Hei,
Juonikuvaus osuu lähes täysin yksiin australialaisen minisarjan Bangkok Hilton kanssa (1989, pääosissa mm. Nicole Kidman & Denholm Elliot. Kolmiosainen sarja esitettiin Suomessa muistaakseni aika tuoreeltaan 1990-luvun alussa.
Valitettavasti minäkään en saa nimestä selvää, vaikka liitteenä on hyvät kuvat. Selasin Art Signature Dictionary -verkkopalvelua, mutta en onnistunut löytämään mahdollista oikeata nimeä. Taulujen tunnistukseen liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen. Jos kyseessä on suomalainen taiteilija Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi olla hyötyä. Tätä teosta ei valitettavasti löydy Helle-kirjastoista.https://www.artsignaturedictionary.comhttps://www.hagelstam.fihttps://www.bukowskis.comhttps://www.helander.com
Tässä joitakin lukuvinkkejä:Alexander, Claire: Meredith, yksin (Otava, 2022)Godfrey, Jennie: Epäilyttävien asioiden lista (Publiva, 2025)Gounelle, Laurent: Sinä päivänä opin elämään (Gummerus, 2019)Page, Libby: Pinnalla pysymisen taito (Otava, 2018)Sukegawa, Durian: Tokuen resepti (Sammakko, 2020)
Tilastokeskus ei tee terveysalan tilastoja. Oikea osoite on Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES, jonka tietopalvelun osoite on
http://groups.stakes.fi/TIPA/FI/index.htm .
(Päiv.22.10.2007)
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi sanahaulla joitakin viitteitä suomenkielisestä, projektinhallintaa yleisesti käsittelevästä kirjallisuudesta.
Käyttämällä hakusanaa "taikakolmio", ei löytynyt mitään.
Sanahaussa käytin hakulauseketta:
(s:projektit and s:hallinta) or s:projektityö ja rajasin haun suomenkielisiin kirjoihin. Viitteissä ovat mm. seuraavat kirjat:
Pelin, Risto: Projektihallinnan käsikirja. Helsinki : Projektijohtaminen Risto Pelin, 2004 (Jyväskylä : Gummerus).
Kettunen, Sami: Onnistu projektissa. Helsinki : WSOY, 2003.
Forsberg, Kevin: Projektinhallinta : malli kaupalliseen ja tekniseen menestykseen. [Helsinki] : Edita, 2003 (Jyväskylä : Gummerus).
Rissanen, Tapio: Projektilla tulokseen....
Voit itse vaihtaa jo tehtyjen, avointen varausten noutokirjaston, mutta se pitää tehdä jokaiseen varaukseen erikseen. Vaihtamalla väliaikaisesti "kotikirjaston" toiseksi, varauksesi menevät jatkossa uuteen noutopaikkaan. Kotikirjaston vaihdolla ei siis voi kerralla vaihtaa kaikkien jo tehtyjen varausten noutopaikkaa.
Jo matkalla olevan varauksen noutopaikkaa ei voi enää vaihtaa.
Varaushyllyn noutamattomat ja avoimet varaukset siirretään remontin ajaksi Oulunkylän kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto
Oodista voi varata vain yhden ryhmä- tai työtilan kerrallaan. Uuden varauksen voi siis tehdä vasta edellisen kokoontumisen jälkeen. Huonetta ei siis voi varata pysyvästi omaan käyttöön. Varaaminen tapahtuu Varaamo-palvelun kautta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Oodin_tilat/Ryhma_ja_tyotilojen_kayttosaannot(175256)
Hei,
Suomennos menee näin:
Katkonaisesti hän tajusi Bradyn lauseiden ydinkohdat ja täydensi ne alitajunnastaan, aivan samoin kuin kellon lyömisen erottaa vasta puolivälistä, ensimmäisten laskemattomien lyöntien viipyessä vain rytminä mielessä.
Ystävällisin terveisin,
Porin kirjaston tietopalvelu
Asiaa kannattaa kysäistä lääkärilta. Terveyskirjastossa asiasta kerrotaan näin. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03071
Valtakunnallisessa kirjastotilastossa http://tilastot.kirjastot.fi/ on tietoja lähinnä kirjastojen perustoiminnoista, kuten lainoista, kokoelmista, henkilökunnan ja toimipaikkojen määrästä.
Kirjastojen kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä tilastotietoja ei näistä julkisista tilastoista löydy. Pitäisi myös määritellä, mitä näillä termeillä tarkoitetaan – tarkoittaako kehittäminen esim. tietojärjestelmiin, työmenetelmiin, henkilöstön koulutukseen liittyviä toimenpiteitä vai jotakin muuta. Lasketaanko johtamiseen kirjaston johtajan/johtajien palkka tai myös joitakin muita hallintoon liittyviä kuluja jne.
Kirjastoalan ylimpänä hallintoviranomaisena toimii opetusministeriö, joka jakaa vuosittain kirjastoille avustuksia erilaisiin...
Listaa vuosina 1945 - 1955 ilmestyneistä suomenkielisistä aikakauslehdistä ei ole saatavilla. Sellaisen tekeminen olisikin vaikeaa, koska aikakauslehtien määrä oli varsin suuri, ja osa lehdistä ilmestyi vain vähän aikaa. Esimerkkinä voidaan mainita, että vuonna 1952 Suomessa ilmestyi 686 suomenkielistä aikakauslehteä, kun taas ruotsinkielisiä oli 123, suomen- ja ruotsinkielisiä 55 ja muun kielisiä 10 (Lähde: Mitä - missä - milloin 1953, s. 257).
Aikakauslehdistön historiaa Suomessa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
Kurikka, Jussi: Suomen aikakauslehdistön bibliografia 1782 - 1955 (1983)
Mitä - missä - milloin 1953 (1952), s. 248 - 257
Suomen lehdistön historia, osat 8 ja 10 (1991 ja 1992)
Takkala, Marketta: Aikakauslehdistön historiaa...
Hakuteoksen
Salanimet ja nimimerkit / Maija Hirvonen. - Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, 2000
mukaan
tällaista nimimerkkiä on käyttänyt mm. toimittaja
Irja Solveig Wolontis (os. Stenius), joka oli syntynyt v. 1895 Viipurissa.
Teoksen
Suomen sanomalehdistön matrikkeli / julk. Suomen sanomalehtimiesten liitto, 1937
mukaan Solveig Wolontis kirjoitteli lähinnä ruotsinkielisissä lehdissä, mutta mahdotonta ei kai liene, että hänen kirjoituksiaan olisi myös ilmestynyt suomenkielisissä lehdissä. Yllä mainittu matrikkeli mainitsee Wolontisin harrastuksiksi partiotoiminnan ja lasten kasvattamisen, mitkä hyvinkin luontevasti selittäisivät esim. kysymyksessä mainitun artikkelin aihevalinnan.
Kun palautat kirjan kirjastoon (mihin tahansa Helmet-kirjastoon), älä palauta kirjaa automaattiin vaan henkilökunnalle ja pyydä palauttamaan kirja. Kerro, että kirja oli huonokuntoinen jo silloin, kun lainasit sen. Henkilökunta päättää, poistetaanko kirja vai voiko sen vielä mahdollisesti korjata. Sinun ei tietenkään tarvitse korvata kirjaa.
Ilmeisesti haluat listan Arto Paasilinnan romaaneista. Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta saat kattavan luettelon Arto Paasilinnan tuotannosta. Teoslistassa on tosin lueteltu Paasilinnan kirjoittaman 35 romaanin lisäksi myös muut hänen teoksensa. Teoksen nimen perässä lukee, onko kyse kaunokirjallisuudesta vai esimerkiksi tietokirjasta. Teoksen nimeä klikkaamalla aukeavat kunkin teoksen tiedot.
Arto Paasilinna Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna
Löysin Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta asiantuntija Raimo Jussilan artikkelin suvaitsevaisuus-sanasta. Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 29.9.1998 Linkki artikkeliin.Artikkelin lopussa Jussila summaa: "Suvaitsevaisuutta tai sen eri vivahteita voidaan nykysuomessa ilmaista monilla muillakin tavoilla. Tämmöisiä sanoja ovat esimerkiksi avarakatseisuus, avaramielisyys, laajakatseisuus, ennakkoluulottomuus, vapaamielisyys ja maltillisuus sekä myös lainasanat humaanisuus, liberaalisuus ja toleranssi.Suomalaisen suvaitsevuuden taustalla on kuitenkin tulkinnallista avaruutta: kun suomalaiset suvaitsevat, he vähimmilläänkin vastahakoisesti sietävät mutta enimmillään rakastavat, jopa kiihkeästi...
Lähetin kysymyksesi Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalveluun, josta amanuenssi ystävällisesti vastasi näin: "Rosetit tunnetaan ruotsiksi nimellä struvor, joka Suomessa tarkoittaa myös tippaleipää (tippaleipä puolestaan on finska struvor). Varsinkin rosettien vanhemman historian tutkiminen on siis hankalaa, koska struvor voi tarkoittaa kumpaa tahansa, tippaleipää tai rosettia. Tippaleipä on tunnettu pohjoismaisena herkkuna jo keskiajalta saakka ja erilaisiin muotteihin ja rautoihin on leivottu 1600-1700-luvulta saakka, joten oletan, että myös rosetinkaltaisia leivonnaisia on tarjoiltu jo vuosisatoja. En kuitenkaan kyennyt löytämään varmennettavissa olevaa tietoa, koska rosetit on "keksitty". Uppopaistaminen on vaatinut kalliita raaka...
Tietoa löytyy vähän.
Kansanterveyslaki, tartuntatautilaki, rokotusohjelma ja muita keskeisiä lakeja ei ollut vielä säädetty 1950-1960 luvulla.
Tässä joitakin vanhoja lehtiartikkeleita influenssasta ja influenssarokotteesta Duodecim lehdessä:
1958/11 Erkki Klemola, Rasmus Stenström, Pirjo Mäkelä ja V. Ritarna: Havaintoja syksyn 1957 influenssaepidemian aikana aikuisilla esiintyneistä keuhkokuumeista s.605
1958/9 Liisa Haapanen: Eräs influenssarokotuksen tehokkuutta koskeva tutkimus s.507
1959/4 Kalevi Lyytikäinen [nekrologi]: Ns. aasialaisen influenssan vaikutuksesta keuhkotuberkuloosiin s.798
1965//2 Kari Cantell: Influenssarokotteet s.235
1975/2 Kimmo Aho ja Reijo Pyhälä: Influenssan epidemiologiaa s. 257
Artikkeleista voidaan tilata...
Valitettavasti vielä ei voi sanoa tarkkaa aikaa, milloin aikakauslehtiä voi lainata. Palutusautomaatti ei ota vastaan ohuita lehtiä ja niille ollaan kehittämässä lainauskoteloa. Toivottavasti asia järjestyy pian. W.i.t.c.h Aikakirjat sarjakuvalehtinä ovat lainattavissa, samoin W.i.t.c.h kirjat.
