Kyseessä on Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt Pikku Pelle Puputti / kertonut Patsy Scarry, kuvitus Richard Scarry, suomentanut Marjatta Kurenniemi.
Kirja on saatavissa kirjastojen lisäksi myös kirjakaupasta http://www.adlibris.com/fi/kirja/pikku-pelle-puputti-9789513034733
Pahoittelemme asiasta teille aiheutunutta vaivaa ja mielipahaa. Tietääksemme Helmet-järjestelmään ei ole tehty lauantaina 3.6.2017 huoltotöitä. Laitan palautteen joka tapauksessa eteenpäin Helmet-toimitukseen.
Kesälauantaisin Helsingissä onkin tänä vuonna auki vain viisi kirjastoa: Itäkeskuksen kirjasto, Kirjasto 10, Rikhardinkadun kirjasto, Suomenlinnan kirjasto ja Töölön kirjasto.
Hyvää kesää!
James Bondin tunnusmusiikin (James Bond theme) on säveltänyt Norman Monty.
Sävelmä on useammassakin nuottikokoelmassa. Tällä hetkellä paikalla esim. Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on "Decades of film - 60's" (sisältää melodian, kosketinsoittimen, kitaran sointuotteet ja sointumerkit). "I can play
that! - film themes" näyttäisi olevan paikalla Itäkeskuksen kirjastossa (helppo
kosketinsoitinsovitus, soinnut; luokka 783.67).
Saimme vastauksen Liikenneturvan tietopalvelusta:
Liikennemerkkejä ja -opasteita koskevassa yleissopimuksessa (SopS 31/1986, 23 artikla Ajoneuvoliikennettä koskevat opasteet, 5 kohta) määritellään näin: "Jos valot on sijoitettu pystysuoraan, punaisen valon tulee olla ylinnä; jos valot on sijoitettu vaakasuoraan, punaisen valon tulee olla liikennesuunnan vastaisella puolella." Japanissa on vasemmanpuoleinen liikenne. Japani ei ole kuitenkaan allekirjoittanut yleissopimusta.
Sopimus:
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1986/19860031
Liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen hyväksyneet maat:
https://treaties.un.org/Pages/ViewDetailsIII.aspx?src=TREATY&mtdsg_no=XI-B-20&chapter=11
Tilastokeskuksen sivuilta voi tarkastella laissa määriteltyjä rikosnimikkeitä:
https://www.stat.fi/fi/luokitukset/rikokset/rikokset_21_20200101/?code=1&name=RIKOSLAKI%20(39/1889)
Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilastoissa rikosnimikkeitä oli 1052 kappaletta. Tästä rikoslain (39/1889) alaisia rikosnimikkeitä oli 633 ja muihin lakeihin liittyviä rikosnimikkeitä 419 kappaletta. Koko luokitus on ladattavissa sivustolta .csv tiedostomuodossa, jonka voi avata esimerkiksi Excelillä. Rikoslain ja muiden lakien sisältöjä voi tarkastella tarkemmin Oikeusministeriön Finlex-sivustolta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=suomen%20rikoslaki
Rikosnimikkeiden määrä ei ole vakio...
Kyseessä voisi olla novelli nimeltä Kasvissyöntikausi, jossa kaksi miestä ryhtyy noudattamaan metson elintapoja ja mm. syövät neulasia puun latvassa.
Novelli on julkaistu seuraavissa Veikko Huovisen teoksissa:
Ympäristöministeri : ekotarinoita (Otava, 1982)
Kootut teokset. 9 osa (WSOY, 1986)
Bakulainen pahvala. Toinen osa (WSOY, 2005)
Lisäksi se löytyy kokoelmateoksista Novellin vuodenajat (Weilin+Göös, 1987) ja Ihmisiä : uutta suomalaista proosaa Samuli Parosesta Rosa Liksomiin (Tammi, 1992).
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan seuraavaa:
"Ravintoarvotiedot ovat keskiarvolukuja, jotka perustuvat joko
valmistajan tekemään analyysiin
käytettyjen ainesosien tunnettuihin keskiarvolukuihin perustuviin laskelmiin, tai
yleisesti tunnettuun ja hyväksyttyyn tietoon perustuviin laskelmiin."
Elintarvikeanalyyseja tehdään kemiallisesti, fysikaalisesti ja aistinvaraisesti. Opetushallituksen sivu kertoo näistä analyysimenetelmistä. Sieltä löytyy myös ohje elintarvikkeen ravintoainekoostumuksen määrittämiseksi.
Keskiarvolukuja ainesosille voidaan hakea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietokannasta Fineli. Tietoa elintarvikkeiden ravintoarvojen laskemisesta näiden lukujen...
Salattujen elämien dvd:itä löytyy Suomen kirjastoista ainakin jaksoon 2079 (v. 2013) saakka. Mikäli haluamiasi dvd:itä ei löydy lähikirjastoistasi, voit tilata niitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Kaikkien Suomen kirjastojen valikoimaa pääset tarkastelemaan finna.fi:stä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=salatut+el%C3%A4m%C3%A4t+televi…
Varsinais-Suomen maakuntalaulun (Varsinaissuomalaisten laulu) sanat löytyvät esimerkiksi Varsinais-Suomen liiton sivuilta ( http://www.varsinais-suomi.fi/Default.aspx?id=343043 ).
Toki laulun sanat ja nuotit ovat myös monessa laulu- / nuottikirjassa esimerkiksi:
Uusi kultainen laulukirja
Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, 2000
Honkain keskellä : Seura- ja erälaulukirja
Helsinki : Ajatus, 1999
Palamo, Reijo
Lehti puusta variseepi : Suomalainen koululauluperinne
Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1999
Suuri toivelaulukirja 7
Helsinki : Fazer Musiikki/Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1988
Kyseessä voisi olla Åbo Akademissa väitelleen Jutta Ahlbeck-Rehnin tutkimus Seilin naispotilaista (Diagnostiresing och disciplinering: medicinsk diskurs och kvinnligt vansinne på Själö hospital 1889-1944. 2006). Yksi potilaista, joista hän on viranomaislausuntojen pohjalta työstänyt tapaustutkimuksen on nimeltään Sofia. Sofiaa koskevat dokumentit ovat vuodelta 1937. Ahlbeck-Rehn on esitellyt tutkimustaan mm. Yle 1: ohjelmassa Ilonan ystävät. Sofian on esimerkkitapauksena myös teokseen "Kahden muusan palveluksessa" (Turun historiallinen yhdistys 2005)sisältyvässä Ahlbeck-Rehnin artikkelissa "Pienuuden suuruus - mikrohistorian ja diskurssianalyysin välimaastossa". Siinä ei ole lähdekirjallisuuden joukossa mainintaa elämäkerrasta.
Lähteestä Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, URL http://www.elka.fi/kyselyt/haku.html löytyi tekstihaku luettelosta-toiminnolla Suomen Rullatehdasyhdistyksen luettelosta mm. tieto Pallas Oy:n historiikista 1905-1955. Julkaisua ei kuitenkaan löytynyt kirjastojen luetteloista.
Ilmeisesti kysyjä tarkoittaa numerosarjoja, joiden avulla saadaan yhdistettyä vuosi ja mainittu arvo. Esimerkiksi osoitteessa https://www.setelit.com/markat/5mk noita numerosarjoja löytyy hyvin.
"Home" on kansanomainen nimitys hyvin monenlaisille sienille. Homesienten itiöt liikkuvat sekä ilman kautta että syövien eläinten mukana paikasta toiseen. Kun olosuhteet ovat itiön kasvulle sopivat, se pysähtyy ja alkaa kasvaa. Osa homeista on ihmiselle haitallisia, osaa taas käytetään mm. lääkkeiden (penisilliini) tai elintarvikkeiden (juustot) valmistamisessa. Lisätietoja löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Nordkappin kunnan koordinaatit ovat Norjan Wikipedian mukaan 70°58′41″N 25°58′30″, eli noin 70 astetta pohjoista leveyttä ja 25,2 astetta itäistä pituutta. Matkailusivusto Visit Nordkappin mukaan sijainti leveysasteilla on 71°10′21′′. Ero johtuu siitä, ettei tarkka koordinaatti kata koko Nordkappin aluetta.
https://no.wikipedia.org/wiki/Nordkapp
http://www.visitnordkapp.net/en/
Sisäministeriön nettisivuilla kerrotaan, että lippuluonnoksen vuodelta 1918 laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.Suomen lipun historia - Sisäministeriö (intermin.fi)
Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelu on osa yleisten kirjastojen yhteisiä verkkopalveluita (Yleisten kirjastojen verkkopalvelut - www.kirjastot.fi). Etätietopalvelu on kirjastojen yhteinen palvelu, jossa kysymyksiin voidaan vastata missä tahansa palvelussa mukana olevassa kunnassa.
Vastaushetkellä lokakuussa 1999 mukana on kymmenen kuntaa, jotka siis periaatteessa vastaavat yhdessä kaikista yleisiin kirjastoihin tulevista etätietopalvelukysymyksistä. Nykymuodossaan palvelu on koekäytössä tämän vuoden loppuun asti. Kysymyksiä on tullut tähän menessä yli 640.
Vastaukset pääsääntöisesti arkistoidaan. Tietopalvelua varten on erityinen tietokantapohjainen, selaimella toimiva vastaussovellus ja arkisto. Parhaillaan suunnitellaan...
Suomenkielisistä kirjailijoista ainakin Armas J. Pullalla on useissa kirjoissaan suomen kielen joukossa mm. ranskankielisiä lauseita. Tällaisia ovat ainakin Eipäs tyrkitä sankaria, Ja me olimme komeetan pyrstö ja Ei markiisi syö perunoita. Pullan kirjassa Jees, hapankaalia, senor: jutelma sotatoveruudesta on useammankielisiä tekstinpätkiä, mm. espanjaa ja saksaa. Hänen laajasta tuotannostaan löytyy varmasti vielä muitakin. Uudemmista kirjoista ainakin Kjell Westön ruotsinkielisessä, suomeksi käännetyssä romaanissa Där vi en gång gått (Missä kuljimme kerran) on erikielisiä tekstinpätkiä, mm. ranskaa.
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan sukunimistä Sihvo ja Sihvola, että:
" Nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, joka on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen Sihvo on voinut siirtyä isän- tai talonnimestä. Sihvola sijoittuu Kymenlaaksoon, Itä-Uudellemaale ja Kaakkois-Hämeen".
Kannattaa tutustua tämän teokseen, joka löytyy kirjastosta.
