Palvelussa on aiemmin vastattu hieman vastaavanlaiseen kysymykseen https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-harantappoase-on-saanut-nimensa
En löytänyt tietoa, miksi kirjan nimeksi tuli juuri Häräntappoase. Oliko se Härkösen vai ehkä kustantajan ehdotus.
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 5 (WSOY, 2012) Anna-Leena Härkönen kertoo kirjan synnystä. Hän oli viettänyt aikaa sukulaistensa kanssa Pohjanmaalla ja Vaasassa. Siellä hän alkoi kirjoittaa ylös nuorten sanontoja, koska halusi tallentaa nuorison kieltä. Sieltä tuli idea kirjaan, mutta kirjan nimeamistä ei tässä kirjoituksessa sivuta.
Kattavasti akvarellimaalauksia esitteleviä kirjoja on hieman huonosti saatavilla, tässä on kuitenkin joitain ehdotuksia:
Coombs, Katherine: British Watercolours 1750-1950
Paunila, Marjukka: Akvarellimaalaus (muutakin asiaa, mutta myös hyvin erilaisia vesivärimaalauksia eri taiteilijoilta ja eri aikoina)
Reynolds, Graham: Watercolours - A Concise History (pienehkö kirja ja melko huonot kuvat, mutta ajallisesti ja maantieteellisesti kattava)
Wilcox, Timothy: The Triumph of Watercolour - The Early Years of the Royal Watercolour Society 1805-55
Olisiko kyseessä professori Aulis Aarnion v. 1998 kirjoittama historiallinen romaani Johannes Richterin erehdys? Voit tarkistaa saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla Plussa-aineistohausta osoitteesta http://www.libplussa.fi
1. Entada gigas on tuttu kasvi, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Asiantuntija Leif Schulman Helsingin yliopiston Kasvitieteellisestä puutarhasta ehdotti puhelimessa, että siitä voisi antaa kuvauksen "jättimäinen hernekasveihin kuuluva liaani" tai että siitä puhuttaisiin tieteellisellä nimellä; nimen mahdollisesti toistuessa voisi käyttää entadaa.
2. Tristellata africana -nimistä kasvia ei ole. Tristellateia -niminen suku on mutta olemassa oleva Tristellateia africana ei ole Suomessa eikä Euroopassa tunnettu. Leif Schulmanin mukaan sitä voisi ohjelmassa kuvata trooppiseksi pieneksi pensaaksi tai puuksi Tristellateia africanaksi.
Helsingin yliopiston Kasvitieteellinen puutarha neuvoo tämäntyyppisissä yksittäisissä kysymyksissä, ja sinne...
Seuraava kirja on lainattavissa Helmet-aineistokannasta: http://www.helmet.fi
Kirjasta voi tehdä varauksen mikäli teillä on Helmet kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi. Sekä kirjastortin että salasanan saa mistä tahansa Helmetkirjastosta esittämällä valokuvallisen henkilötodistuksen (passi, ajokortti, kuvallinen KELA-kortti).
The Thames and Hudson dictionary of art terms / Edward Lucie-Smith (1991.
Suomessa Tarkoituksena tappaa -nimisenä esitetyn Roger Spottiswooden elokuvan alkuperäinen nimi oli Shoot to kill.
Shoot to Kill | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Kyselin tästä kollegoilta ja tutkiskelin Kirjasampoa, josta löytyy erillinen osio jännityskirjallisuudesta, mutta kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Tunnistaisiko joku lukijoistamme teoksen?
Kaukolainaksi on mahdollista tilata materiaalia, siis myös cd-levyjä, joita Jyväskylän kirjastoista ei löydy.
Näyttäisi siltä, että kyseisen laulajattaren tuotantoa löytyy muista kaupungeista Suomessa, mutta meiltä ei, jotten voit jättää kaukopalvelutilauksen. Suomesta löytyy ainakin nämä viisi äänitettä: Gift of Love, Innerst i sjelet, Sissel, Soria Mora ja Stilla natt.
Kirjoittajat voivat itse sopia järjestyksen. Vakiintunut ja tasapuolinen käytäntö on aakkosellinen järjestys. Näin kerrottiin Yliopistopainosta.
Kirjassa Tutki ja kirjoita / Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes, Paula Sajavaara todetaan, että nimiösivun teksti vaihtelee aloittain ja työn luonteen mukaan. Näiden tietojen muodosta ja sijoittelusta monilla laitoksilla on omat ohjeensa. Kirjoittajien järjestyksestä ei kirjassa ole mainintaa.
Verkosta löytyy Rachel Plummerin englanninkieliset kotisivut: http://www.rachelplummer.com/aboutme.htm
Seuraavassa pari muuta mielenkiintoista linkkiä: http://www.writersbreak.com/Interviews/articles/fiction/interview_ficti…
http://business.marc8.com/ebook-info.php/name/how_to_write_and_publish_…
Kumpaakin kirjaa on tilattu Vantaalle ja muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin useampia kappaleita, mutta ne eivät ole saapuneet vielä kirjastoihin. Koska odotettava ilmestymisaika on kummassakin kirjassa kesäkuu 2008, ne voivat tulla piakkoin kirjastoihin. Heti kun kirjoja on näkyvissä HelMet-verkkokirjastossa, voi niitä varata.
Ainakaan internet-lähteiden perusteella ei valitettavasti löytynyt täyttä varmistusta asiasta: kaikkialla mainitaan vain Metzgerin syntymävuosi 1912, eli tänä vuonna Metzger olisi 99-vuotias.
Lisätietoja lyhyesti muun muassa suomenkielisessä Wikipedia-artikkelissa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Metzger
Kirjastojärjestelmä on Sierra. Päivitimme marraskuussa Millenniumista Sierraan.
Aineistohakuna on Encore (http://haku.helmet.fi) ja sen rinnalla edelleen myös perinteinen aineistohaku WebPAC Pro (http://luettelo.helmet.fi).
Ohjelmistotoimittajan sivut www.iii.com .
HelMet-kirjastojen verkkosivusto on osoitteessa www.helmet.fi. HelMet.fi-sivustolle on sijoitettu Encoren hakulaatikko sekä linkki perinteiseen HelMet-hakuun.
Valitettavasti kirjastosta ei löydy tietoa kysymääsi asiaan. Kansallisarkiston kautta voisi selvitä minne Viipurissa asuneiden tiedot on arkistoitu, joten kehotan kysymään asiaa suoraan heiltä. Kansallisarkiston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Alla muutamia suomenkielisiä artikkeliviitteitä, jotka ovat joko fenomenologis-hermeneuttisesta näkökulmasta tai jommasta kummasta erikseen. Lisää voit katsoa Arto-tietokannasta https://finna.fi hakemalla esim. fenomenologinen tutkimus. Artoa voi käyttää vapaasti miltä koneelta vain.
Tekijä: Suikki, Siina
Nimeke: Iäkkäiden naisten koettu hyvinvointi : fenomenologis-hermeneuttinen näkökulma.
Muita hakusanoja:vanhukset
naiset
elämäkerrat
itsearviointi
hyvinvointi
henkinen hyvinvointi
haastattelututkimus
kokemukset
Tiivistelmä:English summary: The experienced well-being of elderly women : phenomenological-hermeneutic approach.
Muu(t) tekijä(t):Perttula, Juha.
Julkaisussa: Gerontologia : Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n...
Nilsiän kirjaston aineistotietokanta on osoitteessa http://kase.kase.fi/nilsiankirjasto . Valitettavasti tämän tietokannan viitetiedoissa ei näy sarjan nimi, eikä näin ollen sarjan nimeä voi käyttää haussa. Siksi ehdotankin että teet ensin haun sellaisen kirjaston aineistotietokannassa jossa voit hakea myös sarjan nimellä, vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston http://www.libplussa.fi/ . Tee näin: valitse monipuolinen haku --> klikkaa nimeke ja kirjoita tyhjään kenttään sarjan nimi - signal, --> tarkenna tarvittaessa -kenttään valitset pudotusvalikosta asiasanan --> tyhjään kenttään kirjoitat kaunokirjallisuus --> kieleksi voit vielä valita suomen --> hae.
Näin tehden...
Kysymykseesi ei ole yhtä selkeää vastausta. Kuten toteat, jotkin jaottelut (ns. genret) ovat melko helppoja, mutta sitten on paljon rajatapauksia. Esim. Turun kaupunginkirjastossa otettiin käyttöön genre "spekulatiivinen fiktio" osin siksi, että fantasian, scifin ja kauhun rajat olivat todella vaikeita. Historia-genrestä luovuttiin, koska oli hankalaa päättää mikä on historiallinen romaani, missä aikarajat menevät. "Romantiikka" sisältää klassisia rakkausromaaneja, mutta myös ns. Chick lit (aikaisemmin puhuttiin sinkkukirjallisuudesta) -romaaneja. Kirjoittamistyyli vaikuttaa myös genrestä päättämiseen, keveys sekä sisällöllisesti että kirjoittamistavassa. Kukin nimeke mietitään erikseen kirjastossa, kustantajat eivät vaikuta.
Onkia saa periaatteessa missä tahansa. Ei siis ole olemassa erikseen onkimiseen osoitettuja paikkoja. Toki esimerkiksi uimarannalla tai toisen laiturilla ei saa onkia. Hyviä onkimispaikkoja voi etsiä esimerkiksi Suomen Vapaa-ajankalastajien verkkosivujen Kalastuspaikat-hausta valitsemalla kalastusmenetelmäksi onkimisen.
Valtioneuvoston asetuksessa puolustusvoimista 20.12.2007/1319 eläinlääkärin virkaa ei ole listattu erikoisupseerien virkojen yhteydessä, joten näyttäisi siltä että nykyinen lainsäädäntö ei tällaista vaihtoehtoa tunne. Myös hallituksen esitys HE 217/1996 vp sekä Ruotuväki 9/97 viittaavat siihen, että kaikki tuolloiset sotilaseläinlääkärin virat oltiin muuttamassa siviiliviroiksi.
