavasti kovin vähän tietoja.
Internetissä hänestä on perustiedot (hyvin lyhyet) englanniksi osoitteessa http://www.randomhouse.co.uk/catalog/author.htm?authorID=102864 Tuolla sivulla on oikeastaan vain lueteltu Gliorin tuotantoa ja siinäkin on pieniä virheitä: Magiaa -fantasiasarja ei jäänyt trilogiaksi, vaan sitä on suomennettu jo neljä osaa. Niiden lisäksi Gliori on tunnettu hienoista kuvakirjoistaan (esim. Karhuherra-kirjat), hän on saanut niistä palkintojakin. Nettisivun mukaan Gliori asuu Skotlannissa.
Lehtiartikkeleita Gliorista ja hänen tuotannostaan on julkaistu useissa lehdissä suomeksi. Vuoden 2002 Onnimannissa numero 3 on Mervi Heikkilän juttu Magiaa ja Mafiaa. Sen lisäksi Gliorin tuotantoa on...
Suomessa on toiminut useita lasi- ja pullotehtaita. Leena Nokela kertoo kirjassaan "Rakkaat vanhat tavarat" (1998) pulloteollisuuden vaiheista Suomessa. Myös Heikki Matiskaisen "Suomalaisen lasin historia" (1994) sisältää pulloihin keskittyvän osion. En valitettavasti osaa sanoa, minkä tehtaan tunnus voisi olla L. Toivottavasti löydät tiedon seuraavista lähteistä.
Saat luettelon Suomessa toimineista lasitehtaista esim. Hagelstamin huutokaupan nettisivuilta.
http://www.hagelstam.fi/2007/sivu/lasitehtaat
Lasitehtaista löytyy tietoa myös kirjoista: Reijo Ahtokari on kirjoittanut kirjan "Suomen lasiteollisuus 1681 - 1981". Vilho Annalalta löytyy myös teos "Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan" vuodelta 1948.
Kannattaa tutustua myös...
Olemme etsiskelleet tiedustelemaasi ohjelmaa Suomen yleisten kirjastojen yhteisen tietolistan avulla.
Eräs vastaaja arvelee vastauksessaan näin:
"Tuli mieleen Sinisen talon nalle (bear in the big blue house). Voisiko olla tämä? En muista onko siinä kissaa, mutta nalle ja kuu ja muita eläimiä. Kuulla on silmät ja suu ja se laulaa nallen kanssa. Youtubesta löytyy pätkiä: http://www.youtube.com/watch?v=ofmQXEB_Hvo "
Muita vihjeitä emme saaneet. Toivottavasti Sinisen talon nalle on etsimäsi ohjelma.
Ikävä kyllä yrityksistä huolimatta tähän suruvärssyyn ei löytynyt tekijää selaamistani värssykirjoista eikä runokirjoista. Netistä löytyi tämä värssy myös osana toista värssyä, joka alkaa "Tupa tyhjänä tyhjyyttä huokaa",mikä värssy taas on jossain aloitettu sanoilla Ei kuulu askeleet rakkaimman,tupa tyhjänä tyhjyyttä huokaa".
Juhani Peltosesta on tietoa mm. teoksissa:
Suomalaisia nykykirjailijota /toim. Tarkka (1989)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin /toim. Risto Rantala (1994)
sekä Suomen kirjailijat 1945-1980...(SKS 1985), joka sisältää suppeat elämäkertatiedot, teosluettelon ja (tutkimus)viitteitä.
WWW-osoitteessa http://www.kirjasto.sci.fi/jpelton.htm on tietoa kirjalijasta englanniksi ja Lopen kirjaston sivulla (sivun alalaidassa) http://www.loppi.fi/Kirjasto/erikoiskok.htm suomeksi.
Toivo Flinkin kirjassa Maaorjuuden ja vallankumouksen puristuksessa : Inkerin ja Pietarin suomalaisten sivistys-, kulttuuri- ja itsetuntopyrkimyksiä vuosina 1861-1917 on luku nimeltä Maaorjuus ja sen lakkauttamisen taustoja (s. 18-42). Myös Peter Nevillen Venäjä-kirjasta löytyy tietoa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-lukuhaasteen aikaisempien vuosien (2015. 2016, 2017 ja 2018) listat löytyvät tämän vuoden lukuhaastesivun alalaidasta. Linkki sivulle on:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuh…
Helsingin kirjastoissa ei valitettavasti ole kotiin lainattavia tietokoneita.
Alla on linkki hakutulokseen Helmet-kirjastoista nimellä Gilles Deleuze. Tuloksena on sekä hänen kirjoittamiaan teoksia että häntä käsitteleviä kirjoja. Voit halutessasi rajata hakua sivun vasemmasta reunasta esim. teoksen kielen perusteella:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SGilles%20Deleuze__Ff%3Afac…
Jos tarvitset lisää tiedonlähteitä, löydät niitä hakupalvelu Finnan kautta. Alla on linkki hakutulokseen Finnasta, josta löytyy kirjojen lisäksi mm. opinnäytteitä ja artikkeleita:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Gilles+Deleuze%22&type=A…
